Vs: Apua mv-vedostukseen Varsin käytännönläheisiä MV-vedostusta käsitteleviä kirjoja on esim: Kodakin Quality Enlarging with KODAK B/W Papers (Eastman Kodak Company 1982) ja The Darkroom Handbook (Dennis Curtin and Joe DeMaio 1979) Niitten tuotetiedot ovat tietysti vanhentuneet mutta "perusasiat on ja pysyy". Ne ovat "kaikenkattavia" teoksia lähtien labran suunnittelusta kuvien viimeistelyyn asti. Kodakilla on myös 4-osainen sarja Kodak Handbook for the Professional Photographer (1978) joista osa 3 käsittelee myös mustavalkovedostusta. Lisäksi on kätevä Kodak Darkroom Dataguide (Kodak Publication No R-20,1974). Sisällysluettelo on siinä: Films Data (vanhentunut), Exposure Corrections, Developement, Paper Data (osittain vanhentunut), Surfaces, Enlarging Dial, Toners, Safelights, Chemicals, Capacity and Life, Processing, Permanence Tests. Myös Focal Press (Lontoo) on julkaissut suurentamista käsittelevää kirjallisuutta. Siitä, mistä niitä nykyään saisi , ei ole tietoa. Itse olen ostanut omat kappaleeni 70-luvun lopulla ja 80-luvun alkupuolella sieltä sun täältä. Kyselin Kodakin julkaisuja Suomen Kodakilta muutama vuosi sitten mutta julkaisuja ei enää löytynyt edes verkosta. Tällaiset yleissivistävät julkaisut taitavat olla mennyttä aikaa. terv. Iipponen
Vs: Apua mv-vedostukseen Osta Patersonin kehityspönikkä kahdelle spiraalille kahdella spiraalilla. Hyvä vesilämpömittari. Joku tunnettu kertakäyttökehite, esim. kodakin hc110 ja kiinnite. Keskeytettä tälläkin palstalla on käsitelty. Valota mahdollisimman hyvin ja kehitä ohjeiden mukaan. Ja osta Ilfordin jyrkkyysuotimet. Käytettynä varmaan löytyy edullisesti. Niillä pääsee jo pitkälle. T Jukka
Vs: Apua mv-vedostukseen Juu minäkin suosittelen valottamaan mahdollisimman hyvin, mutta mites se käytännössä tehdään? Filmin kehitysajoista olen sitä mieltä, että ohjeajat ovat lähtökohtia ja itselle toimivat pitää kokeilla.
Vs: Apua mv-vedostukseen Monijyrkkyyssuotimien käyttö vie niin paljon valoa, että paperin valotusajat täytyy kaksinkertaistaa loivimpia suodattia (0-3) käytettäessä ja nelinkertaistaa käytettäessä jyrkimpiä suodattimia (4-5). Itsekin olen vielä noviisi perinteisessä mv-vedostuksessa, mutta rohkenen silti kannustaa kokeilemaan myös kaksoissuodatusta, eli kolmannes valotusajasta loivimmalla suodattimella (00) ja kaksi kolmannesta jyrkimmällä (5). Tämä metodi näyttää toimivan ainakin mulle, saa aikaan sekä muhkeita varjoja että harmaita välisävyjä. Onnea kokeiluihin!
