Lueskelin tuossa Kodakin workshop series julkaisua filmeistä. Siinä kehuttiin, että aukon alivalotusta ei kannata kompensoida prässäyskehittämällä filmiä? Syinä oli, että filmien valotusvara (exposure latitude) sallii aukon alivalotuksen, sekä se, että prässäyskehitys korostaa rakeisuutta. Nämä kommentit olivat T-max filmeille, mutta jossain mainittiin myös Tri-X samaan kastiin. Jos siis Tri-X ei välttämättä vaadi prässäystä jos valotetaan 800 mukaan, niin mitenkäs on esimerkiksi Hp5+? (Itselläni on yksi filmi valotettuna 800 asan mukaan ja yksi 400 asan mukaan) Kiinnostaisi, voinko uittaa molemmat normaalikehityksessä, ja saada silti alivalotetusta filmistä vedostuskelpoisia negoja. Onko kokemusta kenelläkään?
Vs: Aukko alivalotusta - prässäyskehitys vaiko ei? Kehite vaikuttaa asiaan paljon. Veikkaanpa että vaikka Pyrolla tai Rodinalilla tulos on huomattavasti heikompi kuin esim. Xtolilla, D-76:lla/ID-11:lla tai Tmax-kehitteellä (varsinkin Tmax-filmien kanssa) jne... Tmaxeillehan, ainakin Tmax Devillä väitetään tosiaan että ei tarvitse ollenkaan muuttaa. Ei ole tarpeeksi kokemusta tuosta että voisin sanoa miten on käytännössä. Muillakin kuin Tmaxeilla varmasti vedostuskelpoiset ja ihan kohtuulliset negat saa noinkin, mutta jos kriittisesti katsoo, niin on niissä sävyissä varmasti selvä ero, ainakin jos yrittäisi samalla tavalla vedostaa erilailla valotettuja negoja.
Vs: Aukko alivalotusta - prässäyskehitys vaiko ei? Riippuu valotuksistakin, mutta kyllä minä lisäisin hieman kehitysaikaa, jotta sävyjä nousisi enemmän "filmin sweetspottiin". Tietenkin voi olla että saat mukavaa jälkeä myös ilman.
Vs: Aukko alivalotusta - prässäyskehitys vaiko ei? Toi rakeisuus on ehkä kyllä ihan hyvä pointti, mutta ohuita negoja on ikävä vedostaa, siis jos ne tärkeät kuvan osat menee turhan tummaksi.
Vs: Aukko alivalotusta - prässäyskehitys vaiko ei? HP5:llä on muuten aivan uskomaton ylivalotuksen kesto. Hieno filmi!
Vs: Aukko alivalotusta - prässäyskehitys vaiko ei? Kehuvat Trix:stä samaa ja siltä se kai on tuntunutkin. En osaa päättää kumpi olis suosikkini, mutta jompi kumpi noista kahdesta... Trix:ää tullu kyllä enempi kuvattua. Ovat kuitenkin aika erilaisia filmejä, mutta molemmat hienoja.
Vs: Aukko alivalotusta - prässäyskehitys vaiko ei? Mulla on perinteiset olleet PanF, Plus-x ja HP5. Jotenkin vain on siltä tuntunut että kauneinta jälkeä noin. Kehitteet on olleet yleensä vahvoja ja pulloon laitan merkinnät montako on kehitetty ja lisään aikaa. Useimmin D76/ID11. No, seuraavaksi on tällä rintamalla jotain uuttakin.´
Vs: Aukko alivalotusta - prässäyskehitys vaiko ei? Itse kehittelen ID11:lla PanF:t, FP:t ja HP:t. Datasheet antaa HP5+:lle ASA 400 7,5 min ja ASA 800 10,5min. 10,5 min 800:lle tekee aika jyrkän negan, mielestäni ylikehittää. 7,5 min:lla en ole kokeillut mutta 9 min:lla tulee hyvää jälkeä. Pitänee tehdä testi parilla filmillä.
Vs: Aukko alivalotusta - prässäyskehitys vaiko ei? Sanoi kodak mitä tahansa, näkyy ainakin mun negoissa aukon alivalotus. (Tämä riippu tietysti paljon siitäkin miten ronskisti ylivalottaa varoiksi.) Minä kuulun zonettajien koulukuntaan ja zone III eroaa mielestäni zone II:sta Toisaalta, markkinoihan Ilford XP2:stakin siten että EI100-EI800 menee kaikki mainiosti. Ei tosin mun mielestä, liekö mun nirsous tuonkin suhteen. Mun kokemusten mukaan aukon prässäyksellä saa ehkä 1/3 aukon verran lisää sävyjä. Toisen mokoman saa mun prosessissa myös kehitevalinnalla (esim. valotettu d-76:lle ja microphen antaakin 1/3 aukon lisää nopeutta). Yhteensä tästä tulisi 2/3 aukkoa. Kuvien kohde ja tarkoitus vaikuttanee paljon siinä kannattaako prässäys vai ei. Sävyjä sillä saa aavistuksen lisää ja kontrasti toki nousee, mutta nouseehan se vedostaessakin jos yrittää sovittaa kuvan paperin kontrastille. Kovin ohuiden negojen vedostaminen ei minunkaan mielestä ole kivaa. Suosittelisin kokeilua. Kun kuvailee pari koerullaa, näkee itse miten eroa tulee omassa prosessissa. Jonkun toisen prosessilla, toisen silmin katsottuna voi tilanne olla erilainen.
Vs: Aukko alivalotusta - prässäyskehitys vaiko ei? Tommonen 20% lisää aikaa. Noin muistaakseni Trixillä ja D-70/ID-11:lla (1+1 laimennus) kapa
Vs: Aukko alivalotusta - prässäyskehitys vaiko ei? No tulipa sitte prässättyä se Rodinaalissa. Josko vaikka sais rakeenkin esiin piilostaan. Illalla skanneriin, jotta näkee kuinka kaunis se rae voikaan olla.
Vs: Aukko alivalotusta - prässäyskehitys vaiko ei? Joo, vedoksesta sen rakeen kauneuden näkee. Skanneri sössää sitä, valitettavasti.