Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Tmax pitäs prässäytyä ihan ok vaikka oliskin satasta. Ainakin jollain tommosella prässäykseen sopivalla kehitteellä (Tmax dev. varmaan paras). Mä muistelisin et se nyrkkisääntö olis jotain 25% mut tosiaan paras kokeilla itte. Riippuu kans aika paljon millases valossa on kuvattu ja miten valotettu (itellä ei ainakaan oo noi niin tarkkoja etteikö vaihtelis ne parhaat kehitysajat tilanteen mukaan paljonkin).
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä ok. ei mulla taida olla mitään erikoiskehiteliämiä. tarvii tolla normi kehitteellä koklata. ja sekin on jo vanhaa, 3 rulla kehitetty samoissa mehuissa. jos sitä pistäis sitten vaikka 50% lisää aikaa, ni se olis sitte 12min. jotenki kuvittelis viä lisääkin siihen. mitähän tapahtuu, jos koklais vartilla?
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Ei sen erikoista tarvi olla mut joku Rodinal ei välttämättä toimi kovin hyvin. Esim. joku D76 on jo ihan ok varmaan. Jos oot jossain vaikka sisällä hämärässä kuvaillu ni tuskin haittaa 15min mut jos on ollu ulkona auringos niin mä pistäsin varmaan 12 tai allekin (jos kovaa valoa).
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä jep, ulkona kuvattu. muutama motocross aiheinen kuva tuli napsastua ilta auringon valossa. taikka suoranaista auringonvaloo ei itse kohteeseen muistaakseni enää oikein paistanu. no, koklataan tolla 12min ja katotaan kuinka käy.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä joo, mää taisin löytää jonkun ohjeenkin tolle filmille ja kehitteelle. taikka oli siinä muitakin filmejä, mutta että toikin oli siinä. siinä oli selkeet taulukot lämpötiloista ja kehityksistä. että normi kehitys on tolla satasen filmille just sen 8min ja 400:sena prässättynä sen 12min. nyt täytyy mennä tonne pimiöön testaan, kun tuntuu, että on taas hommat hanskassa. thanks!
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä hyvin meni 12 minsalla. jälki on jopa parempaa, kun tolla T-maxin 400:sella. tutkailin vähän noita kaikkia romppeita, lähinnä papereita. löysin yhden laatikon, jossa oli jotakin ihan mustaa paperia. muistutti aika paljon silkkipaperia. mitähän mahtaa olla? ainakin oli valoherkkää, taikka sellasessa pakkauksessa se oli. punavalon hehkussa tutkailin, mahtoikohan mennä jo piloille? sitten löysin jotakin helmiäis papereita, mitenkä ne eroaa normi paperista? ja kauheesti oli eri jyrkkyyksisiä papereita, kuinkas ne taas toimii? oon tähän asti vedostanu tolla ihan normijyrkkyyksisellä (2) muovipaperille. onko valotusajoissa, taikka muissa eroja?
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Ilfochrome-paperit (diasta vedostamiseen) on mustia, mutta ne on kyllä aika paksuja. Yhden jyrkkyyden paperit tekee vaan jyrkempää kuvaa. Varmaan ajat joutuu erikseen hakeen mut ei ne varmaan ihan kauheesti sen suhteen eroa. Monijyrkkyyspapereitahan nykyään suurin osa on, niille voi suodatuksilla säätää eri jyrkkyyksiä. Helmiäinen on pinnasta erilainen. Kiiltävä on tietty kiiltävä, helmiäinen on semmonen puolikiiltävä. Mattaa ei ihan kauheesti taida nykyään ollakaan, mutta se on kai sitten "karkein" eikä siinä oo kiiltoa juuri ollenkaan. Ite oon tykänny Kentmeren helmiäisestä ehkä eniten, ainakin pieninä arkkeina. Hertellistä ostanu mutta siellä on hinnat kivunnu pikkuhiljaa, en tiä alkaako oleen jo liian kovaa kun nyt Ilford/Harman vissiin nostaa syyskuun alusta hintoja myös...
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä minkähän laisia noi suodattimet on? mulla on sellanen nivaska jotakin eri värisiä "kalvoja", mitkä sopii aikas hyvin tohon suurennoskojeeseen. kerran koklasin randomilla jotakin violetin sävyistä, mutta kuvasta tuli tosi laimea. sitten en enää jaksanu kokeilla enemmällä valotuksella. onkohan noi niitä suotimia?
