Vs: Ektar-kokemuksia? Ja hienorakeisuus, mutta ei sekään, mullekaan... Kyllä tuossa silti puolensakin on, kun kuulemma toimii hyvin erikoisemmissakin valaistusolosuhteissa ja vaikka vähän ali meniskin (mikä yleensä värinegalla on ilkeämpää kun mustvalkosella tai dialla, Ektarilla vähemmän). Näin ainakin kaverien kokemuksista kuullut. Ei silti jostain syystä itseä kiinnosta tämä filmi juuri ollenkaan. Suurin syy lienee se ettei näinkään "hidasta" oikeen millään kulu =).
Vs: Ektar-kokemuksia? Mitenkäs muuten oikeasti selvität värinegojen keskinäiset erot? Mua on nimittäin jo pitkään kiinnostunut saada selville eri filmien omia ominaisuuksia, mutta ainakin tämmöinen skannaus + photoshop + RA-4 -tulostus on niin tasaava ketju, että loppukädessä jokaisesta negasta saa kutakuinkin samat värikylläisyydet, kontrastit ym. irti (tai loivuudet ja miedot värit). Vinkkejä todellakin otetaan vastaan...
Vs: Ektar-kokemuksia? Siten tietysti että hoitaa ne eri negat samalla tavalla positiiviksi. Tai voihan sitä negastakin kattoa mutta se on yleensä hankalempaa.
Vs: Ektar-kokemuksia? Onko tohon muuta konstia kuin se vakio eli testirumba? Valotus, kehitys, vedostus ja mittaus vakio-olosuhteissa samasta siihen tarkoitukseen tehdystä testikuvasta. Noin filmejä testasivat jo muinaiset roomalaiset ja eroja tuli.
Vs: Ektar-kokemuksia? Voisitko ystävällisesti värikorjata tuosta ei-syaanisen version niin näkisin kuinka paljon nuo mun kuvat heittää. Noin äkkiseltään näyttää että ilmapallo-lehmä on vähän sinertävä, jätskikioski tms. samoin syaaniin päin ja ehkä tuon miekkapellen takana oleva kaupungintalo, joskin se on vaaleensininen luonnossakin. Mutta kun ei ole referenssiä niin vaikea tässä sanoa mitään... Onko tää liite tuosta kioskista nyt oikeampi vai punaisen suhteen överi? (juu, värit ei oo helppoja. Velvia ja vihreä luonto on, mutta nää ihmisen luomat ei).
Vs: Ektar-kokemuksia? Vaan entäpäs kun mennään skannaus-hybridi-menetelmin. Kyllä, tuollaista testirumbaa olen ajatellut kokeilla mutta ei ole into riittänyt vielä. MV-puolella kyllä jaksaa testata ja säätää mutta väripuolella ei jostain syystä ??? Mutta joo, kaipaisin kommentteja niiltä jotka (epäsuorasti) sanovat näkevänsä filmeissä selviä eroja. Mikä esimerkiksi on Realan ja Ektarin välinen ero? Näkyykö se jyrkkyydessä, värikylläisyydessä vai värintoistossa ja jos näkyy niin kuinka? Noita heittoja näkee niin usein, mutta perusteluihin ei törmää koskaan. Varsinkaan dokumentoituihin. Jos perusteluja löytyy niin ne ovat aina menneet MuTu-kategoriaan. Ihan sensitometrian pohjalta väittäisin että Reala on jyrkempää kuin Ektar, tässä molempien käppyrät vedettynä päällekkäin (värilliset ovat Realan): <IMG src="http://jukkavuokko.com/linkatut/kl/ektar-reala.jpg"]</IMG> Voihan spektrivaste ym. käyristä myös tehdä jotain johtopäätöksiä, mutta kaipaisin niitä oikean elämän tietoja joihin perustuen näitä faktoja(?) esitetään.
