Tervehdys kaikille, ensinäkin pahoittelen pitkää mailia, mutta yrittäkää jaksaa. Teen täten varovaisen esiinmarssin tälle foorumille kysymysten ja apujen muodossa, Rakkauteni valokuvausta kohtaan harrastuksena ja elämäntapana on syventynyt vuosi vuodelta, ja pidän siitä entistä enemmän saadessani hyviä kuvia ja huomatessani katseen kehittyväni. mutta ei suinkaan, olen vielä täysi aloittelija, ja tämä harrastushan on koko elämän mittainen matka kuten joku on joskus sanonut (jos ei ole, minä sanoin sen sitten nyt ensimäisenä) Olen valitettavasti ns. "digiajan" kasvatteja, ja kuvannut tähän asti Nikonin digikalustolla. Pidän tästä, ei siinä mitään, mutta olen viime aikoina huomannut kokoajan kasvavan kiinnostuksen filmikuvausta kohtaan. Tätä kiinnostusta on ruokkinut suurimmalta osin kyllästymiseni tiekokoneita kohtaan. Rehellisesti sanoen, minua ärsyttää etenemässä määrin ajatuskin, että mitää alkaa kaivamaan tietokonetta esille ja prosessoimaan ja käsittelemään kuvia: niin juuri, en käytä tietokonetta oikeastaan mihinkään muuhun tällä hetkellä elämässäni kuin kuvien käsittelyyn ja pankki-asioiden hoitoon. Olen siis vierottunut nykypäivän "tietoyhteiskunnasta" eli toisen sanoen lyhyesti: Voisinko saada (niinkin kaunista asiaa kuin) valokuvausta mitenkään irrotettua tästä tietokoneiden maailmasta? Tämä vuoksi ojennankin apua tarvitsevan käteni teidän kokeneimpien suuntaan; jos haluaisin kokeilla filmikuvausta, mikä olisi järkevä vaihtoehto sille tälle uskaliaalle kokeilulle? Asumistilanteeni tällä hetkellä on sellainen, että oma filmien kehitys saati vedostaminen ei onnistu tällä hetkellä, eli onko mahdollista saada kuvia kehitettyä esim 20x30 paperikuviksi valokuvausliikkeissä? jos näin voi tehdä, miten kallista se on suomen liikkeissä? Vai onko minun edes järkevää kokeilla filmiä, jos en voi itse kehitellä filmejäni ja vedostaa niitä haluamikseni? Niin, hyvä kysymys, mutta olen ajatellut sitä siltä kantilta, että tällä hetkellä kuvaan harkiten, joten voin periaatteessa kehityttää paperikuviksi vaikka kaikki kuvaamani ruudut. Jos filmiä haluaisi kokeilla, on ilmeisesti 35mm filmikalusto se lähtökohta millä hommaa voisi kokeilla? Eniten minua kiinostaisi mustavalkea lopputulos, mutta myös värillistä haluaisin kokeilla. Joten jos joku osaa auttaa tässä tilanteessa, ja selventää mitä minä tarvitsen, jos haluaisin kokeilla filmille kuvausta? Kiittäen jo etukäteen vastauksistanne
Vs: Digistä -> filmiin, uskallanko edes kokeilla ja miten? Jos haluat todella kuvailemallasi tavalla edetä, et tarvitse kuin kameran ja filmiä. Pitemmän päälle on kuitenkin todella fiksua hommata välineet vähintään filminkehitykseen. Siihen ei tarvitse kuin kehityspurkin ja kemikaalit. Tulee paljon halvemmaksi kuin kehityttää kaupallisesti ja pääsee itse kontrolloimaan lopputulosta (mikä filmikuvauksessa monille on tärkeätä). Filmin voi purkittaa esim. WC:ssä jos sen saa suhteellisen valotiiviiksi. Tämän jälkeen muut vaiheet voi tehdä valossa. Kuvien teko on nykyään lähes kaikissa valokuvaliikkeissä digitaalista, eli filmit skannataan ja sitten valotetaan paperille tai ehkä jopa tulostetaan. Perinteistä mustavalkovedostusta ei ehkä ole aivan helppo saada tilattua, mutta ehkä tällainenkin voisi jotain kautta onnistua. Toinen vaihtoehto on selvittää, onko lähistöllä jotakin seuraa tai kerhoa, jolla olisi pimiö käytettävissä ja jonne voisi itse päästä kuvia tekemään. Väittäisin, että se itse tekeminen siinä on homman juju, vaikka kyllä "ihan hyvää" jälkeä saanee ihan läheisestä valokuvaliikkeestä (tosin en ole aivan varma mitä ne nykyään sanovat mustavalkonegoista). Filmiä harvat liikkeet kehittävät enää käsin, joten usein mustavalkofilmit lähetetään syrjäkyliltä Eirille kehitettäväksi. Helsingissä taitaa muutama paikka ihan käsin tehdä ja kai niitä muuallakin jokunen on, mutta enemmän poikkeus kuin sääntö.
