Vs: Eka MV-filmi kehitetty, pari kysymystä Nettiaikana kun moni tyytyy vain kuvansa skannaamaan, on enää vaikea tietää mistä on kyse kun hehkutetaan hienoa jälkeä tietyllä yhdistelmällä jne... Mut ei se ehkä helppoa ole muutenkaan. Se kannattaa huomata, mitä Ollikin sanoi, että valonmittaustapa on samallakin mittarilla (tai kameralla) monilla erilainen ja korjailut arvioidaan erilailla. Käyttöherkkyys siis vaihtelee, vaikka katsoisi kehitysajat taulukosta samalla tapaa. Siitä päästäänkin siihen, että filmille sopiva (omilla mittaustottumuksilla) käyttöherkkyys vaihtelee käyttäjien välillä ja tämän ja muiden asioiden takia vaihtelee myös sopivin kehitysaika. Kehitysaikaan tietysti vähän vaikuttaa myös mm. veden laatu ja ilmeisesti jopa tankin virtaukset, mutta se jo lienee pilkunviilausta tai sitten ei. Käytännössä on pakko harjoitella eli "testailla", koska sitä täydellistä tapaa edes yhdelle filmi&kehite -yhdistelmälle ei kukaan voi oikein toiselle neuvoa.
Vs: Eka MV-filmi kehitetty, pari kysymystä Vastausten antaminen on hankalaa, kun tuon edellisen kommenttisikin perusteella vaikuttaa siltä, että kokonaisuus on hieman hakusessa. Joka tapauksessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos ainoa vakio on Rodinal niin kaikki muut muuttuvat. Perusjuttu on se, että pyrkii vakioimaan mahdollisimman nonta tekijää ja muuttamaan yhtä kerrallaan hallitusti, jotta pääsee haluamaansa lopputulokseen. Sinun tapauksessasi asian tekee hankalaksi se, että et ilmeisesti tiedä mitä haluat, mutta kysyt neuvoja miten siihen pääsee. Yritänpäs palastaa tätä: Sinulla on kokemus filmistä x, jonka kuvasit kameralla y ja mittasit valot tavalla n. Kehitit filmin Rodinalissa suhteella q, ajalla b, lämpötilassa å, agitointisyklillä s. Kun kuvaat suraavan filmin, pidä muuttujat Rodinal, x,y ja n vakiona. Korjaa muuttuja q 1+25:ksi, muuttuja b digitaltruthin suosittelemaksi, muuttuja å 20º C ja muuttuja s 3krt/min. Kun olet kehittänyt filmin niin vertaa sitä nyt saamaasi tulokseen.katsele, onko musta mustempaa, näkyykö negan vaaleissa osissa (kuvassa tummapää) sävyjä ja vaikuttaako negaruutu siltä, että siinä on sekä tummaa ja vaaleata ja kummissakin on sävyjä. Kerro sitten missä mennään niin säädetään lisää kollektiivisesti. Kun saamme sinulle aikaiseksi säällisen negan niin jatketaan sitten hienosäätöä. Eka skeida on kaikesta päätellen kehitetty ja valotettu reilusti ali, mikä lisää rakeisuutta ja tekee jäljestä tuhnua.
Vs: Eka MV-filmi kehitetty, pari kysymystä Ei nyt sentään vuosisatoja, muistaakseni Rodinal on "vain" noin 125 vuotias... Mitenköhän sitä negan muuttumista pitäisi mitata? Mikä ihmeen ihmeen "muoti" on tehdä loivia negoja? Minä kehittelen M/V-negani kondensorisuurennuskonetta varten niin että tiheysskaala on noin 0.1 - 1.2D, jolloin niiden vedostaminen onnistuu ilman ylimääräistä "säätämistä". Sepä se. Negaa on vaikea arvioida näkemättä negaa. Sellaista elämä on, myös valokuvaajan.
