Vs: Urheilukuvaus Pääsetkö/pystytkö kuvaamaan salibandyä kuuden metrin päästä 85millisellä jolloin saat 40senttiä syväterävyyttä? Jos, niin hyvähän se on, mutta eikö kenttäkin ole jo tuon 6m tai oikeastaan reilusti tuplat enemmän leveä? 85 millisellä 6 metrin päästä on tuollainen "yksi pelaaja/kamppailutilanne väljästi rajaus" ? eli suunnilleen se optimi mihin itsekin pyrin. 85 millisellä voit kuvata aivan kentän laidalta tuollaisia rajauksia vain kentän puoliväliin ja siitä 6 metrin kaarella kohti päätyjä? Ottaen huomioon kentän koon ja oman etäisyyteni kentän lähimpään pisteeseen, ei tuo 85 milliä vaan millään riitä. 200kin rajaa kuvausmahdollisuudet siihen päätyyn jota lähinnä itse olen. Ja 200 millisellä on "pakko" päästä himmentämään ainakin tuonne mainitsemaani f:4:ään, mieluummin enemmän, jotta saa riittävän syvyysterävyyden.
Vs: Urheilukuvaus En mistään. Se oli vain yleistä suuruusluokkaa kuvaava arvo. 85/1,4 löytyy kai joka merkiltä....
Vs: Urheilukuvaus 85/1.8 on kyllä suosikkiobjektiivi sisäkuvaukseen, agiliitoa olen sillä sisähallissa kuvaillut käyttäen esitarkennusta. Syväterävyys on sitten tietenkin aika lyhyt jos kohde on kovin lähellä.
Vs: Urheilukuvaus No ei nyt kuitenkaan canonilta, 85/1.8 mikä on vielä suht edullinen ja sitten kohtalaisen kallis 85/1.2
Vs: Urheilukuvaus Sorry, ei ole tuo Canoni hallussa. Eikö sille ole edes koskaan ollu moista? Pentaxilla on ollut lähimpänä noita lukuja FA* 85/1.4, A 85/1.4 ja FA 77/1.8 Limited. Joista tosin vain viimeinen on enää tuotannossa. Ei halpoja yksikään. Croppirungolle tuli tuolla kuvakulmalla näiden korvaajaksi juuri DA* 55/1.4 SDM.
Vs: Urheilukuvaus Haaveita on hyvä olla ;-) Luulisin sen olevan niin kallis vehjes, että haaveeksi jäisi. Enkä itse kokisi kyllä tarvitsevanikaan sellaista. Valovoiman vastineeksi se olisi kooltaan sitten melkoinen klöntti.
Vs: Urheilukuvaus Omakohtaisia kokemuksia urheilukuvauksesta: Olen harrastanut koripalloa n. 40 vuotta ja uskon tuntevani pelin niin hyvin kuin se kuvaajalle on tarpeen. Siitä huolimatta hyvin toimiva af ja nopea sarjatuli ovat taivaanlahja tällaiselle amatöörille. En häpeä tunnustaa, että yhdestä pelistä tulee helposti otettua 400 kuvaa. Entä sitten, vaikka niistä 99 % on roskaa, vähän on kulutettu muistikorttia ja sähköä. Mukaan sitten kyllä mahtuu ihan mukaviakin helmiä. Suurin vaikeus oli digiajan alussa todella painaa sitä laukaisinta ja ottaa vähän useampia kuvia, eikä miettiä mitä filmi maksaa. Ensimmäisessä digijärkkärissäni kuvausnopeus oli 2,5 kuvaa/s, joka on koripallon kuvaukseen liian vähän. Seuraavassa oli 5 k/s, joka oli ok ja nykyisessä 8 k/s, joka on erittäin hyvä. Valaistusolosuhteet ovat saleissa yleensä huonot ja koska minimi suljinaika koriksen kuvauksessa pitäisi olla 1/250 s, niin ISO- arvot huitelevat siinä 1600 paikkeilla 2,8- valovoimaisella optiikalla. Hitaammillakin suljinajoilla tulee toimeen, mutta liike ei sitten enää monissa tilanteissa pysähdy. Toisin