Kävin alkuvudesta mustavalkokuvan alkeisurssin ja olen nyt syksyllä saanu vuokrattua pimiötä käyttöön kerran/pari viikossa. Olen tähän mennessä vedostanut kuvia sillä metodilla että palautellen oppeja mieleen. Nyt olisin kuitenkin kiinnostunut paneutumaan vedostukseen paremmin. Olen kokeillut eri aukkoja 5.6-11, mutta valotusajat jäävät tosi lyhyiksi. Maksimissaan olen jollekkin kuvalle saanut n.10s. Mistähän tuo mahtaa johtua? Tuossa ajassa ei pahemmin ennätä kuvalle tekemään mitään. Toinen mitä olen miettinyt, liittyy jyrkkyyteen. Miten pystyn vaikuttamaan jyrkkyysarvoihin, kun suurennuskoneessa (Kaiser VP 3505) ei ole asteikkoa jota muuttaa? Onko jotain muuta tapaa millä jyrkkyyteen pystyy vaikuttamaan? Omasta mielestä en saa kuvista oikean sävyisiä, vaan jäävät liian harmaiksi tai sitten vaihtoehtoisesti liian tummiksi. Onko paperin pinnalla väliä, siis tarkotan että onko kiiltävä, helmiäinen vai matta? Käytän Ilfordin papereita. Nyt ei enää omat opit riitä, joten apua kaipaiisin.
Vs: Apua mv-vedostukseen Jyrkkyysarvoihin pystyt vaikuttamaan suotimilla ja käyttämällä ilford multigrade paperia... mulla olis muuten sellainen suodinpakka ylimääräisenä, jos kiinnostaa (mitä kaikkea haluaisit sille kuvalle tehdä, jos 10sek valotusaika ei riitä??)
Vs: Apua mv-vedostukseen Jos tekee pieniä vedoksia, joutuu suurennuskoneen pää usein olemaan niin lähellä paperia, että valotusajat ovat lyhyitä (koska valo kohdistuu pienemmälle alalle). Tietenkin voi yrittää vielä himmentää enemmän, jos aukoissa on varaa. Jos koneessa ei ole ollenkaan suotimia, vaikuttanee se myös valotusaikoihin hieman. Suotimet vähentävät paperille tulevan valon määrää. Ilman mitään suodatussysteemiä jyrkkyys taitaa olla siinä kakkosen paikkeilla, riippuen kai vähän käytetystä lampusta. Valotusaika kannattaa haarukoida sellaisesta kirkkaasta kohdasta, johon vielä haluat sävyjä. Jyrkkyys sen jälkeen haarukoimalla, kunhan saat sitä jyrkkyyttä säädettyä...
Vs: Apua mv-vedostukseen Menikös se nyt niin, että kun etäisyys kaksinkertaistuu, niin valoteho pienenee neljännekseen? Ja siis samalla valotusaika pitenee 4 kertaiseksi?
Vs: Apua mv-vedostukseen Tuo kuulostaa pieniltä printeiltä, ohuilta negoilta, herkältä paperilta tai tehokkaalta suurennuskoneen lampulta. Yhtä tai useampaa. Kun pienennät aukkoa yhden aukon, esimerkiksi 11->16, valotusaika kaksinkertaistuu.
Vs: Apua mv-vedostukseen Pätee suuntaamattomalla valonlähteellä. Tässä tapauksessa pätee: paperin pinta-alan kaksinkertaistuminen - paperille saapuva valomäärä puolittuu. Vai meneekö se silti samalla noin kuin sanoit!? Taitaapi mennä, sama siinä tapahtuu, kummatkin pätevät.
Vs: Apua mv-vedostukseen Juu, (suurennuskoneen pään korkeus, eli) etäisyys tuplaantuu -> valotusaika nelinkertaistuu (kuten pinta-alakin).
Vs: Apua mv-vedostukseen Vedokset on ollu n.15x20cm kokosia, ei ihan pienimmän paperin mukaan. Paperi taasen on Ilfordin MGIV RC DR LUXE, satiini. Kun luin paperin tietoja niin siellä sanotaan: Korkealuokkainen muovipohjainen monijyrkkyyspaperi, jossa jyrkkyydet saadaan joko Multigrade -suodattimilla tai väripäällä. Onkohan tuolla millanen vaikutus kun ei noita suotimia ole ollu käytössä? Täytyy seuraavan kerran kokeilla pienentää viellä aukkoa. Muistaakseni pienin mahollisuus on 22. Alottelijana täytyy viel kysyä, että mitä tuo ohut nega tarkottaa? Mistä sen tietää millanen nega on?