Vs: Eka MV-filmi kehitetty, pari kysymystä Mustumasta mittalaittein, mutta vedostuksen ja/tai skannauksen suhteen mielipiteet ovat aivan liian subjektiivisia mitattavaksi. Juonteen aloittajan uumoilu sensijaan suorastaan kannustaa paneutumaan ongelmaan: Tehdään jotakin tietämättä mistään mitään ja sitten kysytään hätäpäissään ohjeita ilman minkäänlaista ymmärrystä ja sen jälkeen valitetaan siitä, että ei itse tajua annetuista ohjeista holkäsen pöläystä. Iso G:tä siteeratakseni: "...me ollaan tulevaisuus...." Voi jeesus
Vs: Eka MV-filmi kehitetty, pari kysymystä Itse epäilisin vahvasti tuon lämpötilan olleen yksinkertaisesti liian alhaisen. Lämpötilan vaikutus kehitysajan pituuteen on melko lineaarinen ainoastaan siinä (suunnilleen) 20-25 asteen paikkeella. Jos mennään siitä paljon alaspäin, niin jossain vaiheessa tarvittavaa kemiallista reaktiota ei yksinkertaisesti vain tapahdu (juuri) lainkaan. En nyt muista satavarmasti, mikä se absoluutinen rajalämpötila reaktion täyteen hyytymiseen on tyypillisillä kehitteillä, mutta muistelen sen olleen kuitenkin jossain 10-15 asteen paikkeella.
Vs: Eka MV-filmi kehitetty, pari kysymystä Agfan photographische handbuch 1950-luvulta mainitsee, että 16C on minimi, jolloin vielä tapahtuu riittävää reaktiota. Vasta 18C-24C alueella lämpötilan ja ajan suhde on lineaarinen useimmilla kehitteillä, myös lämpötilan pitäminen tasaisena sujuu helpommin huoneen lämpötilan läheisyydessä. Monet kehitevalmistajat eivät muunmuassa siksi suosittele kyseisen haarukan ulkopuolisia lämpötiloja b/w-kehityksessä. 18C on jo toimiva lämpötila; silloin voidaan jopa yrittää vaikuttaa rakeen koon minimointiin - jopa Rotskulla. Kuten on jo todettu niin osaltaan alhainen lämpötila on vaikuttanut edellä kuvailtuun ja nähtyykin tulokseen, lisäksi ilmeisesti lämpötila on muuttunut kehityksen aikana mitä ei välttämättä pidetä optimaalisen prosessin mukaisena.
Vs: Eka MV-filmi kehitetty, pari kysymystä Jospa hyppäis keskelle aihetta joka on "keskeinen aihe" aloittelijakurssilla. Olet ottanut käyttöön kehitysohjeen joka sopii eräille filmeille mitä kaverit täällä suosivat mutta EI SOVELLU KÄYTTÄMÄLLESI FILMILLE. Jos olisi Delta 100 tai Acros 100, tulokset olisivat loistavia, mutta vanhalla APX 100 filkalla luvalla sanoen KARSEITA ! Kun mistään ei ole varma, kannatta lukea mitä ohjeissa sanotaan, sitten alkaa viritteleen. Nega on hyvä ja skannaus/printtauskelpoinen kun sanomalehden painetun tekstin päälle laitettuna "Just ja just" pystyy lukemaan negan läpi tekstiä tai hahmottamaan mitä negassa on. Jos et nää painettua tekstiä, nega liian tiheä, jos näet aivan helposti tekstin, nega liian ohut. Kun laitat negan skanneriin ja vedät "Preview" pitäisi olla suunilleen hollillaan, jos kauheesti säätöjä kaipaa, katso mitä kaipaa, ja sitten jatkossa korjaile kehitystäsi sen mukaan. Kun negaa kehittää, ajan/lämpötilan/liikuttelun puitteissa. mikä takansa näistä kolmesta lisää tiheyttä/jyrkkyyttä. ei ole yhtä oikeata optimia, vaan oma optimisi muodostuu oman makusi, skannaustottumustesi ja kenties suurennuskoneesi valosysteemiesi mukaan. Kondenssorisuurennuskoneet ja värikoneista muutetut multigradekoneet vaativat erilaisen negan optimitulokseen pääsemiseksi. Kaiken tämän voi oppia,jopa aika helposti ja yhden illan puitteissa, jospa tavaisit aloituslauseen uudelleen....
