Tuli pienenä yllätyksenä se, että studiosalamoiden (ainakin niiden jotka kytketään suoraan pistorasiaan) välähdys on (tai voi olla) niin pitkäkestoinen, ettei se pysäytä liikettä. Kysymys on seuraavanlainen: Jostain kerkesin jo lukemaankin siitä, että ilmeisesti salamoiden tehosäädöllä on jonkinlainen vaikutus pysäytysvoimaan. Pitääkö salamoissa olla enemmän vai vähemmän tehoa jotta liike pysähtyy paremmin, ja onko ero merkittävä? Minulla on Elinchrom FX400 salamat.
Vs: Studiosalamoiden liikkeenpysäytys Ainakin Elinchromella on ollut erityiset lyhyen välähdysajan salamansa. Yleinen sääntö on että samalla salamalla pienemmällä teholla on lyhyempi paloaika. Ja siten isommalla salamalla pienellä teholla saa sen lyhyen ajan. T. K.
Vs: Studiosalamoiden liikkeenpysäytys mukaanlukien D-litet jotka kaiketi lähinnä harrastelijoille suunaattu ?
Vs: Studiosalamoiden liikkeenpysäytys Elinchromen sivut kertovat että powerpackeilla päästään varsin nopeisiin välähdysaikoihin.
Vs: Studiosalamoiden liikkeenpysäytys Vai tarkoitetaanko tuolla kenties sitä, että powerpackeilla päästään nopeisiin latautumisaikoihin?
Vs: Studiosalamoiden liikkeenpysäytys No joo, luin uudelleen, siellä lukee, että "with two A-heads" on välähdysaika 1/3400 s. Ilmeisesti tuolla A-päällä viitataan erääseen Elinchromen välähdyspään malliin, eli ei ole pelkästään powerpackista kiinni (mutta näemmä osittain myös siitä kun eri powerpackeilla luvataan eri välähdysaika).
Vs: Studiosalamoiden liikkeenpysäytys Mitä itse kasaamaani studiosalamaa tuli testattua, niin... Studiosalaman välähdysputki toimii havaittavasti hitaammin, kuin käsisalaman pikkiriikkinen tuubi. Studiosalaman välähdysputken pituus on helposti 10cm, kun se käsisalamassa on ~30mm. Putken halkaisijakin on melkoisesti eri, tavallisesti 8mm vs. 2mm. Niinpä studiosalaman välähdysputkella on tiettyä "massan hitautta" ja putki saattaa jäädä hehkumaan hyvinkin pitkäksi aikaa välähdyksen jälkeen (verrattuna ilmoitettuun välähdysaikaan, siis). Välähdysaika riippuu muutenkin hyvin paljon salaman sähköisestä rakenteesta; siitä, kuinka nopeasti elektronit saadaan kondensaattoreilta salamaputkeen. Kun johdinten resistanssi on pieni, välähtää salama nopeasti. Suurella resistanssilla virta pienenee ja kondensaattoreiden tyhjeneminen kestää kauemmin -> välähdysaika pitenee. Kun tarkastellaan salaman valon intensitettiä käyränä, on käyrän kellomaisuus helposti havaittavissa (tästä oli hyviä esityksiä muutamien salamaputkien tech sheeteissä, en muista yhdenkään urlia tähän hätään). Salama ei siis syty eikä sammu "salamana", vaan pikkuhiljaa. Intensiteettikäyrä on tyypillisesti varsin "etupainoinen", eli salaman syttymisaika on huomattavasti lyhyempi, kuin sammumisaika. Välähdyksestä jää ikäänkuin häntä, joka hiipuu pikkuhiljaa. Omalla TSI-salamallani - jonka sähköinen rakennne on kaikkea muuta kuin optimaalinen - saadaan kuviin havattava valoisuusero pimeässä huoneessa esimerkiksi 1/20 vs. 1/200 valotusajoilla. En tiedä mikä osa tuosta edellä mainitusta käyrästä on valmistajien ilmoittama "välähdysaika", mutta olettaisin ettei se ole ainakaan koko käyrän pituus (eli se aika, jona välähdysputki emittoi valoa). Siitä en osaa sanoa juuta enkä jaata, riittääkö tämä välähdyksen häntä tuomaan kuvaan näkyviin liike-epäterävyyttä. Välähdys on sitä lyhyempi, mitä pienempää tehoa käytetään. Käsisalamoilla minimiteholla välähdysajat pyörinevät jossain 1/10,000s tuntumassa, kun maksimiteholla välähdysaika voi olla esimerkiksi 1/1,000s. Eli käytännössä voisi vetää sen johtopäätöksen, että jos tehokkaan salaman minimiteho on sama, kuin pikkusalaman maksimiteho, on tehokkaan tuikun välähdysaika tällä teholla lyhyempi.