Vs: Ektar-kokemuksia? Aika harvaa lopulta kiinnostaa filmien erot tieteellisessä mielessä... Tai varsinkaan joku mystinen negatiivien "oikea lopputulos", mitä ei edes ole olemassa. Useampaa (onneksi) kiinnostaa vain saada negatiiveistaan mahdollisimman hyviä kuvia. Jotkut tosin tietämättömyyttään erilaisilla automaattiasetuksilla korjailevat tiettyjä asetuksia luullen silti saavansa tämän mystisen "säätämättömän luomukuvan" tai mitä sitten lieneekään. Silti vaikka homman hoitaisi miten, kyllä jokainen huomaa ne erot eri filmien välillä siinä omassa käytössään, pitkässä juoksussa. Toinen filmi vain miellyttää enemmän ja tietyissä tilanteissa toimii paremmin. Sen pohjalta voi sitten valita mitä käyttää. Tässä nyt metsästetään jotain oikeita filmien eroja jollakin ihme hybridi-menetelmällä... Miksi siinä hybridivaiheessa "hukataan" ne erot, jos ne juuri halutaan esille? Miksi ei vain tehdä asiaa yksinkertaisesti, eli vaikkapa laitetaan sinne skannaussoftaan ne yhdet asetukset (kontrasti ja valkotasapaino?) niin että ne kans on samat ja sitten skannataan kahta eri filmiä ja verrataan tuloksia. Tosin kiinnostaako ketään oikeasti niin paljon, että jaksaa alkaa jotain testikuvia ottaa ja kehityttää, jotta voisi todeta että "joo, kyllä tää Reala on jyrkempää ihan niinkun datalehdet väitti". Ei kannata tehdä asioista turhan vaikeaa. Jos ei erot omassa käytössä näy, niin halvintahan sitten kannattaa ostaa . Useimmille riittää se, että valitaan mainospuheiden ja huhujen perusteella filmi. Kokeillaan sitä ja tykätään tai siirrytään seuraavaan, jonka kokeilun jälkeen valitaan jompi kumpi tai kokeillaan edelleen. Harvempi silti jaksaa analysoida mistä se valinta lopulta tarkallaan tieteellisesti johtui, koska valokuvaus ei ole ihan niin yksinkertaista, että kun muutama numeroarvo tai käyrä vilkaistaan, niin oikea lopputulos löytyy. Oikean elämän tieto on siis usein juuri sitä mutua ja fiilistä.
Vs: Ektar-kokemuksia? Erinomainen puheenvuoro. Useimmiten riittää se, että on joku filmi kamerassa, jolle saa kuvan. On tympeää, jos koko aika menee kaikenlaisiin kokeiluihin, eikä koskaan pääse perille. Sama koskee kameroita. Olisi kaikille ollut parasta tyytyä siihen ensimmäiseen 'kunnon' kameraan, minkä käteensä sai. Siihen 35 tai 50 mm ja avot. T Jukka
Vs: Ektar-kokemuksia? Kaikissa noissa. - toinen on jyrkempää kuin toinen - toinen on värikylläisempää joko koko skaalalta tai joltain osin (esim Fuji diat sini-viher boost) - toinen toistaa ihon sävyt luonnollisemmin tai paremmin omaa makumieltymystä vastaavasti. Yllämainittujen yhdistelmistä syntyy uusia ominaisuuksia. Esimerkiksi jyrkkä värikylläinen filmi saa mallin tai kuvaajan vaikuttamaan ei niin hyvätä -kerta toisensa jälkeen. Siihen sopivasti väärän suunnan painotusta värintoistossa niin näppylät ja kokkareet, joita ei paljaalla silmällä erota putkahtavat esiin. Tai nenä on mallia Nasse-Setä. Kuvia ottamalla noita eroja on helpompi huomata kuin internetin ääressä istuessa, kuten Frank-Einstein tuossa osuvasti totesikin.