Vs: Apua mv-vedostukseen En osaa sanoa paljonko Multigradesuodattimet vievät valoa, mutta eiköhän aika reilusti, kokonaisen aukon tai yli. Tuollainen tai vastaava suodinsarja sinulla on oltava, jos ei ole väripäätä koneessa (jossa käytettäisiin keltaista ja magentaa),jotta pääsisit säätämään moniastepaperin jyrkkyyttä eli kontrastia. Tiheä nega (tumma ja paksu) syntyy kun valotetaan filmiä runsaasti, ohut (vaalea, ohuesti hopeaa) kun vähän. Asiaan vaikuttaa myös kehitysaika. Tämän lisäksi pitempi kehitysaika jyrkentää negan kontrastia ja lyhyt loiventaa. Kun moniastepaperille ei käytetä suodatusta, se toimii kuin loivahko normaalijyrkkyys. Vaikea sanoa näkemättä, mutta jos et saa tarpeeksi kontrastia ja kuvat ovat platkuja eikä musta ole mustaa (tai jos on niin koko vedos on tumma), negasi voivat hyvinkin olla hieman alikehitettyjä. Ehkä myös alivalotettuja, arvellen lyhyistä paperin valotusajoista. Negatiivifilmi valotetaan pääsääntöisesti enemmän varjon mukaan. Ehkä tätä kannattaa kokeilla ainoastaan seuraavaksi, jos siinä on ollut puutetta ja hommata jyrkkyyden säätöön suodatus pimiölle. Olisi kuitenkin hyvä jos voisit näyttää ne negat jotenkin meille täällä tai jollekulle. Automaatilla valotettaessa voi negatiivifilmille asettaa kameraan aukkoa vastaavan filmin nimellisherkkyyttä pienemmän lukeman, tai säätää valotusta plussan puolelle valotuksenkorjailusta. 2/3 aukkoakin voisi olla hyvä. Vielä yksi lisäys. Jos ollaan melko lähellä oikeaa jo nyt ja menet seuraavaksi valottamaan aukon enemmän filmejäsi sekä kehittämään runsaammin, saanet jo aivan liian tiheitä negoja.
Vs: Apua mv-vedostukseen Kuvat tosiaan ovat laimeita, eli juuri kontrasti niistä puuttuu. Jos saan mustan oikeaksi, niin kuva on muuten tummaakin tummempi. Skannaan huomenna muutaman kuvan ja linkin kuvista sit tänne. Voitte sit kertoa tuomion . Negassakin on mitä todennäkösesti häikkää. Filmi nimittäin kehitettiin liikkeessä, (luulin "fiksuna" sääsätäväni siinä, mut mites kävikään). Eli filmin kehitys on varmaankin alikehittynyt -ja valottunut. Jatkossa kehitän filmit kyllä itte.
Vs: Apua mv-vedostukseen Itse kehittämällä pääsee hallitsemaan tärkeitä asioita. Voit silloin soveltaa hieman Zone-tekniikkaa ja kohteen (tai kuvauspäivän) olosuhteiden mukaan valottaa asianmukaisesti ja kehittää se sellaiseksi kuin haluat. Tyypillisesti aurinkoisella valotetaan enemmän ja kehitetään vähemmän - ja harmaana päivänä päinvastoin. Näin saadaan lopputulosta negan jyrkkyydessä tasattua hieman ja helpommin vedostettavia negoja.
Vs: Apua mv-vedostukseen Juu kannattaa ehdottomasti kehittää filmit itse. Säästää rahaa ja saa parempaa laatuakin yleensä, varsinkin pienen opetteluvaiheen jälkeen, jos ei jo heti ekalla kerralla.
