Nikon D80 kenno vaurioitunut / ei onnistu putsaaminen

Vs: Nikon D80 kenno vaurioitunut / ei onnistu putsaaminen

Oliko siinä siis alunperin oolrait kuva, ilman noita "mustia täppyjä" ?

Itse en anna enää muiden sorkkia kennojani - vaan putsaan ne itse.
Toimitus kestää n. 1-2 min maksimissaan.
Tarvikkeet muutaman eukan apteekista ja kestävät monen monta kuukautta.

Halpaa ja parasta on duunata ite.


- Erska

 

Vs: Nikon D80 kenno vaurioitunut / ei onnistu putsaaminen

Huolto on luultavasti yrittänyt selittää, että asian korjaus ei kuulu virhevastuuseen tai takuuseen, koska se EI johdu mekaanisesta tai muustakaan viasta tai kameran kelvottomuudesta, vaan käyttäjän toiminnasta (objektiivin vaihto tilassa, jossa on näin ongelmallista pölyä; annettu pölyn pinttyä kiinni).

Jos olet eri mieltä asiasta, esittele asia kuntasi kuluttajaneuvojalle, jonka velvollisuuteen kuuluu auttaa kuntalaisia tällaisissa asioissa. Voit tietysti valittaa asiasta kameran myyjälle, joka ensisijassa on vastuussa tavaran kelvollisuudesta. Myyjälläkin voi olla erilainen kanta asiaan, kuin "maahantuojan lääkärillä". On ihan realistista ajatella, että kamera, jota ei pysty puhdistamaan, ei ole markkinakelpoinen.

 

Vs: Nikon D80 kenno vaurioitunut / ei onnistu putsaaminen

Jos ihan välttämättä haluaa niin vaihtaahan ne sen kennon edessä olevan AA-suotimen uuteen niin pääsee niistä paskoista eroon, mutta halvemmalla saattaa saada käytetyn rungon missä tuota ongelmaa ei ole. Itse yrittäisin putsata vaikka isopropanolilla kun ei ole tietoa mitä kuuluu huollon määritelmään "millään aineella". 
Hommaat vaan valovoimaisia primejä ja lopetat makrojen ja lentonäytösten kuvaamisen, ei ongelmaa

 

Vs: Nikon D80 kenno vaurioitunut / ei onnistu putsaaminen

Itse ostin tuollaiset        http://www.green-clean.at/en/camera/sensor-cleaning-system/
Melko yksinkertaiset, joskin aika arvokkaat

 

Vs: Nikon D80 kenno vaurioitunut / ei onnistu putsaaminen

Mukava kuulla että olivat naikounilla inhimilliset.

Itse en ole myymässä nyt yhtään objektiivia mutta ilmaisena vinkkinä halpoihin hankintoihin: Tee kuten mä - osta vanhoja käsisäätöisiä primejä. Digikuvaus on ihan iisiä manuaalisäädöillä. Voi mm. helposti tarkastaa valotuksen kelpoisuuden heti. Muutamalla kympilläkin voi irrota paljonkin plastiikkitsuumeja laadukkaampia linssipötköjä.
Köyhyys ei saa olla este luovuudelle.


Kaikkea hyvää !
- Erska

 

Vs: Nikon D80 kenno vaurioitunut / ei onnistu putsaaminen

Olisi mielenkiintoista saada tuo rikkinäinen kenno tai ainakin sen AA-filsu kouraan tutkittavaksi. Eräs mahdollisuus, joka kävi mielessä, on auringon aiheuttama vaurio kennopinnalla.

Oletko ottanut pitkähköjä valotuksia auringosta?


-Sale

 

Vs: Nikon D80 kenno vaurioitunut / ei onnistu putsaaminen

Mitä olet ajatellut siitä näkeväsi?

 

Vs: Nikon D80 kenno vaurioitunut / ei onnistu putsaaminen

Jaa-a, enpä tarkkaan ottaen tiedä mitä odottaa. Mikroskoopin allahan tuota olisi silti mukava tarkastella. Jos AA-filsussa on jälkiä, joita voisi epäillä polttojäljiksi, voisi ilmiön yrittää toistaa sopivalla obiskalla ja verrata jälkiä toisiinsa. Epätodennäköistä ehkä, mutta kuitenkin mahdollista.


-Sale

 

Vs: Nikon D80 kenno vaurioitunut / ei onnistu putsaaminen

No helvetti, miks aurinkoa valottais pitkään ku et varmaan saa rungosta aikaa ettei ilman ND:tä pala puhki...

