Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Näin se nykyisin tuntuu olevan. [QUOTE> [/QUOTE] Samalla jäi huomaamatta, että mikäli kuvien oikeudet ovat riippuvaisia yhdysvaltain lainsäädännöstä, niin André Kertész'in kuva voisi olla Jeremy Rowen Copyrights And Other Rights in Photographic Images -artikkelin perusteella vapaa vuodesta 2009 lähtien.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Tää on kyllä persiistä. Tuossakin on parkipaikalla hyvännäköinen Maserati -jos se ei ole vapaata riistaa omistajan kuoltua niin mihin mailma on menyt? Tiedän kuvaajia, jotka valittavat kun pikkukakarat kun heiltä on varastettu kamera. Ei mitään yksityisyrttelijäisyyden kunnioitusta! Onneksi sentään oli kamera salakuljetettu ettei valtio saanut siitä mitään...
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Se on hyvä projekti ja työsarkaa riittää. Joo naurettavaa tämä reagointi näihin (joskus tuli kanssa sanomista kun laitoin suoralla linkillä julkisesti netissä olevan kuvan näkyviin - kuolleen kuvaajan tietysti). Ymmärrän jossain mielessä sen, että taiteilija vittuuntuu jos hänen teostaan plagioidaan ja lyödään sillä rahaksi tai suoraan kopioidaan ja vedetään rahat siitä - silloin jos tästä syystä itse taiteilija ei voi tienata omaa elantoaan. Jos taiteilija elää jo rikkaasti niin piut ja paut sillä väliä mitä joku kopioi ja myy niitä jossakin. Naurettavuuksia löytyy musapuolelta, Metallicat ja muut mammuttimyyjät jotka vastustavat kauheaa nettikopiointia. Toisaalta musapuolelta löytyy myös kavereita jotka soittavat, tekevät julkaisuja, saavat tuloja musiikista ja silti pitävät tekijänoikeusmaksuja ja veroja (kasettimaksuja) niin naurettavina että kopioivat itsekin mieluummin musiikit ja leffat netistä kuin ostavat. Järjetön systeemi siis syö itseään sisältä käsin jo. Siinä mielessä netti on hyvä, että esim. katkerien perikuntariitojen takia kaikkien nähtäviltä poistuvat mestarivalokuvaajan (tai muun taiteilijan) työt jäävätkin nähtäville. Netistä kun niitä ei kukaan saa pois. Ei vaikka perikunnat riitelisivät vuositolkulla siitä kuka heistä saa rahastaa ja miten. Myönnän että itseäni toki söisi jos yhtäkkiä näkisin jossakin IKEAssa tai vastaavasssa jostakin omasta valokuvastani tehtyjä julisteita myynnissa ilman että mulle on tullut provikan provikkaa - kuten kävi mm. tuolle takavuosina kovasti muotia olevan suomileijona-paidan logon suunnittelijalle. Ei saanut mitään, paidat tehtiin kiinassa ja tuotiin suomeen ja myytiin "laittomasti". Miestä söi vaikka näkikin kädenjälkensä kävelevän vastaan liki jatkuvasti erilaisten t-paitojen ja huppareiden muodossa. Mutta jos jollain weppisaitilla on mun ottama kuva ja siinä vielä oikein mainitaan kuka sen on ottanut niin siitä vaan. En menetä mitään, päin vastoin! Sehän on vain hyvää mainosta ja on kiva tietää että jotakin kiinnostaa mun tekeleet niin paljon että levittävät eteenpäin. Tästä päästäänkin aasinsillalla siihen miksi en tuhoa kuviani typerillä <SIZE size="150"]"(C) MINÄ MINÄ ICH BIN DER MITTELPUNKT DER WELT (C)(C)!!!!"