Modernit ajat muuttavat asioita, sen tajusin kun Youtubesta jotakin pimiöpätkää katsoessa ymmärsin että kyseessä on ensimmäinen kerta kun näen jonkun toisen työskentelevän pimiössä! Siis todellakin, vaikka olen mv-hommia tehnyt jo 80-luvulta niin en ole nähnyt kuin kuvia kirjoissa ja viimeaikoina netissä mm. agitoinnista ja muista hommista. Sen kirvoittamana ajattelin pistää videopätkän omasta agitoinnistani jakoon ja toivoisin että muutkin jotka vain pystyvät (eli omistavat vähintään modernin kännykän) laittaisivat malleja. Nimittäin jo Youtubetus paljasti että agitointitavat ovat huomattavan erilaisia kuin mitä olen uskaltanut edes kuvitella. Täytyykin etsiskellä josko löytyisi pätkä joka näyttää allaskehityksen.. Näkisi kuinka joku toinen sen tekee Niin ja tässä se mun agitointi, jonka teen normikehityksessä kerran minuutissa, semi-ständissä sitten 2-3 minuutin välein, riippuen kehitteestä ja siitä mille olen kalibroinut ko. kehite+filkan. Ja alussa tietysti jatkuvaa invertointia 1 minuutti (jossa muuten siinäkin on mielenkiintoinen pointti: Jossakin videossa heppu sanoi että alussa pitää agitoida mahdollisimman satunnaisesti - toisaalta kirjallisuudessa on yleensä sanottu että alunkin pitää olla mahdollisimman toistettavaa. Mustavalkotouhun mukavat avainsanat: 'heppu sanoi', 'yleensä sanottu' : )
Vs: Videoita - kuinka agitoitte? Jotakuinkin samoin kuin minäkin. WC:ssäni ei ole pöytäpintaa, johon voisi purkkia kopauttaa niinpä läpsäytän sitä kämmenellä "peffaan".
Vs: Videoita - kuinka agitoitte? Mullakaan ei videokameraa ole, mutta mä nappaan vaan yhdellä kädellä, oikealla kädellä kämmenellä kii tuosta purkin reunasta, sormet kannen päällä... Sitten semmonen reipas kiskasu, että tuntee kun nesteet lähtee liikkeelle. Reippaasti takaisin, sitten pistän kierrettä litkuihin pari pyöräytystä ja vielä toinen kääntö ja kopautus pöytään. Onhan noita joitakin ohjeitakin, mutta sama se on miten tekee jos tekee samalla tapaa... Sehän se filminkehityksen motto melkein on, että yhtä asiaa kerralla muuttaa jos muuttaa.
Vs: Videoita - kuinka agitoitte? Do the robot... Itse nappaan kahdella kädellä kiinni reunoista peukalot kannen päällä ja käännän reippaasti itseeni päin, vähän kierrettä ja uudestaan... napautus pöytään tai vaikka polveen jos siltä tuntuu. (Vesikylvyssä vähemmän rempseästi mutta sitä ei pahemmin tule tarvittua.) [QUOTE> [/QUOTE] Kaipa tuo tarkoittaa vain ettei purkkia pidä heilutella tasaisesti samaan suuntaan, jos vaikka jokin kohta saisi huonosti litkua. Jos se taas tarkoittaa jotain hifimpää niin en halua tietää.
Vs: Videoita - kuinka agitoitte? Hmm.. Jos mun "agitoinnista" ottaa videokuvaa, niin se onkin mielenkiintoista, äijä haahuilee missä sattuu, kun kone hoitaa hommat. Mä käytän Joboa, tulee tasalaatuista, ei tartte olla vilkuilemassa kelloa, koska se puoliminuuttia/minuutti on mennyt, että saa veivata. Mä tahto veivaa veivaa.....