Toinen kysymys, minkä näköisen vaurion auringon valo aiheuttaa kennon pinnalle? Voisitko lähettää esimerkkikuvia kennon pinnasta tahi jotain muuta kättä pidempää?

Auringon tehollisarvona pilvettömällä päivällä (aurinko zeniitissä) pidetään yleensä 1000W / neliometri, eli 400mm 2.8 valovoimaisella saisit kennon pinnalle kerättyä tehollista säteilyä 6 cm2 verran joka on siis noin 6 wattia. Saa olla melko pitkä valotus että saisit 6 watilla lämmitettyä kennosi AA filtterin pinnoitteet paskaksi. Tuo 6W toteutuu koko piirtoympyrään, eli kennollehan jää piirtoympyrästä reilusti alle 60% pinta-alasta

Jos onnistut valottamaan kennosi skeidaksi, kerro myös minulle, tarjoan oluet...

EDIT::

Vielä muokkaan tähän sen verran, että optinen lasihan on matala-aaltoiselle lämpösäteilylle eriste, joten auringon lämpöspektristä ainoastaan korkea osa pääsee läpi, tehot ovat tästä syystä vähän yläkantissa...

 

Vs: Nikon D80 kenno vaurioitunut / ei onnistu putsaaminen

Sinun ei siis annettu käyttää pienenä polttolasia?

 

Vs: Nikon D80 kenno vaurioitunut / ei onnistu putsaaminen

Tähän olin juuri tulossa. On yksi asia laittaa 6 W lämpötehoa useille neliösenteille ja toinen asia kohdistaa tuo 6 W lämpötehoa vaikkapa neliömillin alalle. Se, joka polttaa, on teho per pinta-ala. Tehotiheys, joku sanoisi.


-Sale

 

Vs: Nikon D80 kenno vaurioitunut / ei onnistu putsaaminen

Lasketaanpas ihan piruuttaan jonkinlainen esimerkki.

Sanoit, että 6 W voisi olla realistinen arvo kennon pinta-alalle kohdistuvasta säteilystä. No, sanotaan, että optiikan läpäisykyky on superheikko ja kennotasolle päätyy vain 1 W.

Kohdistetaan tuo 1 W pieneksi pisteeksi (aurinkohan se teholähde on, joten tarkennetaan sitten aurinkoon, eli äärettömään). Olkoot pisteen halkaisija kennon pinnalla 1,5 mm, jolloin sen pinta-ala on noin 3,1415927 * 0,75 mm * 0,75 mm = n. 1,77 mm^2.

Asetetaan 1 W tehoa tuolle pinta-alalle, jolloin saadaan 1 W / 1,77 mm^2 = 0,566 W/mm^2.

Aika pientä näyttäisi olevan. No, tuo onkin neliömillimetrille kohdistettu teholukema. Jos halutaan tietää kuinka suuri optiikan tehotiheysvahvistus on, niin voidaan suhteuttaa lukema alkuperäiseen lukemaan 1000 W / m^2.

Neliömetrissä on 1000 x 1000 = 1 000 000 mm^2.

Saadaan arvoksi siten noin 566000 W/m^2. Sitä voi miettiä mikä on se mittakaavaero asialla, kun verrataan sitä tehotiheyttä ilman tarkennusta, eli polttopistevaikutusta siihen tilanteeseen, jossa asia huomioidaan.

Asiahan voidaan miettiä vielä jatketusti lämpöenergian kautta.
- kennon pinnan heijastavuus olkoot 50 % (50 % heijastuu, 50 % läpäisee ja lämmittää)
- muut ongelmat, hyötysuhde 90 %
---> hyötysuhde on siten 0,5 * 0,9 = 45 %.

Valotusaika olkoot 1/100 s, eli 0,01 s.

Lämpöenergian tekemä työ on teho [tai tehotiheys] * aika, yksikkö on joulea.

Saadaan energiaksi tuolle pienelle ympyräpinta-alalle 0,566 MW/m^2 * 0,01 s * 0,45 = 2546,5 J/m^2. Valotusajalla 1/10s saadaankin jo 25465 J/m^2.

