Kaiken digitaalisen sälän ja kiireen keskellä himottaisi palata jollain tavalla asioiden alkulähteille.. Kuvaan ammatikseni päivittäin digille, ja hakkaan parhaimmillani/pahimmillani tuhansia ruutuja sen suuremmin pohtimatta syvällisempiä valokuvaukseen liittyviä filosofioita. -Valitettavasti tähän on menty! Olen kuitenkin oppini ammentanut aikanani pimiöstä, ja filmille kuvaamisesta, joten ei tämä fiilistelyn tarve ihan pelkkää retropelleilyä ole! Himotuksen kohteena olisi nyt tuollainen Mamiya 7 tai muu vastaava mietiskelypohdiskelu kamera. Mulla kaiken lähtökohta on kuitenkin lopputulos, eli kuvanlaatu pitäisi olla sitä parasta A-luokkaa. Olen siinä uskossa, että Mamiya 7 voisi osaavissa käsissä tuottaa tuota A-jälkeä. Kun kamera on myös kätevän kokoinen, se houkuttelisi kannettavuudellaan, eikä sen funktio olisi silloin pelkästään vitriinikäyttö. Olenko nyt ollenkaan oikeilla jäljillä? En osaa nyt äkkiseltään yksilöidä omaa kuvaustarvettani sen tarkemmin. Kai ne on esim. maisemat ja sekalaisen taidekuran luominen, mutta kysykää lisää mikäli kiinnostaa. Minua kiinnostaisi tuo Mamiya ja kaikenlaiset käyttökokemukset siitä. Toki myös vaihtoehdot kiinnostavat. Olen avoin asialle, enkä juokse suinpäin kauppaan hetken mielijohteesta. Olen nimittäin ymmärtänyt että tuon mamiyan kaltaiset kapistukset linsseineen ja vermeineen, eivät ole näin digiaikanakaan mitään halpaa saippuaa. Eikä tässä asiassa ole oikeastaan mihinkään kiire..
Vs: Mamiya 7II Itse olen kuvannyt seiskalla ja sen "Biogonilla", 43 mm:n laajakulmalla. Plastiikkinen juttu mutta kuvat parasta a-luokkaa. Vertasin silloin seiskaa tuolla laajakulmalla nimenomaan Superwide 905:aa vastaan. Kuvan laadussa en osannut nähdä eroa, fiilingissä ja filosofiassa kyllä. T. Kerkko.
Vs: Mamiya 7II Jossain ketjussa, jossa käsiteltiin Mamiyan vanhoja TLR:iä (C220 ja 330 ym) oli linkki johonkin sivuun, jossa on vertailtu keskariobiskojen lp/mm-arvoja. Vaikkei ne nyt ihan kaikkea kerrokaan. Mamiya 7 ei ehkä kaikista meditatiivisin kamera ole, mutta kyllähän 6x7-formaatti kymmenen kuvan rullineen jo sinänsäkin nostaa meditatiivisuustason melko korkealle. Siihen saa myös kohtuullisen helposti neljä käsittääkseni varsin laadukasta obiskaa eri polttoväleillä. Jos ne yksittäin ostais niin kaippa siihen ainakin kolmisen tonnia kaikkiaan menis. Telen tarkennus suurella aukolla lähietäisyyksillä on kylläkin kuulemma epävarmahkoa. Rolleiflexeillä ja Hasselin SWC:llä samojen polttovälien kattaminen maksaisi ehkä vielä enemmän. Muilla Hasseleilla, muista yksisilmäisistä keskarikameroista puhumattakaan, selviää hieman halvemmalla, ainakin jos ostaa niitä vanhempia. Mamiyan TLR-järjestelmäthän on näihin verrattuna puoli-ilmaisia, mutta eivät ainakaan tuon taulukon mukaan niin hyviä. Sittenhän on vielä muutamia muita mittaetsin- ja folderikeskareita, kuten Plaubel, Fuji, Linhof ja Zeiss Ikon. Ainakaan kahden ensiksimainitun kuvanlaatuun en luottaisi niin paljon kuin muihin. Ja sithän on vielä joitain niitä laakakasetteja omaavia keskikoon kameroita. Niihin pitää vissiin ite leikata filmit, enkä tiedä saako mistä tahansa rullasta sellaista leikattua, vai onko käytettävä vain jotain Fotoimpexin mustavalkotavaraa... Mutta yhtä kaikki, olet oikeilla jäljillä, veliseni .
