6x6-formaatin kamera - Yashica Mat vai Pentacon 6 vai...?

Vs: 6x6-formaatin kamera - Yashica Mat vai Pentacon 6 vai...?

Ensinnäkin kannattaa ottaa huomioon ja ymmärtää, mitä se mittari kertoo. Eli kuplalla (kohdistuvan valon mittaus) se keskiarvottaa 180 asteen kulmassa alueen valoisuuden keskiaharmaaksi. Siis kertoo valotusarvot, joilla keskimäärin tulos on keskiharmaata. Heijastuvan valon mittauksessa, ilman sitä kupua/kuplaa mittari mittaa tietyssä kulmassa ja tekee saman. Ehkä tämä olikin jo tuttua, kun kuvauskokemusta muuten kuitenkin on...

a) Negatiivifilmeillä kriittisiä ovat varjokohdat. Huippuvalot sietävät yleensä aika hyvin ylivalotustakin, varsinkin värinega jopa tykkää pienestä ylivalotuksesta ainakin rakeisuuden suhteen.
Mitään yleispätevää sääntöä on vaikea mennä sanomaan, koska valotus riippuu halutusta lopputuloksesta. Mustavalkonegalla filmi alkaa mennä yleensä täysin mustaksi (nega siis "tyhjäksi") kun valotus on n. 3,5 aukkoa alle keskiharmaan, yläpäässä taas valkoinen alkaa tulla vastaan 2,5 aukon kohdalla. Pitää siis itse päättää, mihin haluaa ja millaista sävyä. Värinega sietää enemmän ylivalotusta kuin mustavalko ja voisin väittää, että sitä noin yleensä kannattaa valottaa hieman enemmän kuin mustavalkoista (mutta tämä perustuu lähinnä omiin kokemuksiin).
Käytännössä itse olen vastaavalla mittarilla mittaillut nopeissa tilanteissa niin, että kuvun kanssa osoitan sellaiseen suuntaan jossa arvioin valoisuuden olevan hieman alle sen keskiarvon tms...

b) Diafilmillä, toisin kuin negalla, kriittisimmät kohdat ovat ns. huippuvalot eli ne kirkkaat kohdat. Kannattaa lukea täältä: The Zone System kohta color slides, siinä on mielestäni kohtuullisen ymmärrettävästi selitetty diafilmien valotusta.
Diafilmeille itse olen mitannut sillä kuvulla taas niin, että suuntaan sen hieman keskimääräistä valoisampaan, jotta en ylivalottaisi. Diafilmit ovat negaa paljon kriittisempiä valotuksen suhteen, koska diafilmissä on kova kontrasti ja kuva on valmis jo filmillä.

c) Tämä on hankalampi aihe, koska harva krossausta harrastava on jaksanut sen kummemmin selvittää faktoja homman takana. Toisaalla neuvotaan alivalottamaan pari aukkoa, toisaalla ylivalottamaan pari . Itse joskus luin jälkimmäisen neuvon ja luotin siihen ja tuloksena oli kyllä kamalan ylivalottuneita krossinegoja, joten en suosittele. Voisi kuvitella että se valotetaan suunnilleen niinkuin diafilmi tai värinega, joten ei kannata ehkä lähteä kikkailemaan vaan valotella "suunnilleen ihan normaalisti". Ekalle rullalle tietty kannattaa joku kuva ottaa pariin kertaan eri arvoilla, niin ehkä jatkossa sitten tietää...

d) Riippuu hyvin paljon taas mikä on haluttu lopputulos ja millaisia kohteita päällekkäin kuvataan. Perusajatus on kuitenkin se, että valotus lasketaan yhteen ja haluttu lopputulos varmaan on suunnilleen samoissa rajoissa kuin ihan yhden kerran valotettu kuvakin.
Jos valoisat kohdat ovat samassa kohtaa eri kuvissa, kannattaa valottaa molempia "puolet" suunnilleen. Toisaalta jos valoisat kohdat kuvissa ovat ihan eri kohdissa, ei valotusta tarvitse muuttaa ollenkaan.
Vaikeaksi asian tekee kuitenkin se, että "mustatkin" kohdat (jos niistä kuitenkin edes jotain valoa tulee) valottavat negaa ja herkistävät sitä, jolloin seuraavan valotuksen kohdalla tämäkin valotus vaikuttaa asiaan, vaikka se pelkästään ei vielä aiheuttaisi negalle kuvaa.