TTL-salamat... Itse en ole koskaan saanut niillä hyvää tulosta. Ensimmäisen kerran tutustuin TTL:n maailmaan Nikon F-601:n myötä joskus 1991. Tosin siinäkin vain satunnaisesti täytesalamana kääyttämäni kiinteän pikkusalaman muodossa. Nopeasti opin, että huolimatta hienosta matriisi-TTL:stä, oli paras säätää salama alivalottamaan. Koska erilliseen TTL-salamaan ei ollut varaa vuosiin, niin jatkoin perinteisellä ohjeluku, salaman omalla kennolla valottamisella tai sitten salamamittarilla. Täytevalokin onnistui ilman TTL:ää helposti pienen harjoittelun jälkeen. Vasta 2004, jos muistan oikein, hankin SB-25:sen ja F90X-rungon. Olin innoissani kun on hieno kääntyväpäinen 3d-mikälie matriisihimmeli. Mutta tulokset olivat pettymys. Kuvat pääosin aina liian tummia makuuni, lisäksi TTL-matriisikin mene pieleen heti jos kohteen takana on vaikka valkoinen seinä. Opettelin siis pistämään aina noin 2/3EV lisätehoa salamalle. Sitten kun TTL:stä niin paljon kehuja liikkui niin ostin rinnalle toisen, SB-26:n jossa on oiken hypetetty esiväläytys (jonka ainoa 'etu' mielestäni on siinä että ihmiset ehtivät siristää sen aikana silmiään jolloin varsinaisen väläyksen kohdalla tulos on vähän heikko). Kokeilimpa useaan kertaan myös monisalama-TTL:ää, tulokset eivät olleet mairittelevia. Parempaan tai samaan pääsee käsisäädöllä ja näppituntumalla. Myöhemmin hankittu F-100 on myös TTL:n suhteen onneton, vaikka on toiseksi uusinta tekniikkaa filmipuolella, vain F-6 ohittaa sen. Itseasiassa ainoa missä TTL on selvästi hyvä, niin 35-50mm linssiä pidemmillä polttoväleillä ja keskustapainotteisella TTL-mittauksella tulos on parempi kuin salaman omalla mittakennolla. TTL kun mittaa todella vain sitä kapeaa linssin kulmaa eikä häiriinny kuva-alan ulkopuolisista vaaleista/tummista pinnoista. Ja sitten nyyppä-kysymystä. Kuinka TTL:stä saisi oikeasti irti jotakin? Johtuvatko tummat tulokset käyttämieni filmien heijastuksesta, joka ei vastaa harmaakorttia? Pitäisikö käydä läpi ajatuksella kokeillen salamoiden ohjekirjojen esimerkit? Netistä olen yrittänyt kaivaa myös materiaalia TTL:n hyödyntämisestä, erityisesti useamman salaman. Mutta huonoin tuloksin. Useimmiten niissä on käytössä digi ja sitten vain otetaan testikuva toisensa jälkeen, kunnes tulos näyttää hyvältä. Olen testannut myös sitä, että yksi salama antaa yleisvaloa ja toinen valaisee kulloistakin kohdetta. Tässä tulos on tavallisella orja-salamalla käytännössä sama kuin yleisvalon ollessa TTL. Nyt siis TTL-nyypälle neuvoja ja esimerkkejä! Kun tuollaisia ominaisuuksia on rungoissa niin ei viitsisi turvautua käsisäätöihin/salamamittariin aina.
Vs: TTL-salamat. Oletteko oikeasti hyötyneet? Muuhun edellä olevaan nyt sekaantumatta sanoisin tähän, että ei. Teimme joskus 15 v sitten laajan testin Kameralehteä varten, ja mittasimme kaikilla käsimme saaduilla filmeillä salaman tehoja harmaaseen pintaan lauottuna. Tavanomaisten filmien heijastavuus vaihtelee alle 2/3 aukkoa, eikä kyllä vaikuta tavanomaisessa kuvauksessa sitä eikä tätä. Yleensä vaihtelu mahtuu 1/3 aukon sisälle. Ympäristön sävyt vaikuttavat enemmän, kuten edellä jo todettiinkin. Joitakin erikoisia filmejä kyllä oli, joku (olisiko ollut kino-Polaroid?) oli ihan mustaa pinnaltaan, ja heijastelikin aika vähän. Kameroina oli Nikon F3, Pentax LX, Olympys OM4 ja joku jo unohtunut..... oliskohan Canonillakin ollut jo joku niin edistynyt malli silloin, ei kait?