Vs: Mamiya 7II Niinpä, tuo Mamiya 7 on ihan liian kätevä mainittuun tarkoitukseen. Sillähän kuvaa vaikka mitä snäpshottejakin ja jos innostuu niin rulla menee hetkessä kun homma hoituu ihan kuten kinomittaetsimellä. Eli ehkä joku RB67 tai RZ67 hidastaisi hommaa enemmän . Lisäksi kuiluetsin muutenkin sopinee paremmin tähän tarkoitukseen, kun kuvan näkee melko valmiina jo etsimessä. Huippu kamera toki tuo seiska ja taitavat olla yksiä parhaista keskikoon objektiiveista nuo sen objektiivit.
Vs: Mamiya 7II Eivät Fujit mitenkään jälkeen jää. Kuvan laatu on kyllä yhtä hyvää. Siis 67- ja 69-malleilla.
Vs: Mamiya 7II Moi. Mulla on puolitoista vuotta ollut Mamiya 7 (ykkösversio) aktiivisessa käytössä ja pidän siitä erittäin paljon. Kun en muuta keksi niin listaan jotain hyviä ja huonoja puolia. + Kameran koko. Vie öbaut saman verran tilaa kuin esim. Canonin 40d + 24mm. Painaa tosin vähemmän. + Optiikat. Skarppi kuva, kauniit sävyt, vastavalossa vain vähän yllätyksiä. Rumia flareja on vaikea saada aikaan. + Nopea ja hiljainen (tietty). + Hyvä valonmittaus. Diaa olen kuvannut tosi vähän, negat kyllä näyttää aina siltä miltä pitääkin. + Miellyttävä kantaa kädessä, helppo napata laukusta ja pitää kuvatessa vakaana. + Sopii todella hyvin nopeaan kuvaukseen (kuten muutkin mittaetsimet käsittääkseni). + Aukkorengas sekä aika- ja virtakytkimet ovat aina siinä asennossa mihin ne on jätetty. Eivät siis liiku itsekseen. - Etsimen päällekkäiset skarppauskuvat (miksi näitä kutsutaan?) on vähän haaleat. - Kirkkaassa valossa/vastavalossa voi joutua tihrustellen etsimään (ts. liikuttelemaan silmää) valotusmittarin valoja. - Parallaksi. 1-5m etäisyyksillä olevia kohteita kuvattaessa pitää etsimen rajausta kompensoida yllättävän isoilla liikkeillä. Tässä vielä joitain mamiskalla kuvaamiani juttuja, kotisivuilta löytyypi lisää. http://kameralaukku.com/forums/smf/http://code.mediadrive.fi/phpbb/viewtopic.php?p=248215#p248215 http://kameralaukku.com/forums/smf/http://code.mediadrive.fi/phpbb/viewtopic.php?t=9.msg241905#msg241905 http://kameralaukku.com/forums/smf/http://code.mediadrive.fi/phpbb/viewtopic.php?p=232237#p232237 http://kameralaukku.com/forums/smf/http://code.mediadrive.fi/phpbb/viewtopic.php?t=6.msg241399#msg241399 http://pingstate.nu/kuvat/215324 http://pingstate.nu/jussis/156850 http://pingstate.nu/jussis/158595
Vs: Mamiya 7II Joo Mamiya kutosella samoja kokemuksia. Ei pystynyt ottamaan tosissaan eikä tullu kuvattua ollenkaan. Mutta mulla ei taida olla uskottavuutta tässä aiheessa kun itse olen ressissä vaihtanut keskikoonkalustoa kokoajan sen jälkeen kun tyhmyyksissäni ekan rb67ni hukkasin..
