Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Minä ehkä liiankin neuroottinen tuon prosessin kanssa. Olen nähnyt liikaa huonosti prosessoituja baryyttivedoksia. 12 vuotta museokuvaajana opetti myös jotakin prosessin tärkeydestä. kapa
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Oishan se kiva että ne kuvat säilyis vähän pitempään ku vaikka 10 vuotta. Mut se on lähinnä se kiinnitys ja pesu jotka ratkasee (ja kuulemma se ettei ihan suoraa kehitteestä kiinnitteeseen heitä).
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Hieman olen eri mieltä. Olen vuosikymmenet ollut pimiön asukas ja nyt skannailen ja printtailen musteella. Täytyy myöntää, että alkaa skannailukin jäädä minimiin, kun on jäljellä enää yksi kinorunko ja pari neulanreikävehjettä. Mulla on vanha Minoltan 6x9 koon skannaava filmiskanneri ja ainakin rullafilmistä olen saanut parempaa lopputulosta kuin pimiössä konsanaan. Vaan kukin tulee uskollaan autaaksi. kapa
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Plus että ne kunnon skannerit ja setit maksaa kans. Suurennuskoneitahan saa roudata ilmaseks mäkeen ja kemiat ja paprut on kohtuu halpoja vielä =). Kyllä mä ainakin suostun periaatteessa uskoon että joku hyvä kuitupapru + kunnon mustesuihkari tekee ihan kilpailevaa jälkeä (varmaan silti erilaista), mutta en kyllä ala tulostimeen sijoitteleen enempää kun kameroissa on... Ja siinäkin varmaan sais pari kertaa tuskailla prosessin suhteen, ainakin mitä kuullu joidenkin skannailun tuskailuista ja profiilikalibroinneista .
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Niin no, ainakin rae on terävämpää ;D Mäkin olen skannaillut värinegat ja -diat 4x5-kokoon asti ja tulostellut tarpeen mukaan milloin ruiskulla, milloin sublarilla. Vähän hirvittää, että ehtiikö noi mun "varmuuden vuoksi" ostetut väripaprut hapantua käytön puutteen vuoksi. Mutta ainakin mulle (ja varmaan monelle muullekin harrastajalle) pimiö on jo itsessään semmoinen lokoisa lepopaikka: mennään hallitusta pakoon pimiölle, haistellaan vähän aikaa kiinnitteen ja keskeytteen hajuja, otetaan jääkaapista sieltä trixin ja posa-nega-polan välistä huurteinen tölkki ja mietitään, että mitä sitä pitikään tänään vedostaa. Muovin kanssa tekis mieli joskus lipsua, mutta meidän pimiöllä on ollut Asikaisen Ossin ajoilta asti käytössä arkistohyväksytty tsydeemi. Oikeastaan tossa hommassa ei ole muuta eroa normaaliin (paitsi huuhteluajat ja -tavat) kuin se, että meillä on tapana käyttää kahden altaan kiinnitystä.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Niin, mikä on normaalia. Minulle ja monille fotaritutuilleni kaksikylpykiinnitys oli normaalia. Ei siitä tarvinnut edes pahemmin keskustella. Ymmärrän myös tuon pimiötaian. Sen verran olen pimiössä viettänyt öitäni. Päivätyön jälkeen, joka sekin oli pitkälti pimiössä vietettyä aikaa. En väheksy tuota, osaltani se vain on loppu. Kaiken tietoni olen kuitenkin valmis jakamaan, jos vain uteliaisuutta riittää. Vieläkin muistan sen ensimmäisen tuoksun, kun avasin 17 metrin kinorullan peltipurkista joskus viistoistakesäisenä. Sellainen makeanhempeän hivelevä. Exakta Varexin metallikasetteihin latailin. kapa
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Peltisestä purkista, staattisen sähkön siniset sirinät pelästyttivät purkkia avatessa. Mulla se kamera oli Asahi Pentax, ensimmäisillä kesäduunirahoilla ostettu. Muistan vieläkin tunteen.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Niinpä. Toi kaksikylpykiinnitys tuli mulle eteen, kun pääsin mukaan pimiölle jota käytettiin myös ammattiduuneihin. Samalla pimiöllä on vieläkin mukana yksi kaveri, joka dokumentoi vanhojen höyrylaivojen entisöintiä. Mä kysyin kerran, että miksi se vedostaa vimpan päälle baryytille ja vastaus oli, että höyrykoneen isoja remontteja tehdään karran sadassa vuodessa ja oikein tehdyt baryyttivedokset ovat toistaiseksi ainoa luotettava tapa taata dokumenttien säilyvyys seuraaville remontojille.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Eenmmän kuitenkin kuin mitä suurennuskoneessa valottamalla saa.....