sanoen optiikan valovoimasta ja hyvistä kohinaominaisuuksista on merkittävästi apua sisäkuvauksessa. Polttoväli on useimmiten 35-70, koska pääsen kuvaamaan aivan korin takaa, eli etäisyyttä ei ole kuin muutama metri. Myönnän, että käsipelillä ja esitarkennuksella saadaan varmaan yhtä hyvät tulokset, mutta ei kylläkään meikäläisen hermoilla! Täytyy tietysti huomioida se, että iän myötä hyvän af:n merkitys kasvaa huomattavasti, käsintarkennus kun ei enää sujukaan yhtä hyvin. Kyllä mm. Hasselbladillakin on otettu paljon loistavia urheilukuvia, mutta väittäisin, että monet entisajan urheilukuvaajat ottaisivat käyttöön nykyiset huippukamerat riemusta kiljuen
Vs: Urheilukuvaus Sijoittumiskysymys. Ralliin tai formuloihin en tätä sisäurheilua vertaisi, sillä niissä kuitenkin se kohde tulee miltei 1-2cm tarkkuudella samasta paikasta, eikä silloin ole kyse kuin siitä ajoituksesta liikkeen yhteen suuntaan. Noissa hommissa MF:kin pelaa ihan hyvin ja oikeasti 2 tai 10fps on 'hivenen eri', koska siinä puhutaan kuitenkin yleisesti puolen sekunnin marginaaleista. Ajoittamalla tuokin onnistuu myös sarjan kanssa paremmin, esim. hyppyreitä kuvatessa. Jotain aitajuoksua kuvatessa ei 10fps riitä, pitäis olla 50-100fps, koska silloin puhutaan sekunnin sadasosista, milloin juoksija on aidan päällä. Myös tarkennuksen voit hoitaa tuohon 1:een aitaan valmiiksi, joten AF-nopeus ei ole merkittävä. Onhan niitä osaavia MF-tarkentajia, jotka pystyy lähes AF:n nopeuksiin hommassaan, mutta ei liene noita kuin MF-aikana kuvanneissa urheilukuvaajissa, jotaka ovat jatkaneet MF-tarkennusta AF:n saapumisen jälkeenkin. Eli AF-ajan kasvatille, voit tietenkin harjoitella mutta onko siinä järkeä, kun saatavissa on soveltuvat laitteetkin ko. hommaan ? Canonistina ottaisin 135 2L:n sisäurheilun kuvaamiseen, sillä valovoimaa on se puuttuva 1 pykälä vs. f2,8 zoomi ja AF-nopeus on vähintään riittävä, ehkä nopeimpia tarkentajia mitä tarjolla on. 85/1.2L II on ihan bueno, koska sillä saadaan todella hyvää jälkeä jo täydellä aukolla, mutta AF-nopeudessa hävitään aika paljon. Seuraamalla kohdetta onnistuu tuollakin kuvaaminen. Tuon 135 2L:n kun ymppää 1-sarjan runkoon, niin homma pelaa ja sinulla on tarkoituksenmukaiset laitteistot kourassa. Siihen nuo on kehitelty. Sitten jos ollaan jossain korin takana, tai muutoin lähellä niin asia muuttu... 16-35 2,8L tmv. nopea laajis on ihan bueno, tietenkin croppikameralla vois varmaan menetellä 18-55 f2,8 kakkulatkin. Jääkiekkoa sitten vaikka 300 f2.8, 200 1.8, 400 2.8, 70-200 2.8 (1 hyvä vaihtoehto 120-300 f2,8)... riippuen jälleen siitä, mihin kuvauspisteeseen pääset hommiasi suorittamaan. Jääkiekossa tuskin laajiksella paljoakaan teet, tai jalkapallossa. Kehälajeja vaikkapa 24-70:llä, jos olet kehän laidalla. Eli kokonaisuudessaan sisäurheilukin on monitahoista kuvattavaa, riippuen siitä mihin pääsee kuvaamaan ja minkälaista urheilua kuvaa. Eli ei ole yhtä kaikkivoipaa optiikkaa vielä tehty.