Vs: TTL-salamat. Oletteko oikeasti hyötyneet? Peruskuvauksessa - digillä - ei mielestäni tarvita muuta kuin arvojen tarkistus koekuvan histogrammista ja vallitsevan valon ja salaman valon suhteen arviointi takatelkkarista. Kamera/salama kyllä hoitaa hienosäädön tilanteen ollessa päällä. Filmillä asia on tietenkin toinen. Valotusvaraa on ehkä enemmän, mutta tuloksen arviointi tilanteen ollessa päällä vaikeampaa. Täytyy myöntää, että jos pokkaritouhuja ei lasketa, niin en ole kuvannut filmille salaman kanssa 25 vuoteen ;-) Palaisin vielä alussa mainitun Tokinan zoomin huonouteen. Luulisin, että huonoimmillaankin se on Nikonin AF-optiikoiden tasoa. Itse en ole havainnut "D":stä olevan mitään silmin havaittavaa hyötyä salamakuvauksessakaan joten sikäli voi jatkaa kuvaustouhuja ihan rauhassa.
Vs: TTL-salamat. Oletteko oikeasti hyötyneet? Omia kokemuksia Nikonin F5 kameralla, diafilkalla sekä SB28 ja SB26 salamilla: F5:n 3D matriisi_salamaTTL -mittaus ei painota opiskan etäisyyssäätöä riittävästi. Etäisyysmitan painoarvoa kasvatettiin F6:n salamivalonmittauksessa. Siitä ei ole kokemusta. Suoralla salamalla, ilman että välähdyspään edessä on mitään hajotinta tms., esisalamapeilaus selviää yllättävän hyvin kiiltävistä ja kohdetta vaaleammista taustoista. Kesäpäivinä 3D matriisiTTL toimii kohtuu hyvin filliniä automaagisesti. Jos on hämärää tai tumma tausta niin keskustapainotteinen TTL. Kaksi salamaa ja TTL piuha systeemissä johdon päässä oleva salama välähtää samalla teholla kuin se, jonka mukaan kamera mittaa valon. Jos viimeksimainitussa salamassa on joku hajoitinlevy välähdyspään edessä ja toisessa ei niin vituralleen menee ellei tämä eka salama ole lähempänä kohdetta kuin taaimmainen. Taaimmaisesta salamasta tehon laskeminen onnistuu helposti laittamalla jotain vaimentavaa välähdyspään eteen. Salaman tehonsäädön vaikutusta tähän taaimmaiseen salamaan kahden salamin ja TTL piuhan systeemissä en kuolemaksenikaan muista. Jos pitää laakista onnistua niin salaman A -automatiikka tai jos on salamamittari niin manuaali moodi. Vastasinkohan mä mihinkään mitä kysyit? Seuraavaksi voisit joka tapauksessa kysyä jotain sellaista, mihin voi vastata kyllä tai ei...
Vs: TTL-salamat. Oletteko oikeasti hyötyneet? TTL on ihan terve juttu, toimii ainakin Hasselblad 503 CXi:n kanssa ja Rolleiflx 2,8 GX:llä. Tuottaa ennustettavaa jälkeä, mutta silti toki pitää tietää mitä on tekemässä. Toisaalta terveen salamankin (Metz tms.) mittakennokin tuottaa tervettä jälkeä samoin edellytyksin. T. K.