</SIZE>. Keskellä kuvaa olevina ne pilaavat kuvan eikä kiinnosta hetkeäkään pidempään syventyä kuvaan. Alalaidassa tai muualla ne ovat aika turhia. Toki esim. kuvalaidan ulkopuolelle voi laittaa kauniin nimmarin tms. kuten oikeaankin vedokseen... Ainiin, jos ostan taulun, omistan sen. Jos skannaan sen ja laitan foorumille, en ainakaan omasta mielestäni riko yhtään mitään moraalista sääntöä. Jos ostan hienon vedoksen, omistan kyseisen vedoksen. Jos skannaan sen ja laitan näytille - en myöskään riko mielestäni yhtään mitään. Jos myyn vedoksen eteenpäin, en riko mitään. Tavara vaihtaa omistajaa. Jos myyn kopion tästä vedoksesta eteenpäin, silloin liikutaan harmailla vesillä. Tässä mielessä valokuvaus eroaa hieman monista muista taidemuodoista. Vedos ei ole originaali, se on vain kopio itsekin vaikka onkin usein hienoa käsityötä (no, nykyään yleensä printterin ulos tuuttaamaa tusinakamaa). Monalisa-taulun omistava taho voi tehdä erilaisia julisteita ja myydä niitä miten vain. Kuuluisan valokuvaajan vedoksen omistaja ei näin ehkä pysty tekemään - mutta negatiivin omistaja pystyy, hänellä on originaali. Vai mitä? Immateriaali yms. jutut ovat liian kuitenkin ufoja tavallisten ihmisten ajatusmaailmaan, ne on kehitetty lakimiehille bisneksen kasvattamiseksi. Yleensä on kaikille parempi vain pitäytyä turhasta tiukkapipoisuudesta ja puuttua asioihin vasta sillion kun joku selvästi käyttää hyväksi, "loisii", toisten tekemällä työllä. Niin ja asia joka ehkä monelta unohtuu on tekijäoikeuden lyhyt ikä. Yli 70v kuluttua kuvaajan kuolemasta kuvat ovat vapaata riistaa. Eli I.K.Inhan kuvia tai muiden vanhojen saa kyllä laitella vapaasti vaikka vessapaperiksi jos haluaa. Westoninkin kuvat ovat vapaata kamaa 19 vuoden kuluttua. (hymyillen muistelen stadista fotosniperin näppäsemää digiräpsyä joka ei näyttänyt pätkääkään aidolta, mutta eräs foorumin tekijänoikeus-poliisi peräsi jo siitäkin tekijänoikeuksia. Olkoonkin että jos kuva olisi oikeasti ollut 1800-luvulta kuten se oli esittävinään, kuvaajan kuolemasta olisi jo niin kauan ettei tekijänoikeuksilla olisi merkitystä).
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Ehkä jossain, mutta ei täällä Suomessa; näytti olevan 50 vuotta teoksen ensijulkaisusta. Tekijän kuoltua sovelletaan tekijänoikeuteen avio-oikeutta, perintöä ja testamenttia koskevia sääntöjä.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Kertezin 'Distorsion series' on kuvattu 1933. Suomalaisen lainsäädännön mukaan silloisten kuvien suoja-aika oli 50 vuotta. Päättyi siis 1983. Suomessa toki eletään suomalaisen lainsäädännön mukaan, joten - siitä vaan, kyllä Kertezin näitä kuvia saa esitellä. Weegeen muotokuva (!) Wilma Vilcoxista taitaa olla vuodelta 1957, joten senkin suoja-aika on päättynyt 2007. Then for.....
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Nix. Tuo on valokuvalle, kuten monesti on ollut esillä. Teoksella se on se 70 vuotta taiteilijan kuolemasta.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Jos ostat taulun, omistat sen, mutta et sen tekijänoikeuksia. Et ehkä riko omia moraalisääntöjäsi sitä kopioidessasi, mutta Suomen valtion lakeja kyllä. Ja muutaman muun henkilön moraalin sääntöjä. Tekijänoikeuksiin kuuluu mm. pääsy teoksen luo. Pidä kämppä siistinä, koska taiteilijalla on oikeus käydä katsomassa, että olet ripustanut sen asiallisesti ja arvoisellaan tavalla, tai mitä nyt sitten haluaakaan katsella. Jos myyt taulun eteenpäin, on tekijällä oikeus provikaan, jälleenmyyntikorvauksena. Ota se siis hinnoittelussa huomioon....
