Vs: värinegakehitys on helppoa ja vielä: Kyllä tota ständ kehitystä voi arpoa myös C-41:n kanssa, kutsun sitä stondiskehitykseksi, senverran on potkua touhussa, enskerralla lisää, ei valloteta koko ketjua...
Vs: värinegakehitys on helppoa Käytän sanea gimpin kanssa, ja vain kokeeksi olen negoja yrittänyt. Nyt kun olen miettinyt, ja ehkä tullut järkiinikin, niin päätin vastedes kokeilla dioja jos värifilmiä haluan. Valokuvien kanssa elän kuitenkin mustavalkoisessa maailmassa ja viihdyn oikein hyvin. Monta ihmistä olen suututtanut kun sanon aina että napin painamiseen voidaan kouluttaa vaikka apinoita, kuva syntyy pimiössä. Ja vielä niinkin että negatiivi on alkuperäinen kuva, vedos vain kopio. Kuvaan enimmäkseen keskikokoa joten oikea skanneri on aika hintava näin vähäiseen käyttöön, ja digikamerastahan saan valmiiksi digitoituja kuvia. Miksi tekisin asian liian monimutkaisesti. Tulipahan tuokin vihdoin kokeiltua.
Vs: värinegakehitys on helppoa negahan on TOTUUS, kaikki muu on tulkintaa... Diakin vain sinnepäin. kun ollaan oikeesti aloitettu negasta prosessilla joka pesee negan pois ja sitten arpoo positiivikuvaa tilalle...
Vs: värinegakehitys on helppoa Vedos ei yleensä ole ollenkaan kopio, vaan jonkinlainen lähtökohta ja originaali, josta pimiössä kuva työstetään. Kokenut ja osaava vedostaja yleensä sen verran viimeistelee kuvaansa vedostusvaiheessa, että jokainen kuva on jossain määrin yksilöllinen ja eroaa hieman toisesta, kuten käsityössä yleensä. Eräskin tunnettu mustavalkokuvaaja vertasi negatiivia partituuriin (nuotit, joista kapellimestari johtaa orkesteria) ja valmista kuvaa teoksen esitykseen (soittoon). Kuvaa tuskin pimiössä saisi aikaan, jos ei negatiivia olisi ensin valotettu ja kehitetty. Nappiakin siis tarvitsee painaa, vaikka olis kuinka kova vedostaja.
Vs: värinegakehitys on helppoa Kyllä mä kuitenkin näkisin niin, että vedos on se joka välittää kuvaajan todellisen näkemyksen katsojalle. Nega on raaka-ainetta siinä missä RAW-kuva digipuolella, siitä muokataan se "totuus" esille pimiössä/tietokoneella.
Vs: värinegakehitys on helppoa Sitten kun on noin neljäkymmentä vuotta katsonut "Totuutta" silmiin ja silmillä, alkaa palaamaan negaan, katsomaan sitä huolellisesti luupilla, ja pähkäilemään uutta mahdollista "tulkintaa". Se on tuo valokuvauksen "kauneus ja kiehtovuus" Jos katsoo 60 luvun printtejä, sen aikaisilla matskuilla toteutettuna, ja katsoo sitä mitä nyt, multigrade tempuilla, splitgrade valotuksella, heittämällä reunalle mylarkalvon magiaa, yhdistettynä pehmeään "Heikuraan" alkaa arvostaa sitä tosiasiaa, että joskus oli onni elää aikaa jolloin voi siirtyä aikakoneella taaksepäin monta vuosikymmentä, ja siitä huolimatta elää silloin nähtyjä asioita, ja saattaa se jälleen uudeksi todellisuudeksi. En edes halua ajatella mitä raw tai "kypsä" tiedosto tuo mieleen niille jotka elävät vuotta 2050...sitten joskus.
Vs: värinegakehitys on helppoa Harvoin muuten näkee negatiiveja esillä näyttelyssä tai nettigalleriassakaan.
