Eri ketjuissa on täälläkin pohdiskeltu valokuvaajan oikeuksia. Ymmärrettävästi moni kirjoittaja näkee asian puhtaasti kuvaajan kannalta. Itse olen harrastajanakin niin vihreä, että näen asian enemmän peruskansalaisen silmin. Ihmetyttää vähän se erityisesti katu- ja muuta julkisten tilojen kuvausta koskeva asenne, jonka mukaan kärjistetysti kaikki oikeudet ovat kuvaajalla ja kohde on luovuttanut oikeutensa pelkästään tulemalla julkiselle paikalle. Yksi puoli asiassa on laki ja toinen moraali ja oikeuskäsitys. Laki ilmeisesti antaa varsin laajat kuvausoikeudet esimerkiksi kadulla, mutta minun mielestäni henkilöllä on moraalinen oikeus olla julkisissakin tiloissa ilman periaatteellista riskiä että joku kuvaa hänen henkilökohtaista olemustaan tai persoonaansa ja tekee sillä kauppaa tai osoittaa sormellaan (kuvavalinnallaan) jotakin omaa tulkintaansa kuvauksen kohteesta. Tulkintaa ja julkisuutta, joka ei ole välttämättä kuvauskohteen oman näkemyksen tai arvojen mukaista. Sanoo laki ja valokuvaajan näkemys sitten mitä tahansa, niin minun mielestäni moraalisesti hyväksyttävää ilman erillistä kohteen lupaa tehtävää julkisten tilojen ihmiskuvausta on lähinnä sellainen, missä kohde on esimerkiksi pienenä osana isompaa ryhmää tai kokonaisuutta, mutta ei sellainen jossa henkilö nousee selvästi esiin henkilönä tai persoonana. Mielipiteeni saattaa nostaa kärjekkäitäkin kommentteja, mutta se ei ole kirjoitettu kuitenkaan trollaamismielellä vaan oikeana pohdintana kun itseäni on ihmetyttänyt se rivien välistä ajoittain paistanut asenne siitä kuinka kuvaajalla on pelkkiä oikeuksia vailla mitään (moraalisia tai juridisia) velvollisuuksia ja rajoituksia.
Vs: Pohdintaa valokuvaajan oikeuksista Kaipa tämäkin olisi sopinut niiden ketjujen jatkoksi... Rivienvälistäluku ei välttämättä ole onnistunut. Uskoisin monenkin kuvaajan olevan varsin tietoisia velvollisuuksistaan ja rajoituksistaan. Monet myös ymmärtävät eron kuvaamisen ja kuvan julkaisemisen välillä. Itse kuvaustapahtumasta koettava moraalinen tuska tuntuu naurettavalta, tuli kuvista millaisia tahansa. (Tämä siis esimerkkisi mukaisella julkisella paikalla, jossa otetaan vaikka lähikuvia tuntemattomien kasvoista, ei mitään onnettomuuspaikkajuttuja...)
Vs: Pohdintaa valokuvaajan oikeuksista Kun henkilö päättää saapua julkiseen tilaan hän samalla päättää asettaa itsensä julkisesti nähtäville ja arvioinnille alttiiksi. Siten valokuvaajan oikeus kuvata julkisella paikalla olevia henkilöitä ja tietyin rajoituksin myös julkaista kuviaan perustuu julkiselle paikalle saapuneiden henkilöiden omaan päätökseen. Näitä kuvia saa myös myydä ilman lupaa tiedottavaan, mutta ei kaupalliseen tai aatteelliseen käyttöön. Kuvat eivät saa myöskään esittää kohdettaan epäedullisessa valossa. Minusta tässä ei ole mitään epäselvää, päinvastoin asia erittäin johdonmukainen ja järkevä. Toinen asia on se, että maassa eletään maan tavalla ja hyvällä tavalla. Siten sekä kuvattavan että kuvaajan olisi suotavaa noudattaa touhuissaan hyviä tapoja. Jos tuntuu pahalta, niin ei pidä kuvata.
Vs: Pohdintaa valokuvaajan oikeuksista Niin, sinä vastaat tässä tiivistämällä sen tälläkin foorumilla vaikuttavan näkemyksen. Itse en vain pidä sitä tuossa muodossa moraalisesti oikeutettuna, siinäpä se pointti juuri on: luovuttaako henkilö oman hahmonsa oikeudet pelkästään näkymällä kadulla. [QUOTE> [/QUOTE] Kuka sen määrittää, kuvaajako? Se mikä ei ole kuvaajan mielestä epäedullinen esiintuonti voi olla sitä kohteen mielestä. [QUOTE> [/QUOTE] Oikeastaan samaa asiaa kuin yo. kommenttini. Kuka katukuvaaja kysyy kaikilta kohteiltaan että tuntuuko ajatus kuvaamisesta hyvältä. Tuntuuko hyvältä vai pahalta se, että otan sinusta kuvan jossa olet tunnistettavissa ja käytän sitä vapaasti oman haluni mukaan? Luulen, että moni ei innostuisi.
