Vs: Miltä kotipimiösi näyttää? Jokainen tekee kuvia tyylillään. Minusta lopputulos, eli printti on se joka ratkaisee. Materiaalin rääkkääminen ja manipulointi ei yleensä paranna tulosta, taiteellinen ilmaisu on eri asia. Totta kai erillaisilla tempuilla voidaan yrittää korjailla tuotantoketjussa tapahtuneita virheitä. En kyllä ymmärrä mitä suurennuspaperi välittää siitä, kehittääkö sen pystysuorassa vai vaakasuorassa. Näitä Novan tankkeja on tehty ainakin 30 vuotta mutta ei kai enää?
Vs: Miltä kotipimiösi näyttää? Ei se ollut manipulointia, vaan normaalia vedostusrutiinia. En ymmärrä, mitä taiteellisella ilmaisulla on tuon kanssa tekemistä, tai toisaalta, mitä sillä ei ole. Kovat jätkät, kuten W.Eugene Smith, Anselm Adams ... eivät olisi koskaan vedostaneet yhtäkään kuvaa tuollaisessa pöntössä. Toisilla kovilla jätkillä taasen oli omat vedostajat, kun eivät itse viitsineet/osanneet, mutta tiesivät, miltä sen vedoksen tulisi näyttää. Ei ne huippuvedostajatkaan käyttäneet lokeropönttöjä. En ole vielä eläissäni nähnyt yhtäkään mv-negatiivia, en omaa, enkä kenenkään muunkaan, mikä vedostuisi ilman noita mainitsemiasi "manipulointeja". Täytyy myöntää, että kriteerit ovat ihmisillä erilaiset. kapa
Vs: Miltä kotipimiösi näyttää? Kapa: Jotkut tekevät sen "sisään-ulos tempunkin" seisoallaan, toiset makuullaan, kukin mieltymyksensä mukaan. Eiks ole aika triviaali asia, kumpikin...
Vs: Miltä kotipimiösi näyttää? Höpötän. Emmämistään kuitenkaan tiedä. Minä laitoin sen filmin kameraan yleensä seisaaltaan, joskus istuen. Samoin otin pois. Harvemmin makuultaan. Eihän sillä nyt mitään merkitystä ole, kunhan muistelen. kapa
Vs: Miltä kotipimiösi näyttää? Sitä mitä me harrastelijat toivomme teiltä, alan guruilta, on hyviä neuvoja ja vinkkejä jotta meistä tulisi parempia vedostajia. Siinä tämä Kameralaukun filmiosio on varmasti maan parhaimmistoa, en ainakaan tiedä muuta paikkaa Suomessa missä pimiöasioita näin laajasti käsiteltäisiin. Kiinnostusta alueeseen näyttää olevan yhä enemmän, mielestäni tulee jatkuvasti uusia kommentoijia joukkoon. Tekniikoita ja temppuja on erilaisia, kertokaa niistä. Ei vaan että niitä on olemassa, vaan kertokaa miten ne tehdään. Esimerkiksi Kapa voisi kertoa miten vedoksen osa-alueisiin voi vaikuttaa jo kehitysaltaassa, mitä jo otit puheeksi. Ainakin minua kiinnostaisi kuulla enemmän. Siirtäkää ammattitaidonne ja osaamistanee eteenpäin. Kirjoituksianne luetaan täällä varmasti hyvin tarkasti! Hyvää joulua kaikille! Keni
Vs: Miltä kotipimiösi näyttää? Laakaahan pystyy valottamaan aiheen ja valaistuksen mukaan, mutta kinolla se on jo vaikeampaa, jos ei koko rullaa ruiski samoissa olosuhteissa. Minulla oli aina mukana kolme filmilaatikkoa merkittyinä N, +1 ja +2. Kasettiin merkintä valotuksesta ja sopiviin laatikoihin. Kehitys sitten tuon mukaan. Kannattaa olla tarkkana sitten kasetteja purkaessa/ladatessa ettei käy kuten meikäläiselle kerran Seinäjoen kunnantalon vessassa, kun olkapäällä pimeässä laitoin bideesuihkun täysille. Meni siinä aamupäivän kuvaukset roskiin ja alkoi armoton kasettien kuivausoperaatio. Mutta sitten tuohon vedostamiseen: - Hönkäystekniikka ja hierominen. Jos näytti jäävän joku vaalea alue liian vaaleaksi, niin sitten vedos käteen ja könkäiltiin lämpöä lisää ja kevyesti hieromalla saatiin kehitystä kovemmaksi. - Stoppikonsti. Liian rajusti kehittyvän kohdan hillitseminen siten, että siveltimellä vettä tai laimeaa stoppia, jolloin kehittyminen saatiin hillityksi. Ja takaisin kehitteeseen. - Kontrastin säätökonsti. Aina ei onnistunut lisävalotus eri suodatuksilla sopivasti, vaan piti kehitteellä vielä yrittää korjata. Loivakontrastiseen kehitteeseen ja sitten takaisin jyrkkäkontrastiseen ja sitä rataa tai päinvastoin. Sivellin tuossakin oli monasti apuna. Tuossa muutama, jota ei pötössä voi tehdä. Punaisessa valossa tuo on vaikeaa, ellei mahdotonta. Siksi käytinkin sellaisia moniastepapereita, jotka sallivat inhimillisen valaistuksen. Punainen on mielestäni pahinta, mitä pimiöihmiselle on keksitty. Väri sitten eri juttu. Niitä en tehnyt, mitä nyt joitakin Ciboja pötkylässä pyörittelin. kapa