Vs: Ektar-kokemuksia? Senverran on tota maco/rollei C-41 satsia nyt pyöritellyt että voin sanoa että kaikki filkan ominaisudet riippuu voittopuolisesti kehityksestä: Ekan mömmön tuoreudesta , oikeasta konsistenssista ( tuorestuksesta) sekä kehitysajasta. Jos labbiksella olis näyttää Kodakin testistrippien tulokset, ja ne olis jotenkin haarukassa, sit voitais siirtyä puhumaan käppyröistä ja dmaxista jne.
Vs: Ektar-kokemuksia? Minä en tiedä millä se selvitetään, mutta jos jollain filmillä pakkaa tulemaan useammin paskaa jälkeä kuin jollakin toisella, suosin sitä jotakin toista mieluummin. Kun ei tee näitä hommia liian tieteelliseksi, pääsee helpommalla ja voi olla edes tyytyväinen aikaansaannoksiinsa. Näin helppoa se on.
Vs: Ektar-kokemuksia? Totta, kehityksellä voi pilata filmin ominaisuudet tehokkaasti, mutta tämä ei tullut varmaan kenellekään yhtään filmiä kehittäneelle yllätyksenä. Ja jos ne stripit pitää nähdä joka päivältä niin mene Who's Next Labiin.
Vs: Ektar-kokemuksia? Mikä on "Photoshopin RA-4 tulostus". Onks siellä myös "Ernst Haas värit" nappula...??? Fujin Digissä on ainakin "Velvia colors" vaihtoehto.
Vs: Ektar-kokemuksia? Juu, juttelin kyllä kaverin kanssa. Kyllä, se vetää ne stripit joka päivä, sekä E-6 ja C-41 puolelta, mutta tarkoitinkin noita "tunnin kuva" labbiksia, missä useimmat vierailevat. En ole vielä vertailevaa tutkimusta tehnyt mutta tulossa on, lähetin ensi töikseni Macon värifilkat takaisin... Mulla riittää tota Fujia muutamaksi vuodeksi jääkaapissa. kaikki E-6 diat lahjoitin pois tänne laukkulaisille. sitäkin oli muutama sata rullaa... Kyllä alkaa olla fiilikset sellaiset että jos väriä duunissa tarttee äheltää, kyllä menee digillä, sekä Nikonilla että hasseli/leaf yhdistelmällä. sit jos fiilistelee, säästin ittelleni viiskytä rulla Kodachromea, saa laulattaa F vitosta sen kanssa
Vs: Ektar-kokemuksia? Ensimmäisiä Ektar-testikuvia talvelta. Sävyt lie kovasti erilaiset kuin toisissa, eri skanneri, eri skannaussofta, erilainen skannaustapa jne jne...
Vs: Ektar-kokemuksia? Mitä filmin ominaisuuksia voimme päätellä näistä mallikuvista? Verrattuna aiempiin Ektar -mallikuviisi, skannaus- ja kuvankäsittelyprosessisi näyttäisi olleen aikaisemmin nykyistä paremmalla tolalla.
Vs: Ektar-kokemuksia? Nuo uudemmat kuvat on skannattu eri softalla käyttämällä softaan sisältyvää taustamaskin poisto-ominaisuutta ja säädetty sen jälkeen.. Tosin näistä vanhemmista pitäis sanoa se, että näissä ei ole oikeastaan mitään elementtiä josta voisi suoraan katsoa että värit on päin mäntyvä.. Tai oikeat.. Miksi maskinpoisto? Sillä pitäisi päästä helpommin lähelle vakioitua tulosta ja niiden filmien erojenkin tulla näkyviin. Samaan pääsee kyllä tekemällä sen manuaalisesti, vaikka säätämällä rgb-kanavien histogrammit, lähinnä punaisen, samalle alueelle muiden värien kanssa. Kumpikas näistä nyt sitten on oikeampi? Kaksi eri skannaussoftaa, kaksi eri lähestymistapaa. Automaatti ja pohjamaskin poisto. Toisessa näyttäis olevan ehkä jotain punaista liikaa ja toisessa syaania... Molemmista päästään samaan lopputulokseen kun noita säätelee, vaan vain toisella tavalla saa verrattua eri filmien tuottamia värejä.