Vs: Mamiya 7II Mamiya 6:ssa olisi plussana kokoon menevä bajonetti, jolla sen saa selkeästi pienemmäksi kuljetuksen ajaksi. En tiedä pitäisikö sanoa että seiska on vielä iso, vai pitäisikö kehua pieneksi . Melko suhteellista kai. Mulla oli 7 II jonkun aikaa ja tykkäsin kyllä. Toisaalta mun kuvaamisessa noi valovoimat oli ehkä monesti turhan vähäisiä. Suurin syy myyntiin kuitenkin oli kallis hinta, joten jos rahaa olisi ylimääräistä reilusti niin kyllä tuollainen multakin löytyisi. 7 II:ssa pitäisi kai olla etsimessä vähän parempi kontrasti, mutta hintaero usein on aikas kallis tuohon 7:aan verrattuna. Ne on kuitenkin lähes samat kamerat.
Vs: Mamiya 7II Itse asiassa noita on kuusi: 43, 50, 65, 80, 150 ja 210-millinen. Jälkimmäinen on tosin vähän kummajainen kun on tele, mutta ei ole mittaetsimeen koplattu. Käyttötarkoitus lieneekin lähinnä maisemat keskipitkän tai pitkän matkan päähän tarkennettuna. Mutta yhtäkaikki noi on kaikki briljantin hyviä kakkuloita.
Vs: Mamiya 7II Kiitos kaikille varsin asiallisista ja informatiivisista kommenteista! Nyt kuitenkin kysyisin vielä kuin kuusi-vuotias. Kumpi on parempi yhdistelmä, keskikoon kamera (esim. Mamiya7II )+3 linssiä vs. 5DII + 3 primeä? Mitä keskari todellisuudessa tarjoaa verrattuna tuohon Canonin settiin nykypäivänä, kun puhutaan ainoastaan lopputuloksesta, eli kuvasta? Haluaisin ihan konkreettisia esimerkkejä? Onko kysymys vain pelkästään korvien välissä tapahtuvista asioista, vai mikä puoltaa keskari ja filmi formaattia tässä tapauksessa? Ainahan voin opetella hitaan ja pohdiskelevan, eikä niin laukaisukeskeisen lähestymistavan myös digillä toimiessani. Onko ns. keskaritarpeeni pelkkää ajan ja rahan tuhlausta sekä haihattelua? Miksi itse kuvaatte keskikokoa?
Vs: Mamiya 7II Minä nyt ainakin tykkään fyysisestä kuvasta enemmän, pidän kuvan tuottamisprosessista niin paljon "mukavampana" filmille. Kuvaan tosin vain mv ja keskaria käytän lähinnä kuvanlaadun ja dynaamikan takia kinon sijaan tapauksissa jossa haluan paljon sävyjä ja tarkkuutta (lue. maisema jne.)