Vs: TTL-salamat. Oletteko oikeasti hyötyneet? Kiitos SakkeM. Eli se epäilyistä että filmit vaikuttaisivat. F90X ei ainakaan osaa D-linsseillä tosiaan tarpeeksi painottaa etäisyyttä, joten kiiltävät jne. pinnat taustallakin hämäävät. F100:n kanssa ei ole tullut samanlaista tilannetta eteen vielä, eli en tiedä Mutta jos vasta F6:ssa tuota rukattiin niin oletan että F100 on samalla linjalla vanhempien runkojen kera tuossa 3d-matriisissa. Eli 'D'-linsseillä ei ole käytännön merkitystä mihinkään. Pitäisi varmaan tehdä kunnon vertailu SB-25 ja SB-26 välillä, niistä jälkimmäinen kun osaa vain tuon esiväläyksen. Salamoiden välisestä tehonsäädöstä en muista enää mitään. Kai siihen joku juttu oli. No jotain pehmentävää eteen vain. Omalta osalta en kauheasti omaa TTL-kokemusta keskarissa. Bronican SQ-Ai:hin mulla on TTL-salama, mutta lähinnä hankin sen siksi kun salaman oma silmä hämääntyi liian usein kuva-alan ulkopuolisista pinnoista. Sitä kun ei aina tajua huomioida kuvatessa vaikka 150mm linssillä, että salama mittaa kinon 35mm kuvakulman mukaan... Käytännössä sanoisin, että toistaiseksi TTL on keskarissa tuottanut samanlaista tulosta kuin salaman oma silmä silloin kun silmä ei hämäänny mistään. Kertoisitko lisää? <SIZE size="110"]Muutenkin jos teillä on esittää esimerkkejä TTL vs. salaman oma, ohjeluku tms.. niin katselisin niitä mielelläni. Samoin monisalama-TTL -juttuja. </SIZE> Käsittääkseni TTL:n idea on nimenomaan helpottaa salamatyöskentelyä varsinkin nopeissa tilanteissa joten siksi sen kunnollinen opettelu viimeinkin kiinnostaa. Sitten jos kamera on jalustalla ja salamat voi asetella kanssa jalustoille niin aika riittää jo salamamittauksiin ja käsipeliin Joskus kun kauheasti epäilin TTL:n alivalottavan, niin tein testikuvasarjan... Mutta tuossa kuvassa ei tausta ollut mitenkään vaikea, jotenka valopöydällä erot jäivät aika pieniksi, lähinnä yksi salama tuotti selvästi kylmempää jälkeä kuin muut testissä mukana olleet. Pitäis kai densitometrilla mitata vähän tarkemmin noita testikuvia.
Vs: TTL-salamat. Oletteko oikeasti hyötyneet? Monisalama strobisteluissa ttl:n olen huomannut jokseenkin hyödyttömäksi. CLS-modessa useimmiten kaikki tuikut on manuaalisäädöissä. Joskus jonkun pienen homman kuvannut ttl:n kanssa ihan ok tuloksin, mutta useimmiten ttl:llä törmään seuraaviin ongelmiin. Tuikku ei tiedä mitä kaikkea on sen ja kohteen välissä (gridit, sontikat jne syövät valoa eri tavalla.) Tuikku ei (ymmärtääkseni) tiedä etäisyyttä kohteeseen, ja vaikka tietäisikin se ei tiedä onko se tarkoitettu päävaloksi, filliksi vai vai vai.. Ainakin oman kokemuksen mukaan ttl, jopa kameran päällä ollessa, tuppaa tunkemaan liikaa valoa kuvaani. TTL -1 ev tai tuikku käsissäädöille.. Valotusmittareista ei ole mitään kokemusta, menen histogrammin kanssa.
Vs: TTL-salamat. Oletteko oikeasti hyötyneet? Mulla on D70 + SB800, joka P:llä automaagisesti hoitelee ajan (säädetty max 1/30), aukon, ISO:n ja salaman (salamien) tehot niin ettei hullumpi huomaa että salamaa on käytettykään.
Vs: TTL-salamat. Oletteko oikeasti hyötyneet? Oisko tästä olemassa mistään mielellään mallikuvallisia viitteitä joissa on esim. SB-28 -tason salamaa ja F5 tms. tason runkoa verrattuna tuohon? Kuinka paljon tulokset poikkeavat? Filmillä tietenkään ISO:a ei voi muutella joten se rajoittaa jonkun verran.
Vs: TTL-salamat. Oletteko oikeasti hyötyneet? Siis filmikameroiden TTL:hän on parempi, nopeampi reaaliaikaisena säätönä, mutta tuskin niissä toiminnallisuudessa paljoa eroa on. Filmikameran salama ei vain lätise omiaan ennen kuvanottoa.
Vs: TTL-salamat. Oletteko oikeasti hyötyneet? Ai senkö takia digit pitää sen valoshown aina Oon luullut että se liittyy johonkin hienoon punasilmäisyyden estämiseen tms Ok, eli digi ja filmi ei eroa olennaisesti salama-TTL:n osalta. Eli en kai vaan osaa käyttää?