Vs: Apua mv-vedostukseen Alikehitys johtaa kyllä pidempään valotusaikaan. Eli ennemmin ne on ylikehittyneitä. Mutta jos kontrasti puuttuu, melkein kuulostaisi alikehittyneeltä... Ellei valo ollut kuvaustilanteissa kovin loivaa. Jonkinlainen kontrastinsäätöjärjestelmä on melkeinpä pakko nykypäivänä olla, kun ei oikein tahdo yksijyrkkyyspapereita olla markkinoilla. Ehkä jostain voi tilaamalla löytää. Mutta kuten sanottua, nekin vievät valoa, kokemukseni mukaan noin aukon tai puolitoista. Ainakin ne Ilfordin lätyskät. Ja tosiaan himmentää voi vielä, jos pystyy. Pienimmät aukot ei tietty oo kovin hyviä välttämättä enää, mutta minkäs teet. Ehkä joku kameran harmaasuodin vois auttaa. Tai kenties pienempitehoinen suurennuskoneen lamppu.
Vs: Apua mv-vedostukseen Kyllähän ylikehitys tekee negatiiveista tiheitä -> Valotusaika pitenee. Alikehittyneillä valotusajat on lyhyitä kun negatiivi on ohut.
Vs: Apua mv-vedostukseen Eiköhän tuo normikehitys jossain Eirillä tjsp ole melko ok. Ihan normaalikehitystä nekään tuskin pystyy ihan helpolla ryssimään. Mutta kai sekin on mahdollista. Ohuita negoja on mahdollista saada käytännössä kolmella tavalla: 1) Alivalotus 2) Alikehitys 3) Erittäin loiva ja tumma kohde (tietenkin riippuu valotuksen mittaustavasta) Kannattaa katsoa onko suurennuskoneen valoboxi oikea, eli 35 mm filmille tarkoitettu. Jos on esim. 6x6 tai 6x7 boxi, valoteho on yleensä reippaampi. Jo boxin vaihtaminen auttanee yleensä, siis olettaen että on diffuuserikone...
Vs: Apua mv-vedostukseen Tulee sellasta sanostoa, etten oo ihan varma et oonko ymmärtäny oikein, mut kiitos kuitenkin kaikista vinkeistä. Huomenna menen käymään pimiös tsekkaamassa tarkemmin suurennuskonetta ja kattomassa löytyykö sielt suotimia. Filmi mitä yleensä käytän, on T-max 400. Vein sen Rajalaan kehitettäväksi ja pyysin pelkän kehityksen. Pari päivää kihityksessä meni. Kehitys tavasta ei oo mitään tietoo. Itse oon joskus kehittäny filmejä ja niiden vedostaminen on ollu paljon helpompaa.
Vs: Apua mv-vedostukseen Hei hemmot: nyt unohdetaan Tiitin kohdallakaikki Zonet ja senkaltaiset: Yritän tässä vähän basic eli perusjuttua: Tiiti ota nega käteen ja katsele sanomalehteä sen läpi. 1) jos pystyt lukemaan painetun sanomalehtitekstin, on negasi auttamattoman ohut, eli mustumaa on lian vähän, kuten edelliset sanoivat, se johtuu sekä liian lyhyestä kehityksestä että/tai liian vähäisestä valotuksesta, Jos oletetaan että kamerasi valottaa oikein ja että sinulla oli oikea filmin nopeusasetus,on syy kehityksessä. Kun olet tehnyt kopion, tai kun yrität uudelleen, ja saat mukaan filmin reijitystä, onko reikien kohta musta, tai onko se yhtä laimean harmaa kun muukin kuva? Jos koko kuva, perforointi mukaanluettuna on harmaa, saattaa olla syy myös kopiointivaiheessa. Tiedätkö mikä on pinnakkaiskopio?se on kun kaikki filmin ruudut laitetaan suoraan valokuvapaperin päälle ja valotetaan negat ja paperi nin että lasilevy painaa negat kiinni paperiin. Tällainen pinnakainen on hyvä lähtökohta kuvien arviointiin. siinä näkee filmipohjan, perforoinnin eli reijityksen ja paperin mustuman ilman filmiä. Tästä sitten aletaan ihmettelemään: kehitetyn pinnakkaisen täytyy olla syvän musta reijityksen kohdalla,ja fimin pohjan eli kirkkaan osan vain hivenen harmaaseen vivahtavan ja kuvan valoisat eli negassa mustuneet kohdat täytyisi olla vaaleat. niitten väliin sitten jää tuo kuvan "harmaasävyalue" eli se mikä kuvassa näkyy "valokuvana" Näin kauko-ohjattuna on vaikea sanoa missä kohtaa tuota prosessia sinulla on virheitä, niitä saattaa olla useassakin vaiheessa. MV kopioiden teko on oma "taide käsityön " muotonsa, älä luovuta helpolla, useilta on mennyt vuosia sen oppimiseen.