Vs: Mamiya 7II Mittaetsinkameroissa laajakulmat ovat perinteisesti olleet parempilaatuisia kuin peilikameroissa johtuen yksinkertaisemmasta rakenteesta. Mamiya 7:n 43mm linssi on muuten patentin umpeutumisen jälkeen tehty kopio Zeissin Biogonista, joka löytyy hasselblad swc:stä (38mm). Peilikameroissa objektiivi ottaisi muuten kiinni peiliin, josta syystä optinen rakenne on erilainen. Monet Canon laajikset ovat olleet pettymyksiä verrattuna parhaimpiin Hasselbladin ja Mamiyan vastaaviin, mutta uusimmat ja kalleimmat L-sarjan laajikset ovat testien mukaan kuitenkin jo tosi hyviä (24/1.4 L II, ja kuten lienee myös vasta julkaistu 24/3.5 TS-E II). Mamiya 7 voisi olla tosi hyvä matkoilla ja maisemia kuvattaessa. Värinegassa kestää myös ylivalotusta paremmin, josta tietyissä tilanteissa voi olla etua. Jos pieni koko ei etusijalla, suosittelen kuitenkin RZ67II:sta. Tosi mukava käyttää, ja miellyttävä iso etsinkuva. Paljetarkennus on nopeampi kuin vaikkapa Hasselissa. Kääntyvät perä on loistava, ja linssit hyviä. Voi myös käyttää ilman paristoja RB:n linsseillä, tosin objektiivin etäisyys filmitasosta ei täsmää (7mm heitto). Kuvausergonomiassa 5d2:nen päihittää luonnollisesti 10-ruudun filmikamerat. Ehkä jonain päivänä löytyy 54x69 mm kokoisia CCD-kennoja, olisi muuten aika killeri yhdistettynä seiskan linsseihin.
Vs: Mamiya 7II "Parempi" on niin kovin monimuotoinen asia. Lopputuloksen kannalta - ei niin pätkänkään väliä. Kuvaaja kuvat tekee, kamera on väline. Poikkeuksena eräät kuvauksen lajit, joihin ei keskarilla juuri ole asiaa, kuten lähikuvaus ja pitkiä polttovälejä tarvittaessa. Henkimaailman hommia. Harrastaja voi tehdä sitä, mikä tuntuu kivalta.
Vs: Mamiya 7II Jos osaa ja haluaa vedostaa niin mamiya jos ei niin canon. [/quote] Kyllä digikamerankin kuvia täytyy hieroa, jos niistä hyviä vedoksia haluaa. Suurin kynnys filmille on kuitenkin skannaukseen kuluva aika ja raha. Skannerin pitää olla hyvä, eikä mikään lousku flatbed. Imaconit hyviä, mutta pikkasen kalliita yksityiskäyttöön.
Vs: Mamiya 7II Kuvan laatu isoissa suurennoksissa (vedoksen koko yli A3) on keskikoossa parempi, ts. enemmän yksityiskohtia. Metrisessä kuvassa 300 dpi tulostusresoluutiolla näkyy pehmeyttä jopa keskikoon digissä, kinokoon digeistä puhumattakaan. Itse tiedät, mikä Sinulle riittää. Keskikoon filmi Imaconilla skannattuna antaa mahdollisuuden melkoisiin suurennuksiin. Isoin vedokseni tällä yhdistelmällä on 210 x 114 cm, kankaalle painettuna (banderolli), johon käytettiin noin puolet ruudusta.
Vs: Mamiya 7II Tarkoitettiin varmaankin perinteisessä pimiössä tapahtuvaa vedostamista, joka on jo lopputuloksenkin kannalta eri prosessi kuin digistä tehtävät printit. Kyllä aidossa vedoksessa on jotain, mitä ei mustesuihkareilla saa aikaiseksi. Eli jos tähän maailmaan haluaa perehtyä, niin Mamiya on luonnollisesti parempi vaihtoehto. Mitä resoluutioon tulee, niin pari lähdettä (mm. EOS 1Ds vs. Pentax 6x7 -testi Luminous Lightscapesissa) väittää digijärkyttimien päihittävän 6x7-filmin resoluution suhteen. Vähän pätevämmillä testaustavoilla varustautuneet tahot ovat kuitenkin osoittaneet tämän olevan palturia. Ainakin pienirakeinen MV-filkka, sopivalla menetelmällä kehitettynä, päihittää 5D2:n resoluution mennen tullen. Eli jos maisemakuvaus on tärkeä käyttökohde, ja omistaa hyvän skannerin ja/tai käyttöoikeuden isoon paperiin yltävään pimiöön, niin Mamiyalla terävine objektiiveineen on ihan konkreettinenkin etu lopputuloksen kannalta. Digi on kuitenkin järkevämpi vaihtoehto, jos ei tunne "fiilikseen" perustuvaa vetoa filmikuvausta kohtaan, vaan miettii lähinnä helppoutta suhteessa lopputuloksen laatuun.