Vs: Videoita - kuinka agitoitte? Mielenkiintoinen ketju! Itse agitoin vähän eri tavoin filmistä ja kehitystavasta riippuen. En omaa suurta kokemusta vielä, mutta tässä kokemuksiani: Perusagitointi t-max filmillä ja d-76:lla (normaalikehitys) olisi kyllä huomattavasti ripeämpi kuin tuossa videolla, about 1 sek/kääntö (ylösalaisin ja takaisin). Sen satunnaisuuden yksi tarkoitus on kait estää se ettei kehite lähde kiertämään mihinkään tiettyyn suuntaan tankin sisällä. Itse olen koittanut hoitaa homman niin, että ensin kääntö oikean kautta, sitten vasemman kautta, sitten etukautta, takakautta jne.. eli kääntö aina eri suuntaan. Rodinalilla ja apx:llä olen kokeillut sellaista, että pistän purkkiin ylimääräisen spiraalin ja käännän kerran niin, että kaikki neste valuu viimeistä pisaraa myöten toiseen päähän ja sitten takaisin. Bongasin ton jostain keskustelupalstalta ja ihan hyvin on toiminut. Tuota monen mainitsemaa 'vispausta' ihmettelen kovasti. Oma kokemukseni on se, että jos neste joutuu pyörivään liikkeeseen purkin sisällä, niin tulos on epätasainen (johtunee siitä, että se neste patsas pyörii kauemmin lähempänä pintaa ja vastaavasti hidastuu pohjan lähellä pohjan aiheuttaman kitkan vaikutuksesta). Pahoittelut - ei videota...
Vs: Videoita - kuinka agitoitte? Muinoin opiskellessani valokuvalaborantiksi ammattikoulussa teimme siellä koesarjan erilaisista agitointitavoista ja voittajaksi tuli seuraava resepti: A)Filmi spiraalille, purkkiin ja kansi kiinni. B)Esikostutus/lämmitysvesi sisään noin 1 min. C)Esikostutusvesi pois. D)Kehite sisään. E) Hidasta kieputtelu ja pari kopautusta n. 30s. F) Tämän jälkeen purkki vaakatasoon, mieluimmin rullien päälle ja hidasta tasaista pyörittelyä välillä suuntaa vaihtaen loppu aika. Painotus sanalla hidasta. Ja huom. tällä menetelmällä kehityspurkissa ei tarvitä kehitettä kuin sen verran että filmispiraaliin keskiöön asti. FIlmi on pyörityksen ansiosta märkänä kehitteestä koko ajan. Temperointi sujui niin että pyöritettävä kehitepurkki oli rullilla vesihauteessa tai hanasta valui oikean lämpöistä vettä pyöritettävän purkin päälle tasaisena virtana.Lopputulos tasaisesti kehittyneitä juuri sopivan loivia negoja. Liika liikuttelu nostaa jyrkkyyttä negassa olennaisesti. Lisäksi ilmakuplien riski kasvaa.
Vs: Videoita - kuinka agitoitte? Eikös tuon saa korjattua kehitysaikaa lyhentämällä, kehitettä laimentamalla tai lämpötilaa laskemalla? Näistä ensimmäinen tietysti yleisimmin käytössä...
Vs: Videoita - kuinka agitoitte? Muuten noin, mutta kippaan aluksi yläsalaisin ja kerran minuutissa uudeleen, muuten kyllä pyörittelen vesihauteessa kerrotulla tavalla. En säästä kehitettä, sitä laitan tarpeeksi että filkat ovat varmaan pinnan alla, vaikka puhelin soisi ja joku haluais läpättää..
Vs: Videoita - kuinka agitoitte? Ekat 15 sekkaa rauhallisesti käännellen, loppu fiilispohjalta. T Jukka
Vs: Videoita - kuinka agitoitte? Tekis mieli näyttää videoita omista mv- ja värikehityksistä, mutta uskon, että Usagi sais vähintään jonkin halvauksen ne nähtyään. Super pedantti vs. "ihan sama, sinnepäin vaa, hyvä siitä tulee"...