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Riippuu koneesta. Ne voi olla ihan kalvoja, tai kehyksellisiä tai sitten se suodatussysteemi voi olla siinä koneessa sisällä (nupit joita voi väännellä, joko suoraan jyrkkyysasteet 0-5 tai sitten värisuodatukset... Multigrade-pää ja väripää) Ja magenta ("violetimpi") on jyrkempi, eli lisää kontrastia ja keltanen on harmaampaa eli loivempaa elikkä vähempi kontrastia. Mut nää toimii vain monijyrkkyyspapereilla.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä noniin. eilen innostuin oleen tua pimiö puolella oikein urakalla. joskus 3 jälkeen vasta rupesin väsyyn ja menin nukkuun. jep, se kalvonivaska ilemisesti on semmonen jyrkkyys suodatin vihkonen. siinä oli just ne värit keltasesta violettiin ja numeroitu 0-5. mulla on nippu A4 kokosta valokuvapaperia, specsit vaan on vähän heikonlaiset. mistä mää tiädän mitä paperia se on? ei oo jyrkkyydestä mitään numeroo, eikä oo ilmotettu mitään multigradeakaan. koklailin siitä muutaman koevedoksen ja parhainta jälkeä tuli seuraavalla yhdistelmällä: aukko 11 ja 30s. 3,5 suodin. kauheen pitkä vaan toi valotusaika. vaikuttaakos noiden suodattimien käyttö tohon valotusaikaan mitenkään? niin ja toi mun suurennoskoje on opemus II. pelkkä lamppu ja objektiivi, ja tarkennus ja koon säätö. ja tietenkin filmin pitimet, mihin samaan saa sitten niitä suotimia laitettua. ilmeisen vanhaa tekniikka, kun on kattellu netistä jotakin uudempia versioita. pitäisköhän ihan vasiten mennä ottaan valokuvia noista paperilaatikoista ja muista, mistä en oikein ole kunnolla perillä, niin sais ammattimiehet kertoo mitä mikin on.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Kuvat vois auttaa, tai jos jaksat tekstit kirjoitella niin saattaahan silläkin pärjätä. En oo varma kannattaako sitä suodinta laittaa ainakaan kovin lähelle filmiä (tarkennustasoa). Saattaa alkaa vaikuttaa jo terävyyteen ja vaikka roskatkin näkyä. Vai meinasitko että siellä on suotimillekin oma paikkansa samassa pidikkeessä? Sitten se varmaan on ihan ok. Suotimet pidentää valotusaikaa kyllä, mutta 30s on vielä mun mielestä melko sopiva. Ehtii tarvittaessa vähän vaikka varjostella.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä noniin. yritetään taas. jotenki ollu koko tiatokone niin jumissa, ettei oo onnistunu mikään. jos tää nyt vaikka suostuis ottaan vastaan pari kuvaa. tossa laatikossa on sitä musta silkkipaprua, mitähän sitten lie? <IMG src="Photo by Pera Pera"]</IMG> ja toiselta puolelta sama laatikko. <IMG src="Photo by Pera Pera"]</IMG> toi on sitä paperia, mistä ei oikein oo kunnon tietoja mulla. joku toinen voi paremmin ymmärtää noi selitykset. <IMG src="http://i291.photobucket.com/albums/ll307/pera8x/2.jpg"]</IMG> sitten jotakin tollasiakin oli yhdessä filmipurkissa, mitähän mahtaa olla? <IMG src="http://i291.photobucket.com/albums/ll307/pera8x/3.jpg"]</IMG> ja tossa sitten ilmeisesti niitä suodattimia. eikö vain? <IMG src="http://i291.photobucket.com/albums/ll307/pera8x/4.jpg"]</IMG>
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä ok. mitenkä se ilmenee, jos paprusta on jo aika jättänyt? ainakaan mitään valoheijastuksia, taikka huntuja ei tullu. ehkä jotenkin sellanen heikkokontrastinen melko keskiharmaata jälkeä mää niihin sain aikaseks, mutta sekään ei ole varma, onko vika paperissa, vai minussa... sinne filmilaatikkoon en uskaltanu kattoo sen enempää, kun pelkäsin, että menee piloille punavalossakin. kestääkö se siis punavaloo?
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Jos laatikon päällä lukee film, niin sisällä on filmiä, ei paperia. Ne mustat silkkipaperit on väliehtiä, ettei filmit ole sisällä kiinni toissaan. Siis pelkkää paperia. Niistä voi sitten saksilla askarrella mitä kulloinkin halua. Agfacontour oli erikoisfilmi, jossa oli kaksi emulsiota, jotka käyttäytyivät eri tavoin ja yhdessä muodostivat toisillensa maskin (positiivisen ja negatiivisen) ja muodostivat siihen rajapintaan ikäänkuin viivan. Muistuttaa Sabattier-efektiä (valesolarisaatio). Tuota usein virheellisesti nimitetään solarisaatioksi, vähän kuin objektiivia nimitetään nykyisin linssiksi. Valmistus loppui kai parikymmentä vuotta sitten. Voidaan työskennellä punaisessa valossa ja valottaa suurennuskojeella tai reprokameralla. Ei ole perinteinen kamerafilmi. En tiedä, mihin tuota käytettiin, johonkin tieteelisen juttuun se oloi kehitetty. Jotkut pimiösankarit käyttivät sitä luovasti vedostaessaan valokuvataidetta. kapa
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä asia selvä. kiitos taas kaikille vastanneille. kävin tossa taas äkkipikasesti koe ponnisteleen niitä mun papereita ja filsuja. kyllä mää ainakin mielestäni sain ihan kelpo vedoksen aikaseks noista papruista. ei taida olla kauhean pilalla, vedostaja on jo pikkasen pilalla. ei vaan. aikani räpläsin koepalojen kanssa ja 3,5 suodattimen kanssa, niin sain lopputulokseks 20s f11 = hyvä. aika tippu siis eilesestä 30%. tekemällä sitä oppii.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä mulla on ollu ongelmia juurikin ton kontrastin kanssa. nytten, kun oon aikani räplänny ton multigrade paperin kanssa ja suodattimien, niin kuvat alkaa oleen ihan ok. mutta, pystyykö kuvaus/filmin kehitys vaiheessa vaikuttaan lopullisen kuvan kontrastiin? vois koittaa seuraavan rullan tehdä jotenkin toisin.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Tottakai kehitys vaikuttaa kontrastiin. Mitä enempi kehittää, sitä jyrkempää tulee. Mutta ei sun kannata negoja liikaa (tai liian vähää) kehittää jos ongelma onkin vedostuksessa. Selvitä ainakin ensin kummasta on kyse... Ellei jo ollu selvillä. Mitä enemmän kehittää, sitä enemmän tulee kontrastia.