Vs: Digistä -> filmiin, uskallanko edes kokeilla ja miten? Mv-filkoista ainakin Ilford XP2 super 400 voidaan kehittää väriprosessissa valokuvausliikkeessä, jolloin kustannus ei ole tavallista värifilmin kehitystä kummoisempi.
Vs: Digistä -> filmiin, uskallanko edes kokeilla ja miten? Niijjoo. Kodak BW400CN on kans, josta ehkä vielä paremmin saa kymppikuvat(?), mutta ei ehkä niin hyvin sovellu pimiöpuuhiin (kyllä nekin silti onnistuu, ehkä vaan vähän enempi säätämistä).
Vs: Digistä -> filmiin, uskallanko edes kokeilla ja miten? Minä taitaisin hommata keskikoon kameran. Kinokuvaaminen voi olla vaikeampi mieltää muuksi kuin samaksi hommaksi kuin digillä. 6x6 kottaraispönttö käteen niin meininki poikkeaa tarpeeksi ;-) Jatkojalostus onkin sitten toinen juttu. Jos skannaa kuvat, ollaan taas tietokoneella. Jos teetättää kuvat, voi saada laatua joka on huonompaa kuin kinosta. Dia vaatisi 6x6 projektorin, ja mv:den teko vessaan suurennuskoneen. Pinakkaisia nyt tekisi ilmankin, mutta kuka paperi 6x6:ia kauaa katselisi? Kannattanee ensin kartoittaa paikkakunnaltaan kuvantekopalvelut.
Vs: Digistä -> filmiin, uskallanko edes kokeilla ja miten? Tuostahan on helppo edetä. Ilmeisesti on joku optiikkakin joka kävisi kinorunkoon? Käytettyjä runkoja saa halvalla, eikä kokeilu tule kalliiksi. Jos ei tykästy saa rungosta luultavasti vielä rahaakin takaisin sitä myydessä. Hintojahan on näkyvillä noille kuville liikkeiden sivuilla. F80 ja F100 mallit on ihan kelpoja harrastajalle jos haluaa af pelin.