Vs: Miltä kotipimiösi näyttää? Farmeria tuli paljonkin käytettyä printteihin. Sama näkyy, kun katselee Sammallahden Penan baryyttejä. Penakin on siirtynyt jo musteruiskuun, vaikka filmille kuvaakin tietääkseni. Punaisessa valossa en oppinut koskaan vedostamaan. Siinä sävyt jotenkin vääristyivät, jyrkentyivät. Visuaalinen muisti jotenkin auttoi vedostamisessa, ei tarvinnut punaista foliota. Kyllä ne kohdat löytyi, mitä varjostettiin, tai mille annettiin lisää valoa. Kädet taipuivat mitä ihmeellisiin asentoihin, mutta joskus oli läpykkä rei´ällä tarpeen. Varjostukset tietty valmiiksi tehdyillä rautalangan päässä olevilla eri muotoisilla läpysköillä. Olen noita Eugenen printtejä joitakin nähnyt. Yhtä Minamata kuvaansa vedosti toista vuorokautta, ennen kuin sai mieleisensä. Meni siinä pullollinen viskiäkin ohessa kuvaansa vääntäessä. Reprosi sitten printin isolle filmille, josta vedosti lisää (pinnakkaisena muistaakseni, jos en ihan hakoteillä ole). kapa
Vs: Miltä kotipimiösi näyttää? Haastattelin Pena sammallahtea hänen uusimman näyttelynsä avajaisissa, siis Luova.fi:ssä, siellä on muidenkin töitä esillä, häneltä kysyin että voiko wanhat menetelmät unohtaa, johon Pena että ei toki, hän VAIN TÄHÄN NÄYTTELYYN antoi tulostaa mustesuihkarilla. Seurataan tilannetta. Ps. mitä käsityksiä ihmisillä on, säilyykö mustesuihkari 700-1000 vuotta, mitä perinteiselle luvataan kun se on arkistokelpoiseksi veddostettu?
Vs: Miltä kotipimiösi näyttää? ...ja kun käytössä on Multigrade-pää ja -säätöyksikkö voi paperille varjostettaessa ja lisävaloa annettaessa käyttää eri jyrkkyysasetuksia nappeja painelemalla.
Vs: Miltä kotipimiösi näyttää? Jep, Multigrade-järjestelmä jalkakytkimellä on kyllä siunaus. Tältä osin ”uusi tekniikka” on tervetullut. Farmerin heikennettä voisi testata joskus. Välillä tarvitsisi joku "koukku" vedokseen. Tämä voisi olla sellainen, esim. Jukan toisessa ketjussa mainitsema silmävalkuaisen kirkastaminen. http://kameralaukku.com/forums/smf/http://code.mediadrive.fi/phpbb/viewtopic.php?t=4 Punavalossa joudun tekemään hommat nykyään kun Rollein paprut eivät muun väristä valoa hyväksy. Täytyy vaan tottua. No, se Ilfordin lyhty Multigrade-järjestelmään on vihdoinkin löydetty ja tulossa Ruotsista. Lisävalo on kyllä tarpeen.
Vs: Miltä kotipimiösi näyttää? Konditionaali...säilynnee ei sulje siis säilymisen mahdollisuutta. Minulla on eri tekniikoilla vedostettuja valokuvia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkuvuosilta. Esimerkiksi tavalliselle valokuvapaperille vedostetut kuvien sävyt ovat säilyneet erittäin hyvin, paperi on kylläkin haurastunut. Lisäksi löytyy yli sata vuotta vanhoja ruskea- aj sinikopioteniikalla vedostettuja kuvia. Näillä kuvilla on siis nyt ikää 100-120 vuotta ja uskon niiden olevan katseltavissa vielä pitkään. Pena sammallahtihan tekee vedokset esim. kulta-toonauksella, jolla kulta syrjäyttää hapettuvan hopean. Nämä vedokset, paperi mukaan lukien ovat katseltavissa valkoisin hansikkain oikein säilytettyinä vielä 1000 vuoden kuluttua. MOT.
Vs: Miltä kotipimiösi näyttää? Mun tuleva pimiötila on pikkuisen pienehkö - altaille pitää virittää joku sydeemi. Millaisia noi novan törpilöt ovat? Toisaalta, jos sais vain altaa tjotenkin limittäin edes...