Vs: Videoita - kuinka agitoitte? Laakaa varten sitten meneekin koneellisesti: Laakapuolelle olis tarkoitus patersonin isosta paperikehitys-tölkistä rakentaa rullattava kehitin (moni käyttää unicolor-tankkia samalla tavalla)... Jääny vain vaiheeseen. Toinen kokeiltava juttu olisi tavallisen kino/rullafilmi-purkin käyttö laakafilkalle, siitäkin on monella hyvät kokemukset. Ja sopii ständeihin ja vähäisiin liikutteluihin myös. Tuosta olen ennenkin kuullut (oliko tää sitten Istvan Kecskeméti joka joskus kameralehteen mv-juttuja kirjoitteli ja myi kemioita?). Voisi kokeilla kun saa rullat rakennettua. Vielä moottorointi niin siinä se, ei tarvitsisi istua edes vahtimassa kelloa kehityksen aikana. Tosin jotkut tasaavat kehitysmenetelmät eivät ole silloin käytettävissä (vähäinen tai minimaallinen liikuttelu). 2-kylpy sentään on, sehän on immuuni agitointitavalla käytännössä.
Vs: Videoita - kuinka agitoitte? Istvanin kanssa noita testejä tehtiin muun muassa, samalla vuosikurssilla. Kyllä pyörittelyssä onnistuu vähäinen tai myös minimaalinen pyörittely. Itse olen käyttänyt sellaista todella rauhallista, vähemmän pyörteilyä nesteessä, ehkä 6 kierrosta/min. Ja välillä suunnan vaihto. Väitän kyllä että jos esim. kehitysaikaa lyhentää nostamalla lämpötilaa tai päin vastoin tai muuttaa laimennusta niin aina on lopputulos hiukan erilainen. Tämä johtuu kehiteaineiden erilaisesta toiminnasta eri lämpötilassa ja eri laimennuksilla. Tasaavissa kehitteissä ja stand-kehityksessä pointti on siinä että tietyn kehiteaineen vaikutus filmin emulsiolla lakkaa kun kehiteaine kuluu loppuun kehitteestä tai sitä ei standissä siihen liikuttelun puuttuessa tule lisää. Nykyiset mv-kehitteet ovat lähes aina useamman kehiteaineen mixejä. Ennen vanhaan kun tehtiin reseptipohjalta niin oli esim. D-23 kehite jossa oli kehiteaineena vain metolia. D-76 reseptissä on muistaakseni metolia ja hydrokinonia. Metolia on loivempi kehiteaine ja hydrokinoni jyrkemmin työskentelevä. Samoin näiden aineiden aktiivisuus eri lämpötiloissa eroaa hiukan toisistaan.
Vs: Videoita - kuinka agitoitte? Niin kyllä kehitteen laimentaminen muuttaa muutakin, mutta kyllä se myös loiventaa jos aika pidetään samana... Aika vähän on tietoa näistä, miten kehitteen toiminta eri lämpötilassa muuttuu. Maalaisjärki sanoo että reaktiot hidastuvat. Siellä saksalaisfoorumilla väitettiin että Rodinal tekisi kovin rakeetonta jälkeä matalissa lämpötiloissa toimien muuten hyvin, mutta aika vähän tosiaan oli perusteluja. Olisi kiva tietää onko sille jotain perustetta, kun skanniaikana voisi hyvin kuvitella että kyseessä on vain alikehittäminen... Yleisesti mielestäni lämpötilan vaikutusta pidetään samanlaisena kuin kehitysajan. Agitoinnin ja laimennuksen "sivuvaikutukset" ovatkin paremmin tiedossa. En muista koskaan (paitsi tuosta Rodinalista) lukeneeni lämpötilan vaikutuksista muuhun kuin kehitysaikaan tai jyrkkyyteen.