Vs: Digistä -> filmiin, uskallanko edes kokeilla ja miten? [pablo kerkes väliin, mutta tässä vähän samaakin asiaa...] Mitäs lasia siihen diginikoniin on? (vai oliks se edes järkkäri?) Perus 18-55 digizoomikin kuvaa filmille kunhan runko on riittävän uusi (vanhoilla pataraudoilla aukko menee väkisin pienimmälle). Nurkat tummuu 24mm laajemmilla asetuksilla. Ja "telepään" valovoima on huonoa huumoria. Esim. 50mm/1.8:n kanssa kannattaa sitten minusta jo katsella niiden vanhojen patarautojen perään. Eiköhän siinä ole jo eroa digikuvaukseen riittävästi. Itse kuvailen FE-2:lla ja AF-D Nikkoreilla (pari ai-lasiakin löytyy). Kokeillut olen myös F-801:llä ja 18-55 kittizoomilla. AF ei toimi eikä manuaalivalotus, ajan esivalinta ja program toimii. F4:llä taitais toimia jo tarkennuskin. Ja uudemmilla (F80, F75, jne) toimii kaikki toiminnot normaalisti. Minusta mustavalkoinen vaatii melkein sen pimiöön pääsyn. Jos ei sävyillä ole niin nuukaa niin kai liikkeessä tehdyt automaattiprintit saattaa kelvata. Dian kuvaaminen onnistuu kyllä hyvin ilman mitään lisäkalustoa. Niiden 24×36-millisten läppyjen katsominen ei vaan perheen mielestä ole kovin juhlavaa. Eikä ne jaksa luupittaakaan.
Vs: Digistä -> filmiin, uskallanko edes kokeilla ja miten? Noh, projektorit ei paljoa maksa, semmonen kehiin vaan niin tulee isompiakin kuvia, eikä tartte välissä skannauttaa. Mustavalkodiassa on vaan vähän enempi ehkä opettelemista... Mutta sekin onnistuu kotikonstein (ja paljon halvemmalla kuin lähettelemällä ympäri eurooppaa kalliisiin kehityksiin).
Vs: Digistä -> filmiin, uskallanko edes kokeilla ja miten? Sehän se monia digissä inhottaa kun tietokoneiden kanssa pelataan koko ajan. Lisäksi filmikamerat ovat paljon kivempia käyttää (jos hyväksyy niiden rajoitukset). Ja onhan filmikuvauksessa toki rauhallisempi tahti. Ei tarvitse ottaa 26 kuvaa kummilapsen röyhtäisystä. Suosittelisin, että kuvaat aluksi ihan vaan värinegafilmiä ja teetät kuvat sitten liikkeessä. Siinäkin toteutuu tämän irtioton oleellisin puoli - kuvia katsellaan paperilta eikä tietokoneelta. Muutaman rullan jälkeen voi sitten miettiä josko lisäisit omaa panostasi kuvan tekemiseen. Käytännössähän tuo tarkoittaa mv-kuvaamiseen siirtymistä.
Vs: Digistä -> filmiin, uskallanko edes kokeilla ja miten? Mikset laita tikikameraan sopivia asetuksia valmiiksi, kuvaa srgb ja jpeg. menet liikkeeseen muistikortin kanssa ja tilaat jostain automaattikioskista haluamasi kuvat. Siinä ei paljoa 20*30 kuva maksa. T Jukka
Vs: Digistä -> filmiin, uskallanko edes kokeilla ja miten? Koska kuitenkin tulee niitä kuvia tietsikalla ension katsottua ja säädettyä. Mutta sinähän digitoit (skannaat) filmiäkin sulle kai kysymys tietokoneesta eroon pääsemisestä ei ole relevantti. Minulle taas ei jostain syystä tulisi mieleenkään ylittää tätä rajapintaa (digiä kohti edeten) jos kerran filmille on alkujaan kuvattu.