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Mun kohdallani bulkkifilkka oli aikoinaan Tri-X, noin 15 vuotias taisin minäkin silloin olla kun koulun pimiössä häärättiin (nyt olen 47). Ympyrä on siis sulkeutunut, samaan olen palanut ja taidan siinä nyt pysyä. Leican messinkiset M-kasetit ovat ladattuna bulkki-Tri-X:ällä. Jopa suurennuskoneeni on sama kuin koulun pimiössä, Leitz Focomat IIc. Kaksoiskylpykiinnitys baryyttipaperille mullakin ehdottomasti käytössä. Ja kunnon Kostiner-pesuri. Eiköhän vedokset noilla rutiineilla jonkin aikaa säily.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Mihnä se työttömälle sopiva ilmainen pois roudattava 4x5-suurennin sitten piileksii =(
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Periaatteessa uskon mäkin että ehkä samanlaista saisi. Ainakin jotkut ulkomaanelävät väittävät kovasti - joskin kuukausi, pari ja jättikasat paperia niilläkin on mennyt ihan harjoitellessa sitä että saa edes saman tasoisen printin kuin pimiössä. Käytännössä - no kunhan näkisin... Kyllähän keskarista tasoskanni + photaria ja RA-4 -printti tekee ihan kivaa jälkeä. Kunnes vierelle tuo pimiössä tehdyn vedoksen. Vaan kun funtsii tuota mikä työ väripuolen, etenkin värinegojen skannimisessa on jos niistä haluaa hyvää jälkeä niin en uskalla edes ajatella sitä työmäärää mikä printterin kalibroinnissa on... Taloudessa olis nykyään joku "valokuvaprintteri", vaan ei ole riittänyt kiinnostus edes kokeillaa mukana tulleita sample-papereita ja printtaamista niille. Ja vaativa skannaus + säätö + tulostus: Siinä tarvitaan ainakin kuvan säätövaihetta varten käytännössä tarkoitukseen varattu huone, jossa valaistuksen saa optimihämäräksi, ei heijastuksia jne... Johan tuo menee helposti vaivalloisemmaksi kuin pimiön pystyttäminen kylppäriin. Toiset kertovat kuinka printtien katselua varten on sitten hieno päivänvalo-tasapainotettu valaisin - vaan hyötyykö noista? Perinteiset vedokset katson yleensä kylppärin loisteputkella jos märkänä arvion ja kuivana olohuone tms. valaistuksessa. Sellaisessa valaistuksessahan niitä valmiita kuitenkin tullaan pääsääntöisesti katsomaan (jos olisi tiedossa että joku kuva mene johonkin tietynlaiseen valaistukseen niin silloin voisi optimoida). Isoissa kuvissa kyllä printterit tietääkseni rokkaavat. Vedostus yli 50cm mittoihin on vähän hankalaa ja varsinkin kallista. Printata voi tosta vaan metristä (nykyään sitä kai pidetään jo pienenä kokona?) Skannin + printin etu: Helppo paikalliskontrastin hallinta. Mutta muuten, perinteisillä skannereilla hajoaa pää jo grain-aliasingin kanssa Että silloin tarvisi rumpua tai sikatarkkaa skanneria kaikkeen, jolloin taas investoinnit kasvaisivat ja valmista saisi ainakin yhtä hitaasti kuin nyt. Rumpuskannauskaan kun ei ole mikään nopea "batch-prosessi". Ja skannaus on vasta esivaihe jonka jälkeen päästään työskentelemään. Grain-aliasing on monelle se "oikea rae". Sitten netissä esitellään 650px leveitä skanneja iso400 keskarista ja rae hyppää silmille. Revi siitä sitten huumoria. Olishan se ihan kiva nähdä joku oikean elämän testi, skannerilla tuotettu kuva ja sama pimiössä. Kai tuon vois itekkin tehdä jos luottaisi siihen että omien skannereiden laatu muka riittäisi. 35mm filmiskanneri ehkä riittääkin ainakin iso100-tasoisille mv-filkoille ilman grain-aliasing -probleemoita. Noh, skannaanpa kun reilun viikon päästä ehdin kotia, jonkun jo vedostetun 35mm negan, hion viimeisen päälle ja pistän RA-4 fotonetti-version katsoen. Joskus laitoin paperin aina ylösalaisin, sitäkin kun takavuosina suositeltiin. Vaan tuppasi liian helposti ottamaan altaan pohjasta tms. vähän tuhnua tms. joskus joten palasin takaisin tuohon sujauttamiseen.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Joo, ylikiinnitys ei tee muuta kuin jyrkentää negatiivia ja kasvattaa pohjahuntua. Monet hehkuttelevat erilaisia prässäyksiä, mutta todellisuudessa prässäys ei nosta herkkyyttä mihinkään - pudottaa vain varjopäästä muutaman aukon ja nostaa pohjahuntua ja jyrkkyyttä keskiharmaan ja huippuvalojen muota "helpommin vedostettaviksi". Mikäs muuten Agefixin pH-arvo on? Onhan se hapan, mutta onko oikeasti niin paha? Itse vetelen sillä 1+5 -pikakiinnitteenä, kiinnitysaika on tyypillisesti tuoreella kiinnitteellä noin 2min ja vaihtoon kiinnite menee kun joutuu kiinnittelemään sen nelisen minuuttia. Eri foorumeilla on aina debattia tosta että vaikuttaako hapan kiinnite yläsävyjä tuhoavasti ja vaikuttaako pitkä kiinnitys. No, jotkut sanovat että jos käyttää värjääviä kehitteitä niin ainakin densitometrillä näkyviä eroja tulee yläpäähän happamilla kiinnitteillä. Vaan tuohan pitäisi kokeilla katsomalla silmämääräisesti kahdesta muuten identtisestä negasta (vain eri kiinnite) vedostettuja printtejä... Eihän se paljoa merkitse jos jotain haalenemista tapahtuu jos se tapahtuu niin tiheillä alueille ettei ne normaalisti edes printtaudu. Eniten kai tuon pitäisi olla ongelmana ammonium-tiosulfaatti -pohjaisilla kiinnitteillä jotka taas harvoin on erityisen happamia. Yleensähän pikakiinnitteet on näitä, eli onko agefixkin ammonium-tiosulfaatti -pohjainen? Hypamin/Ilfordin rapid fixerin pH liikkuu 5-5,5 lukemissa. Happamuuden ohella samanlaista vaikutusta on kaiketi veden kovuudellakin. Ei ole helppoa, ei... Mitä vähemmän tietää, sen mukavempaa elämä aina on. Kuinka pitkä on pitkä? En tiedä, jotkut sanovat että yli 5min kiinnitys tuoreella kiinnitteellä alkaa jo näkymään (mutta näkymään miten?)