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Ainakaan mitään laitonta et ole tässä yhteydessä tehnytkään.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Suomessa, jos kuva ylittää teoskynnyksen (käytännössä kaikki ylittävät). Ulkomaat - päteekö joku esim. jenkkien tekijänoikeuslaki täällä mitenkään? Eihän sielläkään ulkomaiset päde
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä No huh, tuo on kyllä aika älytöntä. Jos ostan jotain, se on minun. Piste. Jos ostan mona-lisan ja pyyhin sillä pyllyäni niin ei mielestäni kenelläkään ole nokan koputtamista. Ok, kärjistetty esimerkki, koska kyseessä on useamman kansan laajuinen kulttuuris-historiallinen teos. Vaan jos vaihdan noita seinillä roikkuvia tauluja toisiin, myyn, heitän kaatopaikalle... Kani vahingossa syö jne.. Aivokuollutta jos olisin siitä vastuussa sen enempää kuin ostamani kirjan kunnosta. No, kohta joku kaivaa tietysti pykälän jossa sanotaan että tämä sääntö koskee myöskin kirjoja ja niiden säilytystä.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä *Käytännössä* Suomessa ei yksikään kuva ole ylittänyt teoskynnystä, koska oikeustapausta ei ole. Kaikissa oikeuteen asti menneissä tapauksissa kuva on katsottu tavalliseksi valokuvaksi, ei teokseksi. Muista kuvista voi olla mielipiteitä, sinulla, minulla, hänellä, heillä ja meillä, mutta kaikkien niiden arvo on suunnilleen sama. Laki on kuitenkin kirjoitettu erikseen tavallisille kuville ja teoksille, ja siihen faktaan sisältyy ajatus, että eroa on. Hyvin harva kuva loppupeleissä saisi teoksen aseman, jos sitä oikeusteitse lähdettäisiin hakemaan. Teoskynnyksen korkeutta osoittaa jossain määrin tuoreehko tekijänoikeusneuvoston lausunto 2003:6 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/tekijaenoikeusneuvoston_lausunnot/2003/liitteet/tn200306.pdf Kannattaa lukea, koska asiaan liittyvää käsitteistöä tulee aika hyvin esille.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Nojaa. Saattais se vituttaa jos olis vaikka kuuluisa kuvanveistäjä ja tekis hienon patsaan. Sitten sen myis kohtuurahaan vaikka johonkin hyvään kotiin. Joku porho ostais sen tuplahinnalla ja piirtäis hitlerviikset ja katkois jalkaa sieltä ja kättä toisaalta jne... Saattais se harmittaa tekijää. Tietty voi ajatella että kun sen on myyny, ei siihen ois mitään oikeuksia, mutta tässä ehkä se teoskynnys tuleekin kysymykseen.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä noissa tekijänoikeus jutuissa voi varmaan käyttää maalaisjärkeekin. taikka jos on epävarma, niin jättää väliin sen, mitä on tekemässä. ihan normaalilla moraalilla mää ainakin oon tähän asti pärjänny. sitten taas filmiasiaa .ei tässä mitään raetarkentimia tarvita, kyllä sen silmällä ihan tarpeeks hyvin näkee, kun kuitenkin valotetaan jollakin 11-20 aukoilla. noitten suurennukojeitten optiikoista en tiedä mitään, mutta tässä ei kuulemma ole sitä jotakin alkuperäistä muovilissistöistä objektiiviä. se entinen omistaja oli vaihtanu sen obiskan johkin muuhun. niin, nyt rupes tuleen "laatua". taikka sellasta, mitä hainkin. kuvailin tossa taas yhden rullan T-MAX 100:sta. kehityksessä nostin aikaa minuutilla hakien pikkasen parempaa kontrastia ja kiinniteessäkin pidin 30s. pidempään. sitten kun lopulta sain filmin ulos purkista, niin yllätys oli positiivinen. kuvissa oli oikein hyvin kontrastia ja ja ne oli selkeitä. ei mitään hämminkiä. tähän asti selkeesti paras filmi. sitten taas kysymyksiä. heh. mitenkä vaikuttaa eri ajat kiinnitteessä filmiin? eli jos pidän filmiä siälä minuutin taikka 3, niin onko eroo? entäs kehite? mitä siis tapahtuu, kun pidänkin filmiä 8 minuutin sijasta 10 minuuttia? kontrastit ainakin parani, mutta polttaako se esim. taivasta enempi puhki ja muutenkin hävittää sävyjä, entäs tummassa päässä, haalistuuko ne, vai tummenee? sitten paperikiinnite. kiinnitteelle on annettu aika 2minuuttia. mitä tapahtuu jos pidänkin kuvaa vain 30s? entäs jos pidän sitä kuvaa siälä 5 minuuttia? ei heti tapahdu mitään, mutta entäs pitkällä juoksulla?