Vs: Apua mv-vedostukseen Vaikka split grade printing menetelmällä on oma käyttönsä, niin ihan noviisille sitä en ensimmäiseksi lähtisi opettamaan. Erityisesti, kun tuo ei tuo mitään uutta ja ihmeellistä normaaliin yhden suotimen vedostamiseen verrattuna. Vasta JOS täytyy varjostaa toisen valotuksen aikana, on tuosta splitgrade printingistä hyötyä. Vaikka normaalilla valotuksella homma voidaan hoitaa, niin silti joidenkin negojen kanssa tuo lähestymistapa voi tuottaa paremman tuloksen kun pelkkä yhden suotimen käyttö. Ihan ensimmäiseksi kannattaa opetella valotusajan säätö. Siinä kannattaa unohtaa lineaarinen ajattelu ja siirtyä aukkopohjaiseen valotuksen säätöön. http://www.darkroomagic.com/Library/Ima ... Timing.pdf"]http://www.darkroomagic.com/Library/ImageMaking/f_stopTiming.pdf. Kun valotusaika on haarukoitu loivalla suodatuksella vaalea pää kuntoon, niin sitten valotetaan kontrastisarja joilla haetaan tumma pää kohdalleen. Siinäpä tuo kaikessa yksinkertaisuudessaan on. Kun tämä on hanskassa, niin sitten lisävalotukset ja varjostukset, joilla säädetään paikallisesti loppu kohdalleen.
Vs: Apua mv-vedostukseen No niin, mäkkärin kanssa olen kyllä samaa mieltä. Mun printtaustapani on siltä ajalta kun käytin ilfordin suodinsarjaa, silloin oli kaksi asentoa: Perussuodatus (yleensä 20 sek) sillä jyrkkyydellä mitä paperi vaatii ja sitten esim taivas tai valkoiset vaatteet ilman mitään suodinta porotetaan kohdalleen. Tämä siksi että useimmat multigrade paperit muodostuvat kahdesta emulsiosta. jyrkästä ja loivasta joita sitten kumpaakin eri yhdistelmillä valotetaan. Olen katsonut että antamalla sopivaa suodattamatonta valoa saa kyllä sävyt aika hyvin balanssiin. Nyt kun mulla on sekä beseler 4X5" ja leitz valoy35mm kumpikin multigradepäällä, on tuo vanha "filtteritapa" jäänyt päälle siten että annan tarvittaessa shotin "Focus" asennolla eli ilman mitään filsua. Aukosysteemiä minäkin suosittelen sillä aika nopeasti negasta näkee sen tiheyden ja säätää aukkoa sen mukaan, jos veivaa kelloa edestakaisin ja välillä himmentelee, on kyllä aika pitkään pihalla valotusten suhteen.Se kannattaa muistaa että valo vähenee etäisyyden neliössä, eli jos printti suurenee ja opiska etääntyy laudasta, voi valotusta korjata tämän kaavan mukaan. Tiitii, pieni lisäys: Jos olet hesalaisia, voin lainata sulle aika hyvän englanninkielisen printtauksen oppikirjan: Gene Nocon/Photographic Printing. Hemmo on Lontoolainen superprinttaaja joka on mm. printannut KOBAL COLLECTION:in printit ja työskennellyt david baileylle ja Barry Lateganille. Siis TiiTille, muut tulkaa mun printtauskurssille... (tiiti, voit lähettää yksityisviestin tai meilata mulle www.123Prolab.com kautta Toinen lisäys, ja kaikille muille:Gene Nocon suosittelee potrettien teossa tehdä pinnakkainen"peilikuvana" sillä ihmiset ovat tottuneet katsomaan itseään peilikuvana, ja arvioivat kuvia sen mukaan ja valitsevat kuvat myös. Sitten toimitettavat printit tulee tehdä "oikeinpäin" sillä niitä katselevat myös kaikki muut. Häh, aika ovela oivallus.
Vs: Apua mv-vedostukseen Tuo Jukan ylläoleva teksti todella antoi lähtökohtaa mv vedostuksen aloittelemiseen. Aion opetella tuota ensi filtterillä ja sitten ilman valottamista. Siinä varmaan piilee se taito että oppii valottamaan tarpeeksi, mutta ei yli. Mitä olin ymmärtäväni jostain Gene Noconin kertomasta..että nimenomaan tuolla ilman filtteriä olevalla valolla olisi hyvä lisä sitten siihen lopputulokseen,
Vs: Apua mv-vedostukseen Tuli vaan muuten mieleen, kun joskus tosissaan haluaisi valottaa pidempään ja aukko ei vaan pienene enää, toimisko nd-filtteri tuossa hommassa. Esim jos haluaa varjostella.