Vs: Eka MV-filmi kehitetty, pari kysymystä Onhan tuota tietoa saatavilla. Netistä ei ehkä hirveästi. Kirjallisuudesta löytyy kuitenkin perustietoa noista muuttujista ja niiden vaikutuksista. Monet näistä asioista ovat niin vanhoja, että asiaan perehtyneet ovat jo kauan olleet mullan alla tai sitten eivät edes käytä nettiä. Kirjoja moni kuitenkin on kirjoittanut. Samoin lehtiartikkeleita. Onko se tieto ohutta? Agitointi vaikuttaa lopputulokseen pääsääntöisesti jyrkentämällä tai jos tiuha agitointi kompensoidaan niin sitten kehitysajan lyhenemisenä. Liiallinen agitointi taas tuottaa epätasaista jälkeä, samoin helposti liian vähäinen. Etenkin tämä nyt hypetetty ständi. Ja onko nega erinäköinen 1+25 tai 1+50 -suhteella? Jos hieroo tarpeeksi kehitysaikoja niin saa ainakin sävyiltään samanlaiset negat. Villisti arvaan kokemusteni perusteella, että 1+50 on ehkä aavistuksen helpompi yläsävyiltä. Enemmän tuolla on vaikutusta mm. omien tottumusten suhteen: Laihemmalla kehitteellä on helpompi kehittää jos lämpötila on korkeampi. Negan loivuus ei ole koskaan tavoite, vaan joko hyvä vedostettavuus tai nykyään joskus hyvä skannattavuus. Ständillä ei yleensä lähdetä hakemaan loivuutta vaan pikkuisen parempaa varjotoistoa ja helpompaa vedostettavuutta koska ständissä huippuvalot eivät kovin helposti ylikehity kuten käy jos agitoi liian villisti. Ja vielä kysymykseesi että miksi tietoa ei "löydy"; Johtunee suurelta osin siitä että valtaosalle noilla asioilla ei ole mitään merkitystä. Otetaan yksi kehitesuhde ja jos sillä näyttää tulevan vedosta suht helposti niin pysytään siinä - kunnes kaverin kaveri suosittelee että vedäs tuota kehitettä ja noin niin tulee huimat sävyt. Sitten taas kokeillaan ja ollaan tyytyväisiä että vau, nyt tuli huimat sävyt! Todellista rinnakkainvertailua harva jaksaa tehdä. Enkä tiedä onko sille tarvettakaan, useimmille riittää että on kiva harrastus ja jostakin uudesta jutusta tulee hyvä mieli vaikka se olisikin vähän placeboa. Ne taas jotka mittaavat, eivät juuri ole kiinnostuneet rakeista, skannautuvuuksista tms. vaan enemmän sävyntoistoistoista, ominaiskäyristä jne. Nämä asiat taas ovat niin kiinteässä suhteessa yksilölliseen kehitysmenetelmään että niistä on vaikea tehdä kovin yleistäviä päätelmiä. Jos filmin kehittämisestä haluaa jotakin tietää, niin herra nimeltä Ansel Adams on kirjoittanut hyvän kirjan: The Negative.
Vs: Eka MV-filmi kehitetty, pari kysymystä Jos rotskusta ja standista ja superpanista haluaisit usagi omakohtaista kokemusta, niin ottaisitko vastaan ILMAISEKSI muutaman rullan ja lopettaisit tuon saarnan standin mahdottomuudesta kyseistä filmiä käytettäessä. Se on kaikkien niden mielestä jotka ovat kokeilleet, "State of the ART" ! vain osoite, please ,yskärillä ja takaan että siirryt "uskovaisten" joukkoon, katso vaikka tuon sivun alalaitaan....
Vs: Eka MV-filmi kehitetty, pari kysymystä Elämä lyhyt, mutta filmikuvaajallahan ei tunnetusti ole hirveä hoppu ja eihän tämä laji olekkaan kaikki mulle heti nyt meininkiä.