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Filmi kannattaa kiinnittää kiinnitteessä olevien ohjeiden mukaan. Huuhtelussa ei myöskään kannatta säästää. Kun filmi laitetaan kehitykseen, kehittyvät varjoalueet (negan vaaleat alueet) ensin (kehitysajan pidentyminen ei vaikuta näihin enää). Kun kehitysaikaa pidennetään, vaaleat alueet (negassa tummat) vaalenevat. Eli kun sanotaan, että kehitysajan pidentäminen nostaa kontrastia, niin se tapahtuu kuvan vaaleita alueita kehittäen, varjoalueet jäävät entiselleen. Jos kehitysaika on liian pitkä, ovat kuvan vaaleat alueet puhkipalaneita (pelkkää valkoista). Siksi sanotaan, että valota varjojen mukaan ja kehitä vaaleiden alueiden. Eli kuvaa ottaessasi valitse tummin kohta, jolle haluat sävyjä kuvassa ja valota sen mukaan. Valotuksen mittaustapa riippuu kameran valotuksenmittauksesta (matriisi, keskustapainotteinen tai pistemittaus). Itse valotan mv-filmit yleensä piste- tai keskustapainotteista mittaustapaa käyttäen. Yksi hyvä keino saada varjoalueille lähes aina sävyjä on valottaa esim. 400 asan filmi siten, että kameralle ilmoitetaan herkkyydeksi 200. Tällä tavalla tehtäessä käytät esim. keskustapainotteista mittaustapaa normaalikohteissa, sen kummemmin siihen puuttumatta. Erittäin kirkkaat tai tummat kohteet vaativat valotuksen korjausta joko ylös- tai alaspäin.Silloin tavallaan ylivalotat koko rullan yhden aukon. Vastaavasti lyhennät kehitysaikaa, etteivät vaaleat alueet mene puhki. Netistä löytyy kehitysaikoja eri filmi- ja kehiteyhdistelmille hyvin. Kannattaa käyttää samaa filmiä ja samaa kehitettä, niin tietää, miten filmi käyttäytyy. Ja ennen kaikkea, pystyy keskittymään itse kuvaamishetkeen, kun tietää, miltä kuva lopulta näyttää sävyjen puolesta T Jukka
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Alikiinnittää ei kannata, koska filmiin tai paperiin saattaa jäädä niitä valoherkkiä, valottumattomia hopearakeita. Ajan myötä ne saattavat pilata kuvan. Mulla ainakin on kiinnitysajat ollu tyyliin vähintään 4 min, tai oon pitäny varman päälle ainakin sen jos on testi väittäny että vähempi riittäis. 1-3 kuulostaa aika lyhyiltä. -- Kyllä ne varjotkin vähän kehittyy vielä pitemmälle mentäessä, mutta ne huippuvalot selvästi nopeammin, ainakin jos purkkia kääntelee normaalisti. Stand-kehityksessä pitäs ainakin huippuvalojen kehitys loppua ja varjojen jatkua. Kyllä se "liika" kehitys nostaa sitä yläpäätä, eli ei se kuva parane aina mitä pitempään kehittää . Liika kiinnitys taas ei käytännössä näy varmaan juuri ollenkaan, ellei oo pirun tarkka ja oikeesti kiinnitä pitkään (ja happamalla kiinnitteellä kuten Agefix).
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Lainaanpa tätä ketjua yhteen pikaiseen kysymykseen. Olisi tarkoituksena alkaa vedostelemaan kuvia tässä ja mietin mikä olisi sopiva nestemäärä altaisiin. Altaat ovat perus 18x24 paperille sopivat. Eli kuinka paljon olisi sopiva määrä nestettä jotta kuva peittyy hyvin, mutta liikaakaan ei olisi? 500ml? Edit: Mittasin altaan pohjan koon - 33x19cm.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Puolen litran ja litran väliin menee varmaan. Ei ehkä ihan litraa tarvi, mutta voi tarvia enempi ku puoli, jos haluaa silleen mukavasti tehä ettei tiukkaa tee. Mut en tiä, koita vedellä? =)
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Hei Fränkkiboy, älä lopeta noitten ohjeitten antamisiasi aina tokaisulla "Mut en tiä..." . Ei anna vakuuttavaa kuvaa tietämyksestä. Tuohon määrään on yksi vastaus: - laita niin paljon, kuin on oman työskentelysi ja liikuttelulusi kannalta sopivaa. Itse liikuttelin etupääässä altaan nurkkia vuorotellen nostelemalla, ja keskeltäkin vaihtelun vuoksi, joten läikkymisvaara oli suuri liian täyteen lastattuna. Muista kuitenkin, että jos litkua on niukasti, niin kapasiteetti on pienempi, kuin isommalla määrällä. Jokainen koepala ja jokainen uusi vedos kuluttaa litkujasi. Valmistajien antamat määrät ovat aina ylimitotettuja. Paperivedoksia tehdessäni en koskaan laittanut käytettyjä litkuja takaisin kanisteriin/pulloon seuraavaa käyttöä varten. Filmikiinnite oli asia erikseen. Ja HCA filmille. kapa
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Ei tämmösissä asioissa voi niin tarkkaan sanoa =). Ite tykkään et on reilusti ja ne riittää sit ehkä seuraavaankin kokoon. Kyllä meillä aika pitkään on samat paperikehitteet ongelmitta, tosin eipä olla kovin tarkkaan mittailtu että voiko niissä jotain häikkää olla tuoreisiin verrattuna. Liikuttelu on tärkeä, siks ei kannata olla piripintaan... Mutta on mukavampi kun paperin saa helposti kerralla nesteeseen eli että paperin päälle ainakin joku puol senttiä on litkua.