Vs: Urheilukuvaus Kuvailin salibandyä ihan perus 50/1.8:lla ja d200:lla ja en lähtisi yrittämään yhtään pidemmällä lasilla kroppirungon kanssa. Itse en saanut oikein mitään aikaiseksi kun ruuvasin 70-200:sen sinne 70mm kohdille. Isolla kennolla tuo 85mm on varmaaan yläraja salibandyyn. Lietem:in näkemys on polttovälistä 35-70mm palloilulajeille on myös myös minun kokemus. Ilman tarkoitusta aloittaa juupas-eipäs C vs N keskustelua, uskallan suositella Nikonin isokennoisia D700 ja D3:sta sisäurheiluun. Noiden runkojen kanssa voi ottaa ISO 1600-2000 käyttöön ihan huoletta ja sen jälkeen voi keskittyä aukon kanssa syväterävyyteen ilman että tarvitsee huolehtia valon riittävyydestä. Tuossa hieman ISO2000 matskua esimerkiksi ja väittämien tueksi ;-) http://jarit.zenfolio.com/p817487859 Kuten Tipe yllä havainnollisti, ei ole olemassa vain yhtä optiikaa sisäurheilun kuvaamiseen, mutta pikkaisen provosoiden jatkaisin että runkojen valinnassa tilanne on selvästi helpompi ;-)
Vs: Urheilukuvaus Ja tarkoitus sitten oli ? Eipä ole ollut ongelmia tuon 1DmkIII:n kanssa missään AF-hommissa, vaikka niin tiukasti varsinkin ei omistavat ja jotkut omistavatkin väittää. ISO1600 on kelpo jälkeä, siitä herkemmäksi ei oikein taivu enää julistekelpoisesti, on riittänyt minulle mainiosti. Kaippa tuo kohinapuoli Nikonilla vielä edellä toistaiseksi, 1DmkIV:hen asti ;D
Vs: Urheilukuvaus Tipe, siinä oli hymiöt lauseen lopussa ;-) Vakavammin: 1dM3 oli minullakin pitkään liipasimella, harkinnassa ihan taskulaskimen kanssa, oli kantaa kaikki N-tavara tiskille ja vaihtaa tuohon runkoon. Sen tarjoama 1.3 kroppi on mun mielestä hyvä kompromissi urheiluun, puhumattakaan sarjakuvaus nopeudesta. Samaan pakettiin olisi tullut 16-35, 50, 70-200 sekä 1,4jatke. Meni niinkuin meni, nyt mennään seiskasatasen kanssa. Nämä ovat kuitenkin vain tekniikkaa joilla itsessään ei saa sisältöä kuviin... Suuret herkkyydet tuntuvat toimivan Nikonin isolla kennolla suunnilleen seuraavasti: (Mutu, ei tieteellisesti todistettu) Normaali sisäpalloilu valaistuksessa ISO 2000 asti ei tarvitse kuvaan välttämättä kohinanpoistoa NoiseNinjalla, Neatimagella. Sen jälkeen aina tuonne ISO3200:seen asti on vähän siivottavaa kuvissa. Sen ylitse menevät ovat jo reilumman dynamiikan & saturaation korjauksen tarpeessa mutta kyllä ISO 4000:llakin vielä tekee ihan kohtuullista jälkeä. En ole kohinoita pelännyt koskaan suurilla ISO:illa, niistä pääsee aina eroon, mutta saturaation, dynamiikan muutokset ovat mun kokemusten mukaan se kiusallisempi juttu johon joutuu tekemään tarpeettoman paljon työtä photarissa saadakseen hyvän lopputuloksen. peace; jarit
Vs: Urheilukuvaus Vanhemmilla/halvemmilla rungoilla heikompi valaistus rajoittaa kuvaamista sikälikin, ettei kohteen seuraaminen enää tahdo toimia. Edellä mainittu D200 on tuossa kategoriassa paremmasta päästä, mutta kyllä silläkin on aika vaikea onnistua. Hyvässäkin valossa D200:n af-s on käyttökelpoinen lähinnä vain keskimmäisen tarkennuspisteen kanssa. Sommittelukin on siis hyvin rajattua. Urheilukuvaus sisätiloissa on sen verran hankalaa hommaa, että parin yrityksen perusteella en harrastajana siihen viitsi enää paneutua muuten kuin korkeintaan dokumentointitarkoituksessa. Huomio tahtoo siirtyä valokuvauksesta teknisten ongelmien kanssa kikkailuun. Eikä lopputuloskaan yleensä tyydytä. Harrastajanahan minulla on se luksus, että toisin kuin ammattilaiset, voin valita missä valossa kuvaan. Enkä tarkoita tuolla ainoastaan valon määrää vaan myös sen laatua ;-)