Vs: Studiosalamoiden liikkeenpysäytys Melkein off topickina seuraava lainaus käsisalama SB-800 manuaalista. 1/1050 sekuntia M 1/1 (täydellä teholla) 1/1100 sekuntia M 1/2 teholla 1/2700 sekuntia M 1/4 teholla 1/5900 sekuntia M 1/8 teholla 1/10900 sekuntia M 1/16 teholla 1/17800 sekuntia M 1/32 teholla 1/32300 sekuntia M 1/64 teholla 1/41600 sekuntia M 1/128 teholla Nämä oletettavasti pitää tarkemmin paikkansa mitä isommalla putkella. trnquill; Ota valkeasta taustasta kuvia vaihdellen aikaa 1/10 - 1-200 ja laita kuvat tai vaikka kropit samasta kohdasta näkösälle. Eiköhän joku osaava (not me) selvitä niistä valaisukäyrän muodon ja muuta puolihyödyllista tietoa.
Vs: Studiosalamoiden liikkeenpysäytys Elinchromella on esim. Rangerista 2 mallia.. High-speed ja normi. Tuo High-Speed saa aikaan jopa 1/5400s välähdysajan ja se on nimenomaan tarkoitettu pysyäyttämään liike. Ohjausvalo tuo helposti 'seurantahunnun', eli ilman ohjausvaloa ois paree kuvata... ja valaista täysin salamoilla se kohde = pimeä huone. En tiedä muista Elinchromen salamoista, mutta esim. omissa Henseleissä välähdysaika on 1/750s luokkaa 1/1 ja siitä nopeuntuu aina jonnekin 1/2000s, portaattomasti kuten välähdystehokin....lineaarisuudesta en tiedä. Riittävän nopea ainakin henkilön liikkeen pysäyttämiseen, tai vaikkapa pidemmänkin putken käyttämiseen.
Vs: Studiosalamoiden liikkeenpysäytys Itseasiassa Rangerista on kolme mallia ja noilla normilla ja speedillä ei ole oikein muuta eroa kun latautumisajassa. Sitten tuossa asymmetrisessä kolmannessa mallissa saa ajaksi a-päällä 1/5120s toisesta portista ja toisen portin minimi aika jää noitten toisten kanssa samalle tasolle.
Vs: Studiosalamoiden liikkeenpysäytys Näin tekisin, jos salama(t) olisi(vat) ehjät... Toinen kärähti ja toinen on muuten vain "työn alla". Mutta koitan pitää mielessä ja tehdä tuon jahka jompi kumpi laitteista on jälleen voimissaan!
Vs: Studiosalamoiden liikkeenpysäytys Juu, vaivauduin kaivelemaan tämän hukatun sivun esiin uudemman kerran: http://www.paulcbuff.com/forums/viewtopic.php?t=59 Yritän pistää esille näytteen että mitä itse sain aikaiseksi.
Vs: Studiosalamoiden liikkeenpysäytys Tuosta tulee kyllä aikamoinen kuva-arvoitus, jos ei tiedä jiipekkeihin laitettua gammaa/toistokäyrää/yms. Sanoisin äkkiseltään että mahdoton arvoitus. Raakakuvasta, tai vaikka dcraw:lla lineaariseksi käännetystä jiipekistä, homma voisi onnistuakin.