Vs: Pohdintaa valokuvaajan oikeuksista Mä oon myös miettiny noita juttuja ja siksi näenkin tavallaan katukuvauksen tosi vaikeaksi jutuksi. Katukuvassakin kuitenkin täytyy tapahtua jotain, jotta se on mielenkiintoinen ja siinä kohtaa kuvassa takuulla nousee yksi tai muutama henkilö esille enemmän. Itellä on vaikea ajatella, että julkaisee kasvoja kysymättä lupaa.
Vs: Pohdintaa valokuvaajan oikeuksista 33polovi tiivisti asian hyvin. Tässä otetaan myös huomioon nämä rajoitukset julkaisun suhteen. Varsin hyvin on myös tiedossa kuvaamiseen liittyvät rajotukset kuten kotirauha yms.. En ymmärrä miksi ei valokuvaa voisi ottaa siinä missä silminkin katsoa?
Vs: Pohdintaa valokuvaajan oikeuksista Niin, onhan niitä nähty kuvaajia tältäkin foorumilta pitkien putkiensa kanssa kuvaamassa pitkältä ja zuumailemassa. Selvästi nostetaan yksi henkilö ylös eikä kysytä kuitenkaan lupaa julkaisuun. Minusta se vaan on aika kyseenalaista. Kullakin tietty oma moraalinsa näidenkin asioiden suhteen.
Vs: Pohdintaa valokuvaajan oikeuksista Miksi elokuvateatterissa ei saa videokuvata jos saa katsoakin ja muistella kotona? OK, esimerkki on monessa mielessä erilaisesta asiasta mutta pointtini on se, että on kovin eri asia katsoa kuin tehdä tallenne.
Vs: Pohdintaa valokuvaajan oikeuksista [/QUOTE] Kai sen määrityksen loppupelissä tekee asiaa käsittelevä tuomari. Tietenkin ihan maalaisjärjellä voi ajatella, milloin toinen on epäedullisessa valossa ja milloin ei. Onhan tästä 1 ennakkotapaus, jossa mies kuvasi lehteen siltaa. Sillalla ajoi auto, jossa istui nainen ja mies. Tuon kuvan perusteella tuli avioero, koska ko. nainen ei ollut miehen aviovaimo,vaan rakastajatar. Kanne oli nostettu kuvaajaa vastaan, mutta oikeus katsoi kuvaajan toimineen ihan laillisesti.
Vs: Pohdintaa valokuvaajan oikeuksista Voi itku! Mitähän silläkin on väliä, onko pitkä vai lyhyt? Ainakin kaikki "katukuvausta" harrastavat, ketä mä tunnen, kuvaa laajiksilla tai korkeintaan "normaalilla". Kiikarillakin saa vapaasti katsella julkisilla paikoilla. Toisten kotiin taas ei. [QUOTE> [/QUOTE] Nostetaan tai ei, mitäs merkitystä sillä sitten on? Haittaako se jotenkin enemmän kuvattavaa, jos hän on kuvassa "yksin"? Joo, on kyllä aika eri asia. Leffassa kun ei saa kuvata sen takia, että leffan tekijällä on tekijänoikeus teokseensa. Ihmisillä ei Suomessa ole "tekijänoikeutta" tai siihen rinnastettavaa päätäntävaltaa kasvoistaan. Esim. Ranskassa taitaa asia olla toisin. Itse pidän enemmän suomalaisesta sananvapaudesta (johon valokuvaus yleisillä paikoilla sisältyy) enkä käsitä mitä se ketään haittaa, jos valokuvaan tulee ikuistetuksi.
Vs: Pohdintaa valokuvaajan oikeuksista Kuten mainitsin aiemmin, niin minusta ei ole välttämättä sama asia mikä on laillista ja mikä oikein.
Vs: Pohdintaa valokuvaajan oikeuksista Ei kukaan muukan tässä niin ole väittänyt. Kyllä kuvaamisen suhteen voi harkintaa käyttää tietyissä tilanteissa, joissa kuvan laillisesti saisi ottaa mutta kohteliaisuus yms. pistävät miettimään. Silti en käsitä miten se olisi väärin, että arkipäiväisessä tilanteessa ottaisi tuntemattomasta henkilöstä kuvan kysymättä (ja ehkä vieläpä julkaisisi kuvan).