Vs: Ektar-kokemuksia? Eikö tämä(-kin) asia ole puitu jo monta kertaa?? Jos tavoite on saada punertava kuva niin sitten toi punertava on oikeampi. Jos tavoite on saada syaanimpi kuva niin sitten toi syaanimpi kuva on oikeampi. Helevetin helppoa kun ei ajattele liian vaikeasti! Jos tämä ei riitä niin kattele niitä Kodakin tiedemiesten tekemiä käppyröitä ja kato sieltä miten niitten värien pitäis olla painottunut ja vertaa niitä noihin kuviin? http://www.kodak.com/global/en/professional/support/techPubs/e4046/e4046.pdf En keksi miksi joku tekee valokuvaamisesta itselleen noin äärettömän hankalaa...
Vs: Ektar-kokemuksia? Mistä ihmeestä tulkinta että asiasta keskustelu tekee kuvaamisesta äärettömän hankalaa? Palataan aiheeseen Ektar; kyseinen filmi on mielenkiintoista ja kuvaan sille + skannaan. Ei ongelmia. Vaan lisätään siihen sellainen asia kuin tiedonjano, nyt asia muuttuukin. Haluan tietää faktisesti että millainen tämä Ektar onkaan verrattuna siihen ja siihen filmiin. Siis oikeasti, ei vain skanneriautomaagien / photoshoppaamisten jälkeen. Jospa vaikka ajatusten taustalla on sellainen että hitsi, tykkään tästä filmistä vaan minkähän ottais tän rinnalle kun en haluaisi räikeitä värejä vaan neutraalit, jopa laimeat? Ensimmäinen vaihtoehto on tietenkin pysyä samassa filmissä ja hoitaa nuo kaikki photoshopissa. Jälleen nou problem. Mutta jos haluan tietää kuinka paljon loivempana joku toinen filmi oikeasti toistaa ja haluan nähdä eron suunnilleen niin näistä tuleekin merkittävempiä. Sitten enemmän hypoteettista pohdintaa: Entäpä sitten kun 20 (vai viiden?) vuoden päästä kuluttaja-skannereita ei edes enää ole ja haluan jostakin kuvasta vedoksen? Entäpä jos kuva on otettu täysin sopimattomalle materiaalille, esimerkiksi väriloistoa uhkuva keväinen kukkapuutarha on kuvattu loivalle materiaalille ja skannauksen jälkeen vetäisty sopivan saturoiduksi, jyrkäksi... Mitenkäs suu pannaan silloin kun sitä ei saakkaan enää skannattua helposti? Helposti tarkoittaa ettei tarvitse lähettää 100€ maksua vastaan skannattavaksi johonkin - tai mikä menetelmä silloisessa IT-digi -maailmassa onkaan menossa. Tai lisää pohdintaa jonka lienen jo aikaisemminkin kirjoittanut. Entäpä jos joskus varallisuus riittää kunnon pimiöön myös värimahdollisuuksilla ja innostun myös vedostelemaan negoja? Mitäs teen silloin kun on tullut hutaistua karkkifilmille joku tärkeä muisto-potretti? Totuus kun on se, että perinteisellä vedostelulla ei ole oikein mahdollisuutta vaikuttaa värikylläisyyteen. No, ainahan voi tehdä kuten pmu ehdottaa, unohtaa kaiken ajattelemisen ja ottaa värinega vain analogisena välikappaleena digikuvan muodostamiselle. Silloin usein ajatuksena on että saadaan filmimäisempi kontrasti ja jätetään takaportti auki pimiötyöskentelylle - josta sitten taas palataankin noihin ajatuksiini että mites työstät jos on kuvattu väärälle materiaalille... Ja kiitos kiitos vain speksistä, se on luettu ja siitä osa on jopa lainattu postaukseeni ominaiskäyristä... Myös skannaamisesta kerrotaan ko. datalehtisesssä...