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Ollihan mulle (kerholle) just myi oman toisen koneensa 50 eurolla... (Ihan tän foorumin myyntipalstalta)
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Itse kanssa vielä jokin aika sitten tuli suhtauduttua melko ylimalkaisesti tähän kiinnityksen pituuteen. Varsinkin, jos oli monta satsia filmejä kehityksessä peräkkäin, tuli yleensä jätettyä edellinen satsi melko pitkään kiinnitykseen samalla kun jo kehitti seuraavaa satsia. Aika monessa darkroom-opuksessa varoitellaan ylikiinnityksestä ja lopulta sitä alkoi itsekin varomaan. Vielä kun katseli muutamia negoja jälkeenpäin suht kriittisesti, alkoi ihmetellä, josko tuossa olisi jotain perää. Yleensähän kai tuota kuvataan sillä, että juuri varjo-alueelta yksityiskohdat katoavat ja siitä tulee vähän sellaista suttua. Tavallaan siis sekä negan kontrasti että akutanssi molemmat selektiivisesti laskevat.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Jospa jotakin tänne heittäis: Jo Vilho Setälän mainiossa oppaassa (johon faijani Odd otti Setälästä potretin) sanotaan: Negan kiinnittymisaika on tupla kirkastumisaika, se aika sitten riippuu niin monesta variaabelista,että on ihan turha hiuksia leikata halki sen tiimoilla, kunhan ei heitä roskikseen filkan liidereitä vaan käyttää tähän fiksitestiin, järkeä käyttäen. Printtipuolella, ja nimenomaan paksuja barytaprinttejä puuhastelessa, käyttää tarpeeksi montaa kylpyä, jos on pöytätilaa millä mällätä. Työkulku menee suunnilleen näin: Tarpeeksi syvä kehiteallas, jota voi rauhassa liikutella, siitä keskeyteeseen jossa on indikaattori. Jos käytetään neutraalia fiksiä, niinkuin barytan kanssa suositellaan, on keskeyte olennainen, muuten hiipu fiksi ennen aikojaan. Ensi fiksiä seuraa toinen fiksi, jossa viimestellään tuo fiksitapahtuma, eli hopean muuntuminen muotoon jossa se huuhtoutuu emulsosta vesiliukoisena pois. Tämä toinen fiksi muutetaan ekaksi, aina tasaisin väliajoin ja eka kaadetaan isoon varastopönttöön joka toimitetaan kierrärtkseen. Tokan fiksin jälkeen on "kuhnimisallas " vettä johon latoo printtejä tasasin väliajoin, sen jälkeen huuhtaisu käsisuihkulla ja siirto aina satsi kerrallaan kiertovedellä varustettuun huuhtelualtaaseen, emulsoit vastakkain. täällä sitten karuselli pyörii aikansa. printit nostetaan lasilevylle niin että valuvat kuiviksi, nopeuttaa voi ikkunalastalla, sitä sitten pyykinkuivaus telineeseen pyykkipojoista roikkumaan, hommaa voi vielä tehostaa lämmittävällä puhaltimella suuntaamalla ilmavirran siten että pyyhkii printtien pintaa tasaisesti. Riippuen printtien koosta ja pyykkitelineen, tollaiset 30-40 barytaa menee iltayön aikana kevyseti systeemistä läpi. sekä motivaation, kemioiden että tilipussin. 50 lehteä barytaa sekä kemiat niihin, ei ole ihan halpoja... (Toim huom: Kaikki tämä, jopa paprut kuuluu "pro kussin ohjelmaan...) Sitten pieni lisäys: parhaat valitaan satsista, vedetään vahvistavan seleenikylvyn läpi, skeidat tai liian tummat pannaan sivuun lith harjoittelua varten, muuten ookoo, mutta "vähän sinnepäin" varataan "lahjus printeiksi". mitään ei kannata heittä veks, muutakuin käytetty kehite...