Vs: Miltä kotipimiösi näyttää? Ei kai se kovin vaikeaa ole? Rakennat porrasmaisen allaspöydän, jossa kehiteallas on ylimpänä, keskeyte- ja kiinniteallas alemmilla portailla puoliksi päällä olevan alla. Kehiteallashan on se, missä printti on hyvä nähdä kokonaan. ...tai sitten kehitealtaan viereen pari pystytörppöä.
Vs: Miltä kotipimiösi näyttää? Joo Kapa oikeassa olet Genen suhteen: Väänsi printtiä ja alkoholisoitui, sitten myöhemmin on hiukan glamouri kadonnut sen metodeista, muunmuassa toi upea räjähdyskuva iwo jimalta on paljastunut montaaksiksi: taivas ja uhkaavat pilvet ovat aivan muualta kun sotatilanne kuva. Ggene reprosi printtinsä 4x5" polan posa/nega matskulle , tuli kuulemma parhaat negat. Sammallahdesta:" informoitu taho" kertoi että Pentti siirtyi Digiprintteihin siitä syystä kun taide dealer amerikassa halusi printit disketillä, joten miksi lähteä vääntämään ja reproamaan, kun voi tehdä koneelle suoraan kun jenkkilässä kuitenkin vedetään spruutalla. On se ihan kätevää, panee kiekon postiin ja kohta käy käshäämässä useamman kilotaalan shekit. Siihen täytyy tähdätä...
Vs: Miltä kotipimiösi näyttää? Pakastettuna, ehkä. Kultatoonaus on todettu aika turhaksi säilyvyyden kannalta nykymateriaaleilla, toisin silloin, kun tehtiin ns. vanhoilla tekniikoilla. Rikki on paras, väittävät tietäjät. kapa
Vs: Miltä kotipimiösi näyttää? Nyt kun alkaa jo tulla aika rankkaa tekstiä, olis kiva kuulla esim. että miten tämä on todistettu (MOT?). Muutenkin jotain faktaa ja lähteitä vaikka pöytään =). Jos 1800-luvun alkupuolen kuvat on säilyneet, ei siitä ihan vielä tuhatta vuotta kuitenkaan ole...
Vs: Miltä kotipimiösi näyttää? Yleensäkin, missä on selvät referenssit säilyvyyksiin? Todistettuna tiedämme, että toonatut (lähinnä sulfidi-yhdisteillä) ovat säilyneet kauan. Toonaamattomat ovat haalistuneet. Erilaisia laskelmia kestoista on, mutta ne eivät pohjaudu todellisuuteen. Esimerkiksi juuri ilman saasteet ovat tehneet monesta ennen niin hyvänä pidetystä toonerista turhan. Entä sitten ikiaikainen baryytti vs muovi? Muovistakaan ei tiedetä kuin alkuaikojen heikkolaatuisten kesto, mutta sen jälkeen - kukaan ei tiedä, on vain arvioita jotka usein perustuvat muovipinnoitteen teoreettiseen halkeamisaikaan jne. Baryytti on hyvin toonattuna tunnetusti paras säilymään - mutta siinäkin on heikkoutensa. Vesivahinko tuhoaa auttamattomasti, muovi säilyy. Japanilainen valokuvaaja-ystäväni menetti baryytti-vedoksensa vesivahingossa, muovit säilyivät. Saman luin käyneen New Orleanssin hirmumyrskyn kohteeksi joutuneelle valokuvaajalle. Muovipaperit sai pelastettua vielä parin korttelin päästä mutta baryytit olivat menneet pilalle. Missä on totuus vai onko sitä? Liioitellaanko säilyvyyttä yleensäkin? Uudet printterit käyttävät musteita, ne tiedetään säilyviksi. Onhan moni varmasti museoissakin maailmalla nähnyt 1000v tai vanhempia mustepiirroksia. Mutta nekin ovat vaatineet hyvät olosuhteet. Ja mitä tiedämme yleensäkin eri valmistajien musteista? Entäpä cyannotypiat ja muut menetelmät? Tuossa vielä vähän pohdiskeltavaa: http://photomusings.wordpress.com/2007/04/16/print-longevity/ Jottei se totuus aina unohtuisi. Toki varmasti useimmat mv-kuvaajat pyrkivät prosessoimaan mahdollisimaan hyvin (nykyisen tietämyksen valossa, joka taas ei ole sama kuin 20v sitten, 40v sitten, 80v sitten, ...)
Vs: Miltä kotipimiösi näyttää? esim. teollisuus käyttää solar tekniks vai mikä nyt olikaan firmojen palveluita joissa materiaali testataan konsentroidussa todellisuudessa, siis auringon valo, saasteet jne.. ja sitten analysoidaan ja extrapoloidaan. noin käsittääkseni saadaan "arviot" myös mustesuihkari myyntipuheisiin. vaikka mustavalkovedoksia onkin 1800 luvulta niin silloin oli ilma puhtaampaa, ja tuotanto vähemmän tehokasta ja tiukille vedettyä (hopeaa paljon..). toki kemia on mennyt litkujen osalta myös eteenpäin.. kun on tuo hopeavedoskin ,)