Vs: Digistä -> filmiin, uskallanko edes kokeilla ja miten? Niin, kyllä minäkin mieluummin pimiössä tekisin ja hyvään pimiöön olisi pääsykin. Ei vain perhe- ja aikatilanne anna oikein mahdollisuutta, siksi skannailen. Siksi yritänkin sellaista tietä valokuvaajalle neuvoa, ettei heti tarvitse alkaa metsästämään pimiötä, vaan voisi kokeilla vaikka liikkeessä teetättää. Harvat vain tekevät enää 20*30 kuvia, ifi kylläkin 5 euron hintaan. Kai jotkut muutkin. T Jukka
Vs: Digistä -> filmiin, uskallanko edes kokeilla ja miten? Hyvä Valokuvaaja, Aloita ostamalla edullisen Rolleicordin tai esim. Zeiss Ikon Nettarin. Samantien keskikokoa siis. Edellä mainitut kamerat ovat kiistattomasti laatukameroita, mutta eivät maksa maltaita. Ja ovat niin kaukana tämän päivän digikameroista kun olla voi. Itse maksoin esim. Zeissistani 45 euroa, ja kaverini osti äskettäin Rolleicordin muistaakseni hiukan alle 100 eurolla. Opettele valottamaan ”Sunny 16 -menetelmää” käyttäen, ellei kamerassa satu olemaan valmiiksi valotusmittaria. Uskoisin että tällaisella kameralla löydät aivan uusia juttuja valokuvaamisesta ja ehkä itsestäsikin. Kuvaa laadukkaalla mustavalkofilmillä, ja kehitä filmit itse. Se on järkevintä ja ihan mukavaa puuhaa. Välineet eivät maksa kovin paljon. Filmin kehittäminen ei vaadi pimiötä. Skannaa toistaiseksi negat, se on helpoin ja nopein tapa oppia valoittamaan oikein ja nähdä negoissa eroja. Jos jäät koukkuun, ala etsimään kameraseurojen pimiöitä, tai ryhydy rakentamaan omaa pimiötäsi. Näin minun mielestäni. Tervetuloa joukkoomme!
Vs: Digistä -> filmiin, uskallanko edes kokeilla ja miten? Jos haluaa kuvata filmille ja erityisesti mustavalkoista, ei kannata ehdottaa kuvaamaan digikameralla jpegiä tai vain värinegaa. Mikään ei estä kuvaamasta mustavalkofilmiä ja saamasta siitä kuvia, jopa ilman kummempaa säätöä (Ilford XP2 ja erityisesti Kodak BW400CN yms. filmit ovat juuri tähän tarkoitettuja). En myöskään usko, että on suurta kiinnostusta hankkia filmille skanneria, jos tietokoneen luota pois halutaan. Skanneritkaan harvemmin yhdellä painalluksella tuottavat loistojälkeä ja sit se on taas sitä tietokoneen ääressä istumista. Keskikoossa pääsisi kyllä ehkä vielä eri sfääreihin filmiharrastuksessa, mutta käytännön toteutus saattaa olla hankalaa varsinkin syrjemmällä Suomessa, jos kuvat pitäisi saada teetettyä. Mahtaako joka puljussa nykysellään olla valmiuksia tällaiseen nykyisellään hieman erikoisempaan formaattiin?
Vs: Digistä -> filmiin, uskallanko edes kokeilla ja miten? epäilen hieman kun paikallinen ei pysty printtaa edes C41 mustavalkoa
Vs: Digistä -> filmiin, uskallanko edes kokeilla ja miten? Hyvä "valokuvaaja" siitä huolimatta, että tulee aikamoista palautetta, ehdotan että tutustut websivuihini: www.jukkavatanen.com ja www.123Prolab.com HUOM: LUE VARSINKIN OSA: MISSION ! (vaikka se on englnniksi, uskon että ymmärrät mitä siinä sanotaan), sitten, mikäli olet hesasta, mennään kahville ja jutellaan asioista. Perehdytän sinut aivan perusasioihin. Siis en täällä foorumilla. Soita 0400-408168 tai lähetä meiliä <EMAIL email="jukka.vatanen@kolumbus.fi"]jukka.vatanen@kolumbus.fi</EMAIL> jos kiinnostusta on, lähdetään tästä liikkeelle, kenties "pitkällekin matkalle".