Vs: Studiosalamoiden liikkeenpysäytys Studiosalamat ovat toki massiivisempia kuin käsisalamat, mutta eivät ne toki "hehku". Kondensaattorin varaus purkautuu putkeen "hännällisenä" käyränä, mutta tehonsäätö taidetaan tehdä tänä päivänä katkaisemalla tuo varauksen purkaminen. Välähdyksen loppuminen on varsin nopeaa. Tässä on noita valotehokäyriä mitattu. Tosin käsisalamalla, mutta samanlaisia niiden pitäisi olla säädettävällä studiosalamalla: http://www.chem.helsinki.fi/%7Etoomas/p ... gular.html"]http://www.chem.helsinki.fi/%7Etoomas/photo/flash-discharge/regular.html Juuri tähän välähdyksen katkaisemiseen perustuu mahdollisuus lyhyeen välähdykseen pienellä salaman teholla.
Vs: Studiosalamoiden liikkeenpysäytys Näin tehdään käsisalamoissa, mutta ainakin halvimmat studiosalamat tuntuvat luottavan kondensaattoreiden määrään perustuvaan tehonsäätöön. Tämä siksi, että studiosalamoissa liikkuu niin suuri virta, ettei sen kestävää IGBT:tä (mokkula, joka katkaisee virran kulun) ole a) kaupan tai b) kaupan järkevään hintaan. Juuri nimenomaan IGBT mahdollistaa esimerkiksi käsisalamoista tutut strobotukset sun muut. Valopulssia voidaan kontrolloida todella tarkasti. Ainakin vuosi sitten IGBT:iden korkein mahdollinen virrankesto liikkui jossain 100-200 ampeerin tietämissä, joka ei studiosalamoissa jatkuvassa käytössä riitä.
Vs: Studiosalamoiden liikkeenpysäytys Mites tässä toimisi strobist-kikka ja vanha nikonin runko? d70, (s), d50, d40 -mutta ei d40x.. Näissä kun verhosulkimen toiminta korvaantuu nopeilla ajoilla elektronisella sulkimella. Salaman välähdys on pitempi kuin esim 1/4000 suljin aika, mutta synkkaus onnistuu, koska itse verho on kuitenkin auki huomattavasti pidempään.
Vs: Studiosalamoiden liikkeenpysäytys Tämä vanha aihe tuli mieleen, kun katselin kuvia vesipisaroista. Ainakin käytössä olleilla studiosalamalaitteilla näyttäisi olevan juuri näin. 'Häntä' näkyy hyvin pisaroissa. <IMG src="http://sakari.1g.fi/yB0112.jpg"]</IMG> <IMG src="http://sakari.1g.fi/xB0112.jpg"]</IMG>
Vs: Studiosalamoiden liikkeenpysäytys Jos vanha pieru laittais vähän faktaa, salamat itsessään ovat nopeita syttymään ja myös sammumaan. mitä pienempi teho, sen lyhyempi valotusaika (kuten todettiin) mutta syy häntiin ym valottumiseen on softboksien tai varjojen kankaan valkaisuaineessa ! Ne "fluorisoituvat" eli jäävät hehkumaan valoa, toiset enemmän, toiset vähemän. Tästä syystä "todella Pro" softbokseissa on lexan muoviset maito "lasit" edessä (Veeery expensive !).Homman voi myös toteuttaa rakentamalla styroxista heijastimet tai heijastinlaatikot jonne posauttaa valot- ei tuu häntiä ! Kannattaa myös kokeilla rengas salamaa päävalona.
Vs: Studiosalamoiden liikkeenpysäytys Tuolta voi lueskella välähdysajoista ja niiden ilmoittamistavoista: http://www.bron.ch/bc_sv_su_gl_en/detail.php?nr=42&kategorie=bc_sv_su_gl_en
Vs: Studiosalamoiden liikkeenpysäytys Juu, tuo vastaa kokemuksia. "The t=0.1 definition, which defines flash duration as the time during which the intensity exceeds 10% of its peak value. Generally, the t=0.1 flash duration is about three times as long as the t=0.5 value, and this can be used as a reliable guide to the motion stopping ability of a flash unit." Jukkako ei ole huomannut salaman 'häntimistä'? Kyllä se näkyy liikkuvia kohteita kuvatessa, kuten edellä on pariin kertaan todettu. Näkyy peltiheijastimillakin - ne eivät taida hehkua kovin kauvaa....