Vs: Mamiya 7II Tekisi mieli sanoa, että jos et tiedä, niin ei ehkä kannata heti lähteä panostamaan . Mutta toisaalta voihan sitä löytää valon ja innostua. Aika kallis sijoitus kuitenkin tuollainen setti on etenkin jos ei osaa sitä todella haluta . [QUOTE> [/QUOTE] Suurin ero lienee syväterävyyksien hallinta, sekä sävykkyys. Kuvat ovat yleensä hyvin erilaisia keskikoon filmistä kuin kinofilmistäkään. Filmi itsessään yleensä tuottaa selkeästi erilaisen kuvan kuin digikamera, ainakin jos lopputulos on pimiössä tehty vedos verrattuna tulosteeseen (koska silloin se filmi näyttää eniten filmiltä). Keskareita on kuitenkin erilaisia, eikä Mamiya 7 ole todellakaan ykkönen kun puhutaan syväterävyyksien hallinnasta. Alkuperäiseen kysymykseen viitaten, ei Mamiya 7 ole se kamera jolla kuvia hierotaan ja mietitään, vaan se on niitä harvoja keskikoon filmikameroita, joilla kuvaus on tarvittaessa todella nopeaa ja kätevää. Sopii hyvin esim. katukuvaukseen ja vastaaviin nopeisiin tilanteisiin, sekä hiljaisuutensa ansiosta vaikkapa sitä vaativaan dokumentaariseen kuvaukseen. [QUOTE> [/QUOTE] Jos siis haluat kameran jolla hieroa kuva valmiiksi kunnolla, harkitse ennemmin keskikoon peilijärjestelmää (Mamiya, Hasselblad jne). Näet etsimessä todella syväterävyydetkin. Kuiluetsimellä turha hätiköinti jää pois ja tuollaisella etsimellä jo etsinkuvan katselu on mukavaa . Toisaalta sillä kamerallakin kyllä on vaikutusta lopputulokseen sopivissa tilanteissa. Ei sillä RB67:lla kaduilla paljoa tilanteita kuvailla, tai vaatisi varmaan ainakin multa muutaman kuntosalivisiitin ja paljon harjoittelua kamerankäytön suhteen. Kannattaa myös huomata, että mittaetsinkamera ei usein tarkenna kovin lähelle, joten lähikuvat jäävät sillä pois. Joskus siis kamera vaikuttaa kuvaan muutenkin kuin psykologisesti. www.flickr.com on yksi ihan hyvä sivu katsella, miltä eri filmikameroilla näytetyt kuvat skannattuina näyttävät. Ehkä sieltä saa hajua siitä, miltä keskikoon kuvat näyttävät verrattuna muihin... Kyllä Mamiya 7:ssa on loistava kuvausergonomia, eikä niitä ruutuja tarvitse ihan hetkessä polttaa... Ja filmi on filmi. Ei se Imacon anna paljoakaan lisäarvoa verrattuna Nikonin keskikoon filmiskannereihin, Coolscan 8000 ja 9000. Toisaalta mikään pakko ei ole skanneista vedoksia tehdä tietenkään, mutta jo halvemmallakin skannerilla saa kuitenkin webbikokoon ihan hyvät kuvat 6x7-koon ruudusta.
Vs: Mamiya 7II Olen vedostanut pimiössä värikuvia melko runsaastikin. Mutta: Epsonin K3 värijärjestelmässä on itseasiassa laajempi väriavaruus kuin RA4-printissä, ja värit ovat paperin pinnassa, mikä tuo niihin omanlaisensa hehkun. Hyvillä mattapintaisilla papereilla jälki on mielestäni parempaa kuin valokuvaprinteissä.