Vs: Videoita - kuinka agitoitte? Jos Aphog.de foorumia tarkoitat, siellä kovasti keskustelevat mun testeistä nostetuissa lämpötiloissa, kun nyky Agfat näköjään kestävät vaikka 38 asteista acufinea ja rotskua. Ihan mielenkiintoista jälkeä, tsekatkaa sieltä...
Vs: Videoita - kuinka agitoitte? On näistä muutoksista jonkun verran julkaistua dataakin. Nyrkkisääntö 10% muutos per 1 celsius-aste alueella 18-24 astetta pätee kohtalaisesti mv-materiaalilla, mutta eri kehitteillä jo pelkän ajan muutos vaikuttaa huomattavan erilailla tulokseen (kemistit monesti käyttävät nyrkkisääntöä, että 10 asteen kasvu lämpötilassa tuplaa reaktionopeuden, pätee joten kuten valokuvauksessakin). Siihen sitten lämpötilan muutokset vielä, jotka ovat kehitekohtaisia niin aikamoisessa vellissä ollaan. Liitteenä kodakin kuvaaja datalehtisestä kuinka Tmax-filmi reagoi eri kehitteillä kun muuttujana on kehitysaika ja laimennus. D-76 1:1 ja Microdol-X koskevat toisiaan hauskasti; alussa D-76 reagoi hitaasti kehitysajan pidennykseen, mutta sitten nappaa Microdol-X:n kiinni ja vähän aikaa molemmat tuottavat saman CI:n samalla kehitysajalla! Kun kehitysaika pitenee, tuottaa D-76 jyrkempää kuin Microdol-X... Samoin raaka ja laimennettu D-76 ja Xtol tuottavat vähän erilaiset käyrät. Maailma ei ole lineaarinen. Vaikka lyhyellä lämpötilavälillä voikin noilla eri kehiteaineiden kertoimilla vähän laskeskella suuntia - siihenkin vain tarvitaan kertoimen lisäksi muita tietoja ja harva kehite sisältää vain yhtä vaikuttavaa ainetta. Toisaalta, edes hullut zonettajat ei kai kauheasti tuosta stressaa, kehitysprosessissa (ja koko negaan vaikuttavassa prosessissa!) on niin monta muuttuja alkaen linssin kontrastivasteista, suljinaikojen epätäsmällisyyksistä ja muista, että lämpötilan/kehitysajan/laimennoksen epälineaarisuus tuskin haittaa paljoa. Olettaisi ainakin, että jos haittaisi niin siitä olisi paljon enemmän tietoa löydettävissä. Vaan enpä ole koskaan testannut kuinka lähelle saman tuloksen saisin muuttamalla nykyisestä lämpötilasta (24 astetta) spekseissä usein referenssinä olevaan 20 asteeseen ja kompensoimalla tuon kehityksen pidentämisellä. Ehkä kyseinen testi pitäisi tehdä, tuhlata vaikka 2 adoxin halpis-laakafilkkaa ja vähän rodinalia
Vs: Videoita - kuinka agitoitte? Jos ketään kiinnostaa, niin viimeinen testi oli superpan 200 matskulla 38 astetta raakaa acufinea ja 15 minuutin ständi. vielä kohtuullinen, hallittavissa oleva kontrasti 6400 asalla... rae tällöin suunnnilleen TRI-X ja D-76 normaaliluokkaa... Vrt: Normikehitys on acufinellä 4,5min 20 asteessa ja vakioliikuttelulla.
Vs: Videoita - kuinka agitoitte? Eiks sulla Jukka tule ständissä yhtään valumaa emulsiossa. Muistan oppipoika-aikoja eräässä valokuvaamossa kun unohdin passikuvafilmin (120 /6x7 ruutuja) 30 l pystytankkiin ilman liikuttelua koko kehitysajaksi. Mielenkiintoiset valumajäljet joka henkilön päästä jatkuen seuraavaan ruutuun.