Vs: Urheilukuvaus Juu, tuossa on tietyt edut.. varsinkin 1.3x cropissa. Optiset ongelmat katoaa (reunat) ja tuo croppikerroin on aika passeli, jotta pääsee vielä jotakuinkin laajaankin kuvaan käsiksi. Suhinat on olleet siedettävät, tosin onhan D3 noissa edellä lähes aukon verran. Ei ole kuitenkaan pahemmin rajoittanut, ISO3200:sta olen myös käyttänyt, mutta sanotaanko rehellisesti, ettei siitä paljon interpoloida isompaan kokoon noita kuvia. A4:sta saa vielä siistiä silläkin. Useasti toi suhina näyttää ruudulla paljon pahemmalta, mitä se on printissä. Mulla kävi tässä mielessä, että oisin vaihtanut D3:een, tosin suurin syy ois ollut tuo 14-24 kakkula, mitä Canonilla ei vain ole. Sitten heräsin ja heitin kissan pihalle, sillä uusostoarvo setille ois ollut helposti 7k€ ja vanhoista ois saanut about sen verran, mutta sitten ois toi 300mm tele jäänyt uupumaan. Lisäksi toi Nikonin 70-200 VR ei kovin kehuttu ole täyskennoisessa, jotain ongelmia kai ? Setti mikä ois tullut, D3, 14-24, 24-70, 70-200. Tietenkin Sigma 120-300 ois ton 70-200:en paikalle sopinut. Tosin vaihtaessa ois budjettisyistä jäänyt muutama mukava kapistus pois optiikkapuolelta (mm. 85 1.2L II). Päädyin siihen ratkaisuun, että ostan 5D:n jossain vaiheessa noihin laajisteluihin (pääasiassa duunikuvausta ja siellä talojen sisätilat), missä 16-35:lla voidaan jo kuvata mukavasti ja 12-24:lla überwideä. (12-24 ja 16-35 on samanlaajuisia 1.3x ja FF välillä.) Tuo 16-35 2,8L II tekee vaan aikas nättiä jälkeä. Lisäksi tuohon tulee se etu, että on se varakamera aina millä tekee pakolliset, mikäli käy heikosti toiselle. Koskaan ei tiedä noista vehkeistä, oli ne sitten kenen tahansa valmistamia ja vituttais heittää rahaa hukkaan, jos sitä on tarjolla.
Vs: Urheilukuvaus Mitkä huippukamerat? Huippu on jos: 100-> mpx iso arvon voi ilman kohinaa säätää 20000 -> sarjatuli 30 -> kuvaa/s (ilman kortille tallennus puskuria ts. 1-sarja = mitä korttiin mahtuu) af toimii sarjatulen tahtiin (jatkuva tarkennus joka pysyisi perässä) jne jne
Vs: Urheilukuvaus No joo, tämähän meni varsinaiseksi välinedebatiksi. Jotenkin tuon viime viikonlopun kokemuksen jälkeen mulla itsellä kiteytyi opiksi, että oleellista hyvien kuvien saamisessa on (kunhan asian teknisesti alkaa osata ja osaa valita kuvauspaikkaan sopiva vehje) pelin lukeminen ja ennakoiminen. Vehkeet tuli opettia tuolla reissulla, mutta kuvat ei silti ole mitään mestariteoksia. Siispä: jos haluat oppia kuvaamaan salibandyä tai mitä tahansa muuta (kuin suoraa juoksua), mene pelamaan ja katsomaan ensiksi ilman linssejä ja niiden hypistelyä. Taidan itse jättää seuraavasta pelistä kuvauskamat himaan ja vain kuvitella sopivia otoksai. Tai ainakin pitää erän-kaksi näpit erossa.
Vs: Urheilukuvaus Urheilukuvaus on mukavaa sekä turhauttavaa. Olen pelannut riittävän kauan (suurimman osan elämästäni) korista ja tiedän minkälainen kuva miellyttää. Perus lehtikuva ei ehkä ole se mitä pidän näyttävänä koriskuvana.. Ei tämä paljoa vaadi, D200 ja joku kakkula. Ongelmana vain että kun pitää hakea niitä yhtä-kahta kuvaa ja kuvata about koko peli. Silmä kamerassa ja suurin osa pelistä menee ohitse. Samoin hukkaruutuja tulee paljon. Luovuin siis pelien kuvaamisesta, kun tämän ongelman huomasin. Olkoot siis..