Vs: värinegakehitys on helppoa Lainasin kirjastosta aikaa sitten kirjan, jossa oli mies, joka vedosti suoraan pinnakkaisen. hän kuvasi 13*18 negalle ja jollekin vielä isommalle. Toinen idea hänellä oli, että jokaisesta kohteesta täytyy saada mielenkiintoinen kuva. Kirjassa oli esimerkkejä, mutten muista äijän nimeä. T Jukka
Vs: värinegakehitys on helppoa Juu. kipukynnystä taas koetellaan, Eiri keksi pamauttaa kertalaakista reilu 40% kuville lisää hintaa. Alkaa tosiaan köyhää kiinnostamaan tuo itse tekeminen. Myös vedostaminen, koska skanneria tai tulostinta ei ole (tai no on, mutta...). Tätä threadia lukeneena ei liene suurempi murhe aloittaa omia kehittelyjään suoraan värinegoilla mustavalkoisten sijaan? Vai onko arvon raati kovasti eri mieltä?
Vs: värinegakehitys on helppoa Ei se paha oo. Lämpötilat pitää olla korkeammat, mutta ei niiden tartte olla puolen asteen tarkkuudella vaikka joku niin väittäis. Parinkin asteen tarkkuus riittää negoille hyvin. Dialla sitten tarkempaa. C-41 -prosessi on helppo ja aika nopeakin, mutta kun niitä kemioita joutuu uudelleenkäyttämään, niin kannattaa peseskellä aina väleissä. Stoppia suositellaan myös, vaikka se ei ohjeissa pakollisena kohtana ole. Elikkä vesihaude jollain tapaa sinne 38-40 asteen paikkeille (purkissa kuitenkin vähän viileämpi) ja purkki filmeineen esilämpenemään ennen homman alotusta. Sekään ei kauheasti varmasti haittaa jos lämpötila ehtii asteen tai pari laskea homman aikana, voi vaikka alottaa just vähän kuumemmalla. Kehite on kuitenkin se kriittisin, kyllä se blixi hoituu vähän viileämmässäkin, varsinkin jos vähän aikaa pidentää. Ohjeista löytyy myös 35 asteen kehitysajat, niin voi kattoo miten se viilennys vaikuttaa. Sitten vaan kehite sisään ja aikaa se 3-4 min riippuen kemikaalien tuoreudesta. Päälle stoppi ja parit huuhtelut, sitten blixi sisään ja ajat taulukosta, kunnon loppupesu ja sitten stabilisaattori minuutiks. Sen jälkeen kuivumaan, ei enää loppupesua. Agitointi kannattaa olla melko reipasta, 15-30 sek välein varmaan käsin tehdessä. Jobothan pyörittää purkkia jatkuvasti. Kemiat voi jakaa vaikka siitä litran setistä puoliks tai kolmeen osaan ja sen mukaan sitten muuttaa myös niitä taulukoiden filmimääriä, eli pidentää aikoja 1-2 filmin välein (eikä vaikka 3-4 niinkun ohje taitaa normaalisti olla). Näin siis Tetenalin kitillä...
Vs: värinegakehitys on helppoa Juu on se C-41 ihan iisiä, muistaa vaan suunnilleen kattoa että lämpötila vesihauteessa on 38 asteen tietämissä. kehitteelle se on tarpeen. muut eli bleach ja fiksi menee jo matalemmissakin eli vaan siihen samaan hauteeseen vaikka alkaa jo tippumaan lämmöt. Kehityksen normiaika on 3,15 mutta mukavempaa skannattavaa saa kun tuoreella kehitteellä vetelee semmosta 3,30 min. sitten tömäkämpää saa jo 4 min korvilla. kauheesti en venyttelis kehitteen elinkaarta, ainakin rollein kitissä saa kehitettä erikseen. Bleach ei kulu oikeastaan ollenkaan, siihen vaan lorautan uutta laimentuneen tilalleja fiksi on fiksi,eli alkaa hyytymään kun mikä tahansa fiksi jonka voi tsekata filmipalasella. Liikuttelu semmoisella "taiteellisella" pyöräytys/kippaus liikkeellä siinä vesihaude ämpärissä melkein koko ajan. pääasia että filkka pysyy "pinnan alla" eli kehitettä ei ole liian vähän, muuten tulee laikkuja ja juovia... Ongelmia saattaa syntyä, kun bleach ei tee hommiaan eli tulee "leuco cyan syndrooma", näyttää että nega ei ole oikein kirkas. Tähän vois sitten vähän kehaista että aika muikeaa skannattavaa jälkeä tulee rollei Digipro negalla, jossa EI ole tuota oranssia maskia, minkä värilabbisten automaattiprintterit vaativat. nega skannataan MV ohjelmalla, ei tartte arpoa profiileja ym. se on heti siinä ! Vähän terävöittää ja sitten tummentelee ( reunoja). aika ok on jälki.