Vs: Apua mv-vedostukseen Täyssävykuvan aikaansaamiseen ei kuitenkaan vuosia mene. Hyviä ja kaivattuja vielä puuttuneita neuvoja tuli Jukalta. Palautui minunkin mieleeni Jukan neuvoista muutama juttu. Ansel Adamsin Zone-tekniikkaa et tietenkään tarvitse, kuin tienviitaksi opiskeluun silloin kun tietoähkyä ei ole. Se on ihan mielenkiintoista ja auttaa ymmärtämään syvemmin mitä prosessissa tapahtuu. Hyvä että meitä pedagogeja löytyy täällä. Aikoinaan vedin jopa kansanopiston alkeiskurssia hetken. Tämä oli kuitenkin loistavasti ja juuri oikeassa paikassa sanottu, heh, vaikka itse sanonkin: Vertaa: http://kameralaukku.com/forums/smf/http://code.mediadrive.fi/phpbb/viewtopic.php?t=2 Jos menee yli hilseen, ohita. Step by step ja kaikki aikanaan. Kuitenkin, prässäys = alivalotus ja ylikehitys.
Vs: Apua mv-vedostukseen Periks ei anneta. Kokeilemalla ja kokeilemalla sitä oppii ja halua on oppia. Pimiössä en oo ehtiny vielä käydä kattomassa suotimia jne. Tein tuon Jukkapro:n testin, eli katsoin negojen läpi sanomalehteä ja hyvin näkyi teksti läpi. Vertasin vanhoihin negoihin joita olen joskus kehittänyt ja ne ovat huomatavasti tummempia. Taidan ottaa seuraavaksi prokkikseksi sen että lähden uudestaan kuvaamaan pari filmiä ja kehitän ne itse. Sit katson mitä saan aikaseks ja hommaan ne suotimet, jos niitä ei pimiöstä löydy. Ehkä jossain vaiheessa tuohon Zone-tekniikkaankin vois panautua. Sit kunhan saan nuo perusasiat edes toimimaan. Pinnakkaisia olen filmeistä tehnyt, mutta tosiaan tuo viimeksi oleva filmi on kehno kauttaaltaan. Mahdollisesti ongelmia on tullu monessa kohtaa, mut nyt ainakin tiedän enemmän että mitä voi tehdä ja saadakkin jotain kelvollista aikaseks. Jos joku haluaa käydä kattomassa yhtä kuvaa tuolta kyseiseltä filmiltä, niin se löytyy tuolta http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img1523411.jpg Omasta mielestä se on ihan liian harmaa ja se on valotettu (ilman suodinta) aukolla 11 ja 5s. Jos lisäsin lisää aikaa, niin kuva tummu täysin. Onko muuten kellään tietoa että löytyykö pelkästään mustavalkokuvauksesta mitään kirjoja? Noita joitain perusoppaita kirjahyllystä löytyy, mutta niissä vaan sivutaan muutamilla sivuilla mustavalkokuvausta. Kaikki tieto olis tervetullutta. Itseoppiminen on välillä työlästä. Kaipa noita kurssejankin vois kattella jos löytyis jotain.
Vs: Apua mv-vedostukseen Onhan niitä kirjoja varmasti, kuten Ansel Adamsin "The Negative" ja "The Print" (kai ne semmosia oli) ja sit esim. "Way Beyond Monochrome". Suosittelen lämpimästi myös SKSL:n järjestämää mustavalkovedostuksen jatkokurssia. Tuo kuva näyttää tosiaan harmaalta eli loivalta. Kontrastin lisäys vedostuksessa tai jo kehityksessä auttaisi saamaan mustaa päätä kuntoon. Kuva näyttää muuten noin äkkiseltään ihan hyvin valottuneelta, koska varjoistakin löytyy vielä yksityiskohtia.
Vs: Apua mv-vedostukseen Jep. Kunhan löytyy se jyrkkyyden säätö niin kyllä noista kuvia irtoo. Odotellessa voit vaikka vääntää skanneihin lisää kontrastia. Eli ei ole alivalottunut, vaan alikehittynyt. Mikä on Hyvä.