Vs: Eka MV-filmi kehitetty, pari kysymystä APX 400:sen boxissa on tälläiset ohjeet sekä 100, että 400 filmeille:
Vs: Eka MV-filmi kehitetty, pari kysymystä Ostin pari viikkoa sitten Akateemisesta kirjakaupasta kirjan: Valokuvaus harrastuksena, Pekka Kinnari Painos on vuodelta 1985, mutta ensimmäinen painos painettiin jo 1963. Kirja on aivan uskomattoman ajankohtainen edelleenkin. Esim. Millainen kamera opas voisi hyvinkin olla jostain tämän päivän lehdestä. ...mutta asiaan. Kirjassa on seuraavaa tietoa rodinalista (hieman lyhentäen): Kertakayttökehitteistä vanhin on yleisesti tunnettu kehite RODINAL, mika on Agfan para-aminofenolikehite. Para-aminofenoli-kehitettä myydään myds Azol, Perinal ym. nimisenä. Rodinal on vahvasti väkevoity lipeäkiveä sisältavä kehite ja siksi sitä on käsiteltävä suurella varovaisuudella erittäinkin laimentamattomana. Tämän kehitteen historia ulottuu vuoteen 1891, jolloin Agfan monipuolinen kemisti, tohtori Momme Andresen sai kehitteelleen patentin saman vuoden tammikuun 24 päivänä. Kehite on hyvin säilyvä ja säilyttää alkuperäisen filmin hienorakeisuuden. Esimerkiksi yökuvauksessa, josta myöhemmin, se ottaa "kaiken irti". Rodinal löydettiin uudestaan 1950-luvulla ohutkalvofilmien tullessa markkinoille. Hidas ohutkalvofilmi ja voimakkaasti laimennettu Rodinal riittävän lyhyellä kehitysajalla (jos kameran objektiivi on piirtokyvyltään hyvä) tuottaa hyvän negatiivin seinänkorkuisiin suurennuksiin saakka. Valmistaja suosittelee nykyisin Rodinal-laimennusta 1 + 25. Tämä laimennus edellyttää kuitenkin erittäin lyhyttä tarkkuutta vaativaa kehitysaikaa ja siksi suosittelen vahvimmaksi "stoffiksi" korkeintaan laimennusta 1 + 50. Hitaammille filmeille, 50—100 ISOa, laimennus voi olla 1 + 100. Kodakin Technical-Pan-filmille olen kokeissa laimentanut Rodinalin 1 + 150 ja kehittänyt 25 ISOn mukaan valottamani filmin 20° seitsemisen minuuttia. Talviset hankikuvatkin ovat tulleet normaalisti valoineen, varjoineen normaalille tai loivahkolle paperille. Agfan jyrkähkot hitaat filmit aina Agfapan-100 filmiin saakka sopivat hyvin suurille laimennuksille. Aiheen vastakohtaisuus, valoisuussuhde, sanelee laimennuksen ja kehitysajan. Valotuslukema aina varjoalueelta, sillä Rodinal ei ole nk. herkkyyttä nostava kehite, joskin se käyttää herkkyyden taysin hyväkseen. (Tätä vähän editoin jotta on luettava) Loiva kohde: 1+50 Normaali kohde: 1+75 Jyrkkä kohde (esim. sisäkuvat): 1+100 Agfapan-100 9-10 min Agfapan-400 12-13 min Kehitteen lampotila 20°C (1 aste lisää = 3/4 minuuttia vähemman kehitysaikaa) Laimennus kohteen jyrkkyyden mukaan, tarvittaessa (koekehitysten jalkeen) 10—20 % lisäys tai vahennys kehitysaikoihin. Muistiinpanot ovat valttämättömät, ja muistettakoon, suurilla laimennuksilla ei ylikehittämisestä ole vaaraa. Oikeaa kehitysaikaa ei ole olemassa valmiina, on vain lähtököhta keskimääräisesti oikeaan tulokseen pääsemiseksi. Muista normaali liikuttelu, eli yleisesti suositeltu 5 sekuntia joka puolen minuutin päästä. Muista myös, että kehitysrasia ei ole voikirnu, siksi rauhallinen tahti liikutteluunkin! Vähäinen liikuttelu vaikuttaa tulosta loiventavasti, liiallinen jyrkentävästi. Ja tähän loppuun kansikuva, jos joku vaikka sattuu näkemänä jossain. Maksoi Akateemisessa muuten 7.90€
Vs: Eka MV-filmi kehitetty, pari kysymystä Ihan on naulan kantaan ohjeet, itseasiassa samat mitä faijallani jo 1920 luvulla...MUTTA: uudet rollei superpan ja 80S on sitten jo aivan toinen juttu...