Jos tuo energia käytetään jonkun materiaalin lämmittämiseen, voidaan sen materiaalin lämpeneminenkin laskea helposti. Otetaan esimerkkimateriaaliksi vaikka vesi, kun sen lämmittämiseen menee paljon enemmän energiaa kuin esim. raudan tai kuparin lämmittämiseen. (Ks. esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ominaisl%C3%A4mp%C3%B6kapasiteetti ) Veden ominaislämpökapasiteetti on 4186 J/kg C

Niin, lämmittävä teho oli 1 W ja pinta-ala 1,77 mm^2. Kuvitellaan, että lämpeneminen tapahtuu yhden millimetrin syvyydelle saakka kennopinnasta, joten lämmitettävä tilavuus on 1,77 mm^3. Materiaalin tiheys on yläkanttiin arvailtuna kenties 5 g/cm^3 (vesi on n. 1, alumiini 2,7 ja teräs n. 7,8). Tuon lämpenevän materiaalin massa on siten 1,77 * 10^-9 m^3 * 5000 kg/m^3 = 0,00000883572946875 kg = 8,84 mg.

Tehoa kohdistetaan 1 W tuohon em. massaan, ajanjakson 1/100s, eli energiaa kuluu 0,01 Ws = 0,01 J.

Tuo 8,84 mg massa, ominaislämpökapasiteetiltaan 4186 J/kg C lämpenee 0,01 J energialla

0,01 J / (8,84 * 10^-6 kg * 4186 J/kg) = 0,037 C

Aika vähän, eikös?

No, lähtökohdat ovat toki melko pessimistiset. Realistisemmilla arvoilla valotusaika 1/5s (virheitä sattuu), ominaislämpökapasiteetti kuten kuparilla, 385 J/kg C saadaan lämpenemiseksi

0,2 J / (8,84 * 10^-6 kg * 385 J/kg) = 58,8 C

Ei vaadi fyysikkoa huomatakseen, että tämmöisillä hehtaareilla liikuttaessa on täysin mahdollista aiheuttaa vahinkoa kennolle pelkällä auringonvalolla. Toki, optiikan etulinssin koko rajoittaa maksimilämpenemisiä melko mukavasti, eli ongelma on pahin niillä optiikoilla, joissa on suuri etuelementti, kun tarkennus on äärettömässä.

Kun läpimeneväksi tehoksi on arvoitu kovasti alakanttiin 1 W (laskennallinen on kuusinkertainen), voi kennolle lankeava teho olla hyvinkin enemmän, eli edellämainitun kaavan mukaan itse kukin voi kokeilla miten suuret erot syntyy, kun sijoittaa 0,2 J tilalle esim. 4 W vastaavan arvon 0,8 J ja ihmetellä sitä 235 asteen lämmönnousua. Valotusajan venyessä 1/5s:sta yhteen sekuntiin noustaan viisinkertaiseen lukemaan edelliseen verrattuna, yli tuhanteen asteeseen. Siihen sitten 45 % hyötysuhdetta vastaava korjaus alaspäin ja ollaan siltikin 530 asteessa.

Jne.


-Sale

 

Vs: Nikon D80 kenno vaurioitunut / ei onnistu putsaaminen

Laskuoppi on hallussa, vain käytännön näyttö puuttuu, kokeilehan ihan filmikameralla ottaa aurinko kuvaan, valottaa siitä parikymmentä sekuntia ja kiskaiset takakannen auki. Jos 0,3mm paksu hyvin absorboiva pinta on sulanut, uskon sinua heti kun onnistut tuon tekemään...

Ja kun saat filmin sulamaan, kerrot vaan valotusajan vaikka sadalla jotta saat sen paksun, runkoonjäähdytetyn kennosi rikki.

 

Vs: Nikon D80 kenno vaurioitunut / ei onnistu putsaaminen

Olen käyttänyt, myös reaalifysiikan ymmärtämisestä kerrottiin.... Totuus on ihmeellisempää kuin teoria, edellinen postini kertoo nopean tien moninkertaisen optisen lasin lämpösäteilyä eristävän vaikutuksen havainnointiin. Tutustuhan aiheeseen, miten lähellä kuvatason pintaa on polttopiste, jatketaan keskustelua kun se on hanskassa...

 

Vs: Nikon D80 kenno vaurioitunut / ei onnistu putsaaminen

Tuo on olennainen juttu, erinomainen huomio. Seison korjattuna.

Optiikan pitäisi tietenkin tarkentua kennon/filmin takapuolelle, että polttopiste osuisi kennolle/filmille.

Leica-foorumilla on taidettu pariinkin otteeseen keskustella palaneista suljinverhoista (optiikkahan on koko ajan sinne asti auki), palaneita verhoja on jouduttu vaihtamaan kun kamera on jätetty pöydälle, aurinkoa vasten. Yritänpäs kaivella linkkiä..


-Sale