Tuon otsikon kopioin netti artikkelista. Eli itselle sopii kuin nyrkki silmään tuo lauseen loppu, itkua vaille valmis ollut kun kuvia katsellut ja miettinyt mikä meni pieleen. Varsinkin kun kokeillut Mv kuvia ottaa. Muutamia kirjoja on aiheesta, mutta englanin kielellä. Suosituksia suomeksi kirjoitetuista kirjoista joita kannattaa hakea kirjastosta tai ostaa? Enkä tykkää huonoa jos joku kehtaa kertoa tähän muutaman vinkin kun ulos lähdetään digi/filmikameran kanssa. Ja varsinkin kun kamerassa mv filmi.
Vs: Landscape photography can be very rewarding – and also very disappointing Lukaiseppa Ansel Adamsin teokset ja katso kuvat.
Vs: Landscape photography can be very rewarding – and also very disappointing Liekkö Adamsilta kirjoja suomennettu ja kuvia on kyllä katsottu. Se ns ahaa elämys tässä hakusessa, et näin se tomii kun yrittää ottaa kuvaa maisemasta, näkymästä mikä omaa silmää miellyttää. Voi toki olla et varusteet ei ole kunnossa tai siten en vain yksinkertaisesti osaa/äly miten Adamsit ja tälläkin foormullilla esitetetyt maisema/luonto kuvat on otettu. Tuohon varusteluun niin perusteet ja tekniikka kuntoon ennen kuin mihinkään järjettömään varustelu kierteeseen rupean. Niin tai se kuuluisa pelisilmä puuttuu joka myytin kuulema jo aikoja sitten??
Vs: Landscape photography can be very rewarding – and also very disappointing Maisemiin sopii hyvin peruskaluksi yksi silmä. Ihmisellä kun on tapana hahmottaa näkemänsä 3-ulotteisesti kahden silmän avulla. Toisen näköttimistä kun sulkee, niin alkaa moni maisema vaikuttaa aika lattealta esitykseltä. Sitten alkaa se pohtiminen, että mistä otetaan nyt se tilantuntu...
Vs: Landscape photography can be very rewarding – and also very disappointing Katos pahusta, eipä ole tullut ajateltua (tuotakaan). Täytyypä joskus kokeilla.
Vs: Landscape photography can be very rewarding – and also very disappointing Pari kirjaa jotka olen itse kokenut hyviksi: <LIST> <LI> Adams: Examples, Making of 40 photographs. Hyvää lukemista. Parasta ykkösluokkaa!</LI> <LI> Charlie Waite: The Making Of Landscape Photographs. Tämä on sellainen selvästi plussaan kallistuva. Hyviä vinkkejä on paljon, joskin kirja on vain värikuvaan orientoitunut.</LI> <LI> J. Collett & D. Collett: Black & White Landscape Photography. Suosittelen!. Tässä on käyty paljon mielenkiintoisia ajatuksia läpi hyvine esimerkkeineen</LI> <LI> Terry Hope: Landscapes: Developing style in creative photography. Hyvää lukemista, kirja on nimestään huolimatta lähinnä kokoelma eri kuvaajien portfolioita tarkkoine selityksineen kuinka mikäkin kuva on luotu</LI> <LI> Guy Edwardes: 100 ways to take better landscape photographs. Jos omistat muutaman numeron vaikka Photography Monthly -lehteä yms. niin tämä on kyllä ihan tarpeeton. Eli sisältää ne normaalit vinkit kuinka etsitään sopiva valaistus, laitetaan karkkifilttereitä, sommitellaan, ...</LI> </LIST> Lisäksi Adamsin tuotantoa käsittelevät kirjat. Esimerkiksi 'Yosemite and high sierra' kovakantisena on todella hyvää katsottavaa. Samoin John Sextonin kirjat inspiroivat. 'Quiet Light', 'Listen to the trees' tai uusin retrospektiivinen kirja 'Recollections: Three Decades of Photographs'. Ja vielä mainittakoon Charlie Waiten 'In My Mind's Eye: Seeing in Black and White' jossa on loistavaa kuvaa. Eiköhän tuossa ollut jo jotakin uutta - toivottavasti.
Vs: Landscape photography can be very rewarding – and also very disappointing Suomeksi aiheesta on vähän kirjallisuutta... Lähinnä mieleen tulevat Pekka Luukkolan kuvateokset (etenkin mustavalkoinen 'Kultajoki'. Mutta siinäkään ei opeteta valokuvausta. Myös Kalervo Ojutkankaan kirjanen 'Jälkiä maassa' sisältää kivoja suomi-maisemia. Sitten on tietysti Matti. A. Pitkäsen mahtava tuotanto, jonka joukosta löytyy helmiäkin. Mutta jälleen vain kuvateoksia, ei oppimateriaalia.
Vs: Landscape photography can be very rewarding – and also very disappointing Nuo Usagin mainitsemat Charlie Waiten kirjat löytyy hyllyltä ja taitaa olla suurin syy tähän omaan maisemakuvaukeen innostumisesta. vähän miettinyt omaa touhua ja toimintaa tuolla ulkona kameran kanssa niin taitaa olla niin, et ei ole mukana aika ja ajatus mukana mitä tekee ja yrittää hakea. Jalustan käyttö aika vähäistä, tästä tulee mieleen kysymys , että tekiskö yksijallalla mitään, kun käyttää pitempiä suljin aikoja?
Vs: Landscape photography can be very rewarding – and also very disappointing Toki yksjalalla jotakin tekee, mutta jos sanon oman mielipiteeni niin se on: Maisemakuvassa jalusta on A ja O. Ei siksi, että se on tukeva, vaan siksi että kamera pysyy hyvin paikallaan, voi kävellä pohtia ja taas katsoa etsimeen että onko tämä nyt se paras idea... Kevyemmillä kameroilla saatan vähän kuljeksia kameran kanssa etsimässä mielenkiintoista kuvakulmaa/sommittelua, sitten viritän jalustan siihen ja ehkä otan lopullisen kuvan niiltä sijoilta. Joskus vähän vielä kameran jalustalla ollessa pyörittyäni keksin vielä paremman tuntuisen paikan. Ja loppuun kerettiläinen kommentti: Jalustan vakautta liioitellaan todella paljon. Ostin ensimmäisen kunnollisen jalustan vasta 5 vuotta sitten, aikaisemmin kuvasin kaikki kino- ja keskarikuvat 25v vanhalla halpis-ritsalla, joka todellakaan ei ollut vakaa. Mutta oli se riittävän vakaa. Nysv-nysv -heebot kyllä löytävätä eroja vielä ties mistä jalustoista, mutta käytännössä erot eivät ole useinkaan merkitseviä.
Vs: Landscape photography can be very rewarding – and also very disappointing Komppaan tätä. Moonrise, on suorastastaan jännitysnovelli, kun filkka kohta loppuu ja "oikea" valotus pitää löytää laakista. klipp.. [/quote]