Vs: Eka MV-filmi kehitetty, pari kysymystä Edelleen jokunen kommentti (lainaukset leikelty sieltä täältä): [QUOTE> [/QUOTE] Täytyypä harkita vakavasti siirtymistä vähän modernimpien filmien pariin, koska stand-kehitys kehitysmetodina tuntuu houkuttelevalta. [QUOTE> [/QUOTE] Tämä oli hyvä vinkki. Tällä testillä mitattuna negani olivat selkeästi liian ohuita, eli alikehittyminen oli yksi syy vähemmän optimaaliseen lopputulokseen. [QUOTE> Ei nyt sentään vuosisatoja, muistaakseni Rodinal on "vain" noin 125 vuotias...[/quote][/QUOTE] Eli onhan Rotskua käytetty jo kolmella eri vuosisadalla. [QUOTE> [/QUOTE] Tuosta voisi tulkita, että ISO100 filmille 10 minuuttia 20 asteessa olisi toimiva resepti? OK, eka filkka tuli kehiteltyä ja hommaan tuli lähdettyä turhan hataran nettitiedon varassa ja muutenkin liikaa itse soveltaen. Agfan kemistit ovat tienneet mitä tekevät kun laativat kehitysohjeita tuotteilleen. Tulos oli vähemmän optimaalinen, mutta minusta kuitenkin aivan kelvollinen. Rakeettomia ja miltei kohinattomia kuvia voin aina ottaa digijärkkärillä. Seuraava filmi pitää nyt kehitellä ihan oppikirjan mukaan (no ehkä agitointi vain kerran minuutissa) ja katsoa mitä tulee. Edelleen kiitos informatiivisista kirjoituksista. Toisilla omapäisen aloittelijan touhut ovat selkeästi nostattaneet tunteita, mutta se heille sallittakoon. Täällä filmikuvausosastolla on viime aikoina ollut aika vähän aloittelijoiden kysymyksiä, joten tähän säikeeseen on ollut aikaa tarttua. Eipä muuta siis kuin pää pystyssä kohti uusia pettymyksiä. : )
Vs: Eka MV-filmi kehitetty, pari kysymystä Hyvää asennetta Kehittelin iltasella yhden rullan Rollei Retro 400:aa (Rodinal 1:50) ja päätin kokeilla monen suosittelemaa agitoinnin vähentämistä niin että aluksi normaalin minuutin sijasta kieputtelinkin pönttöä rauhallisesti noin 30sek ja sen jälkeen - ei puolen minuutin vaan minuutin välein ne kolme rauhallista kiepautusta. Muut temput jätin ennalleen. En viitsi alkaa skannaamaan kun vaimo menee aamuksi duuniin mutta negat näytti valoa vasten ihan hyviltä. Kivaa hommaa tää on.
Vs: Eka MV-filmi kehitetty, pari kysymystä Onhan se, ja kädetkin tulee pestyä samalla. seuraava aste, ainakin mulla on, että panee kaikenmaailman ruokaohjeet testiin. samalla kun rotskua vääntää, on kiva laittaa jotakin liedelle. sekin on ihan herrassa eli mitä sattuu löytymään, siitä sitten pieni iltapala väänntään kasaan.
Vs: Eka MV-filmi kehitetty, pari kysymystä Kunhan et pimipövalossa vahingossa suolaa Agfa Acid Fixing Saltilla. ;-)
Vs: Eka MV-filmi kehitetty, pari kysymystä ... ja jos kesken prosessin käy kusella niin kädet kannattaa pestä vedellä myös ennen toimitusta...
Vs: Eka MV-filmi kehitetty, pari kysymystä Häh, samaa keltaista kamaa kaikki, jos ei tietäis että on labbisfriikki, luulis että kusee rintamuksille saakka, sennäköisä on paidat joskus...
Vs: Eka MV-filmi kehitetty, pari kysymystä Sipaisepa tuoretta kiinnitettä esinahan "juureen". Kirvelikö? Enemmän vai vähemmän kuin tippa?