Vs: Pohdintaa valokuvaajan oikeuksista Onko se jotenkin multa pois jos joku kadulla ottaa kuvan, jossa olen, ja jopa sen jossain julkaisee? Ei. Eksyinpä alkusyksystä oikein Ylen uutispätkäänkin julkisella paikalla, eikä sekään aiheuttanut väristyksiä suuntaan tai toiseen. Itsetunto kuitenkin sillä mallilla, että ihan sama. Ainakaan nopeasti ei julkisissa tiloissa liikkuessa tule sellaista tilannetta mieleen, että kuva pahoittaisi mielen. Heittäkäähän esimerkkinä peliin katukuva, josta kuvan kohde voisi loukkaantua. Ja vähän perusteluita miksi. Suomalaiset toki ovat luonteeltaan hieman erakkoja, joten tuntemattomalla hymyily tai tervehtiminen, kuvaamisesta puhumattakaan, ovat siis vähintäänkin arveluttavaa toimintaa.
Vs: Pohdintaa valokuvaajan oikeuksista Joku tampesterilainenhan se tais olla, joka joskus kuvaili tohon kertomaani tapaan. Ettet sinä, Frank, puolustat salakuvaamista niin ärhäkkäästi?
Vs: Pohdintaa valokuvaajan oikeuksista ;-D Vaikka olisinkin ollut, niin mitä sitten? Aika pienet on piirit jos yhden Tamperelaisen tiedät joskus näin tehneen. En kuitenkaan ole juuri teleobjektiiveja omistanut...
Vs: Pohdintaa valokuvaajan oikeuksista On muuten jännä termi toi salakuvaaminen. Itse en ainakaan pyri mitenkään salailemaan kuvaamistani, vaikka en lupia kyselekään. Aika erikoista että niin kovaa huolta kannetaan harrastajapalstoilla näistä kuvaamisoikeuksista, kun taas tavallista kaduntallaajaa ei erityisemmin hetkauta, jos joku kuvan hänestä nappaa. Yllättävän harvat harrastajat ovat edes perillä siitä mikä on laillista ja mikä ei (vaikka se ei olekaan se ainoa mitä kannattaa miettiä). Valokuvan historian kannalta voi myös miettiä mihin mentäisiin, jos valokuvaaminen olisi laitonta lupaa kysymättä jne...
Vs: Pohdintaa valokuvaajan oikeuksista Se mitä laissa ei ole kielletty on sallittu. Jos niin paljon häiritsee kun "osuu" tai sattuu kuvaan, niin pysyy pois sellaisilta paikoilta jossa voi joutua kuvattavaksi. Jokaisen oma ongelma. Onnettomuudet on kivoja Näkemys on laillisesti oikein. Eikä siinä ole moraalisesti mäitään väärää, moraalisesti on väärää kieltää tupakointi julkisilla paikoilla, vaikka se täyttää kaikki mahdolliset syrjinnän määritelmät. Jos kaameasti häiritsee niin ei sitä 50 tai 85 mm objektiivin etulinssiä kiinni nenään tarvitse työntää, ottaa repusta x2 jatkeen ja 500mm obiskan, jalusta puiston penkin eteen parkkiin ja kaukolaukaisin käteen, ei haittaa ketään. Tai vaihtoehtoisesta voi kuva vaikka parvekkeelta Älkää turhaan murisko, moraalikäsitys on jokaisella oma, mutta lailla on annettu oikeudet ja ennakkotapaukset on käsitelty. <SIZE size="150"]Moraali on abstrakti asia, jota ei voi lakiin kirjoittaa</SIZE>
Vs: Pohdintaa valokuvaajan oikeuksista Ihan hyvä aihe josta kaikilla on varmasti hiukan oma näkemyksensä. Onko lehtikuvaaja moraalisesti oikeutetumpi kuvaamaan vieraita ihmisiä kaduilla kuin valokuvauksen harrastaja? Mielestäni tässä ei ole eroa. Itse kuvaan kadulla sekä luvan kanssa että lupaa kysymättä (ei kaikissa tilanteissa ole mahdollisuutta juosta kysymään kuvauslupaa, ei edes kuvan ottamisen jälkeen). Jos joku kuitenkin ilmaisee että ei halua tulla kuvatuksi, jätän kuvan ottamatta. Tässä on suuria kulttuurieroja riippuen missä maassa sattuu olemaan.
Vs: Pohdintaa valokuvaajan oikeuksista Siltä varalta, että joku haluua googlailla, tuo tapahtui Hailuodon lautalla.