Vs: Digistä -> filmiin, uskallanko edes kokeilla ja miten? Tästä keskustelusta sellaisen käsityksen, että filmille kuvaaminen ei ole ainoastaan eri tallennusväline kuin digi, vaan myös "aivan eri juttu". Toki kummassakin omat juttunsa on, mutta en näkisi asiaa siltikään niin, että vaihtoehdot on järjestettävä ulottuvuudelle digi.jpg vs. 6x6 mustavalko. Olisiko turhan mustavalkoista ;-) Filmillehän voi ottaa kuvia monella tapaa. Tällä foorumilla tätä ei pitäisi tunnustaa, mutta meillä on esimerkiksi ostettu toisinaan kertakäyttökameroita. Ne ovat yllättävän hyviä. Hauskoja, spontaaneja ja hakkaavat kuvanlaadussa taatusti digipokkarin. Jos filmikuvauksen ennakkoehdoksi asetetaan 6x6 antiikkikameran osto, taito valottaa ilman valotusmittaria sekä filmin kehittäminen ja kuvan vedostaminen itse, niin aika vaikeaksi homma silloin tehdään. Ainakaan minä en tahdo millään saada edes pimiötouhuja kunnolla käyntiin. Tuntuu siltä kuin pimiötyöskentely olisi harrastus sinänsä... Jo pelkästään tilojen järjestäminen (kellarin siivoaminen) on iso homma. Katsotaan nyt josko siihen ehtisi ja malttaisi tämän kaamoksen aikana paremmin paneutua. Kyllä se varmaan sitten sutjakammin sujuu kunhan rutiini saadaan kohdalleen.
Vs: Digistä -> filmiin, uskallanko edes kokeilla ja miten? Ainakin mulle filmi tallennusvälineenä on nimenomaan ”aivan eri juttu”. Eihän hommassa muuten mitään järkeä olisi. Itse huomaan ajattelevani eri tavalla kun on mv-filmiä kamerasssa kuin jos kuvaan digillä. Tämä näkyy myöskin kuvissani, omasta mielestäni postiivisessa mielessä. Valotuksen oppiminen, filmin kehittäminen ja kuvan vedostaminen eivät ole perustasolla mitenkän erityisen vaikeita asioita. Mutta kaikkia vaiheita ei ehkä kannata ryhtyä kerralla opiskelemaan. Valokuvaaja kuvaa jo digillä, joten uskoisin että hän haluaa harrastukseltaan jotain uutta ja haastavaa. Neliö 6x6 on sopivan erilainen ja luova formaatti. Pistää väkisinkin miettimään asioita uusiksi.
Vs: Digistä -> filmiin, uskallanko edes kokeilla ja miten? Tervetuloa ja propsit hauskasta nimimerkistä. Itse kehottaisin ensiksi nappaamaan just tollasen väriprosessissa kehitettävän mustavalkorullan. Ja joku Nikonin järkkärirunko tieten vois olla paras vaihtoehto olemassaolevien optiikoiden hyödyntämiseen. Tuli tosta kertakäyttökameraheitosta mieleen että kirppareiltä vois huoletta kyl napata sille filmirullalle jonkin pokkarinkin kaveriksi. Niillä olen saanut yllättävän hauskoja kokemuksia kanssa, ja niillä tulee kuvattua aika rennolla otteella ja palijon. Tämän näkisin filmikuvauksen alussa tärkeäksi. Keskikoon kameran kun nappaat ja räpsäät vaan sen 8 väärin valotettua kuvaa rullalle niin se voi olla alussa turhauttavaa hommaa. Vaikka opettaahan sekin, mut ne onnistumiset, ne palkitsee. 36 kuvan rullalle niitä tulee pakostakin. Jäi harmittaan kun Paljekirpparila oli Oulussa 28mm kiinteällä optiikalla varustettu aika kasarin näkönen Olympus Trip. Siinä oli tosi iso etsin. Hinta 5€ Ite huomasin että pokkarilla nälkä kasvaa ja alkaa kaipaamaan niitä ominaisuuksia mitä siltä varsinaiselta hankinnalta sitten edellyttää.