Vs: TTL-salamat. Oletteko oikeasti hyötyneet? Se mäsäyttää esisalaman, tai monta ja kittaa valotusta niistä, mittauksen perusteella salama siten välähtää varsinaisella kerrallaan. Filmikaudella salaman valo heijastui filmin pinnalta, ja saatuaan tarpeeksi, salaman käskettiin sammua. Kennon pinta on ilmeisesti moiseen huono. Fuji kuulemma jostain syystä tulee toimeen filmiTTL-Nikonflässien kanssa
Vs: TTL-salamat. Oletteko oikeasti hyötyneet? Miten sen nyt ottaa... Kenno ei heijasta yhtä paljon valoa kuin filmi, joten valotus pitää mitata ennen varsinaisen kuvan ottamista. Onhan se "hyvä" ominaisuus ettei valoa heijasteta "harakoille". Nikonin SB-800, jonka mainitsin jo aikaisemmin hoitaa tuon mittauksen ja kuvan ottamisen silmää nopeammin, ei "näy" kuin yksi välähdys.
Vs: TTL-salamat. Oletteko oikeasti hyötyneet? Noh, se esiväläysten erosta. Edelleen toivoisin esimerkkejä tai kokemuksia eri kameroiden TTL-salamoista ja siitä kuinka olette niitä käyttäneet. Aikaisemmin täällä joku hääkuvaajakin kehui Nikonin TTL:ää ja piti Canonin vastaavaa vaikeana... Olisi kiva tietää mitä ne erot lopulta olivat, ja miten ne näkyivät. Millaisilla asetuksilla ja vielä kun olisi mallikuvia.
Vs: TTL-salamat. Oletteko oikeasti hyötyneet? Tuo on jossakin määrin legendaa... Pentaxin istD:ssä ja DS:ssä oli TTL salamamittaus joka mittasi kennon pinnasta heijastuvaa valoa. Se toimi ihan siinä missä uudempi i-TTL:kin joka käyttää esisalamaa. Kukaan käyttäjistä ei oikein tuntunut keskusteluissa ymmärtävän kun tuo TTL pudotettiin pois uudemmista digirungoista. Homma tuomittiin vain pakoksi ostaa uudet salamat, vanhat kun eivät i-TTL:ää osaa. Itselläni oli aivan samat kokemukset, eli se TTL kennon pinnalta toimi monissa tilanteissa ehkä jopa paremmin kuin tuo uusi esisalama härpätin. Pentaxillahan se oli ollut käytössä jo LX:n julkaisemisesta alkaen jostain 80-luvulta.
Vs: TTL-salamat. Oletteko oikeasti hyötyneet? ..ja vanhempaa Pentaxin TTL-salamaa joka tosiaan toimii LX:stä lähtien (ja mm. 645-rungoissa) saa parillakympillä . Kuten mullakin oli *istDS:ssä. Ei kyllä ehkä kaunein laite, mutta toimihan se.
Vs: TTL-salamat. Oletteko oikeasti hyötyneet? Ja kai tuo TTL-salamoinnin pointti yleisesti on se nopeus ja helppous, ei niinkään se että niillä saisi aikaan jotakin mikä muuten olis mahdotonta... Hieman tarkempi systeemi se varmaan on, kuin joissakin salamoissa sisäänrakennettu automatiikka.
Vs: TTL-salamat. Oletteko oikeasti hyötyneet? Ehkä kirjotettu vähän aloittelijakielellä (alkuperäiselle kysyjälle) mutta Neil van Niekerkin sivuilla on TTL-esimerkkejä sekä Nikonilla että Canonilla. Ja aika tarkkaan merkitty TTL-moodit ja kompensaatiot. Onhan sielläkin tuota telkkarista kattomista ja korjaamista. Aika erilaiset systeemit on kuulemma Canonilla ja Nikonilla: When I shoot this way outdoors, I usually dial my Canon speedlights down to around -2 to -3 stops. But with Nikon strobes I tend to dial down less - usually around -1.3 or -1.7 … because I then use the Nikon speedlights in TTL BL mode, which balances flash automatically with ambient light.
Vs: TTL-salamat. Oletteko oikeasti hyötyneet? http://www.moosepeterson.com/techtips/flash.html Jonkinverran juttua nikonin salamoista. Itsellä sb-600 ja onhan se kiva systeemi, että langattomasti laukoo ja erikoisinta siinä on että valotukset tulee aika nappiin... sb-600:n kanssa pitää vain väläytellä rungon omaa salamia, jonka eteen yleensä olen laittanut palan silkkipaperia, jotta se ei räpsi niin päin näköä. Mut tosiasiassa todella vähän tulee salamalla kuvattua, en edes muista koska viimeksi. Taitaa kohta olla se 2v jo aikaa... D70:n aikoihin.