...vai saitko aloittaa perintökamoilla? Itse olen aloittanut ihan tyhjästä, vanhemmilla ei ollut mitään kuvauskalustoa joten kaikenmaailman perintöjärkkärit sun muut on jäänyt saamatta. Kloppina kameran kanssa häärätessä oli kauheeta tuhlausta jos otti samasta aiheesta 2 kuvaa.....harrastukseen ei paljon annettu kannustusta. Osalla tuntuu olevan kuvausharrastus tulevan vanhempien kautta, miltäs se oikein tuntuu?
Vs: Aloititko kuvaamisen tyhjästä..... Ensimmäisen oman kameran sain ostettua yo-lahjarahoilla... joku canonin filmipokkari ;D . Siitä sitten muutama vuosi eteenpäin ja laukusta löytyi ricoh kr-10 runko ja sigman zoomeja kaksin kappalein ja seuraavaksi pentax me-super. Kyllä mä mukulanakin jotain kuvailin, mutta eipä kummoisia vehkeitä vanhemmilla ollut, lähinnä kun kuvailtiin vaan perhejuhlia ja lomamatkoja.
Vs: Aloititko kuvaamisen tyhjästä..... Mä sain ensimmäisen kamerani ehkä kymmenvuotiaana. Se oli laatikkomainen Agfa-kompakti, jossa oli suurehko punainen laukaisunappi. Kuka muistaa? Salamiksi laitettiin neljän laukauksen pyöriviä kuutioita. En siis aloittanut tyhjästä
Vs: Aloititko kuvaamisen tyhjästä..... Ekan kameran kyllä vein faijalta, mutta eipä hän ole ikinä sitä käyttänyt kuin kotialbumi kuvailuihin. Eli suhtautumiseni kuvaamiseen ei ole perittyä, vaikka eka kamera onkin. Kuvausharrastukseni suhteen kannustus on ollut lievähkösti nuivaa. Eka oma kamera oli joutava ostos, saati sitten digijärkkäri!
Vs: Aloititko kuvaamisen tyhjästä..... Mä muistan tuon. Meillä oli justiinsa samanlainen ja poltin muutaman kerran sormeni noita helkatin salamakuutioita vaihtaessa
Vs: Aloititko kuvaamisen tyhjästä..... Täällä irtosi kipinä kuvaamiseen kun puolitoista vuotta sitten löysin varastosta iso-isän vanhan Contaxin rungon ja muutaman "piraatti" lasin sekä läjän oheissälää.. Harmi vaan että joitain vuosia sitten, perinnönjaon jälkeen kaikki muu fiksu kuvaamiseen liittyvä oli myyty/kierrätetty muun suvun toimesta.. Ja olisipa vaan silloin teininä keksnyt, että tämä on näinkin hauska harrastus tämä kuvaaminen - meni myös melkoinen määrä tietotaitoa hautaan ennen kuin ehdin siitä itselleni ammentaa.. Mutta toisaalta - olisi varmaan jäänyt paljon muuta kokematta jos olisin jo penskana näin kuvaamisesta riemastunut... Contaxilla kuvailuharjoittelun jälkeen on kyllä vähät rahat menneett enemmän tai vähemmän muunmerkkisiin kameraroippeisiin..
Vs: Aloititko kuvaamisen tyhjästä..... Itse innostuin, syytä ja hetkeä en enää oikein muista. Meitä oli muutama kaveri jotka aloitteli samoihin aikoihin kuvaamista, yhdellä isä kuvasi, toisen isällä oli kameraliike, kolmas sai sosialisoitua kameran isältään.... kai siinä tuli vain mentyä mukana. Isä osti ekan järkkärin lahjaksi (Mamiya DSX 1000B), kun huomasi että se kiinnostaa niin paljon, että siihen kannattaa rahaakin laittaa. Sitä kun ei liikoja ollut. Sittemmin ei tarvinnut miettiä mihin kaikki kesätienestit menivät. TVH:lta tuli rahat kahden kesän aikana pariin MX runkoon, 35 ja 100 millisiin, 55milliseen makroon, 300milliseen ja erinäisiin 30metrin purkkeihin triksiä, HP-5:ttä, FP-4:ää, Agfacrome 50S:ää, Kodacrome 64:sta.... kasetit sain parin sadan metrin päästä Eirin kuvatehtaalta, siellä oli aulan puolella häkki, josta sai käydä luvan kanssa noutamassa kasetteja ja niitä muovipurkkeja. Ensin seurakunnan labbis ja sitten kameraseuran labbis olivat vakinotkumispaikkoja.
Vs: Aloititko kuvaamisen tyhjästä..... Miten tämä nyt eroaa tästä keskustelusta? ;-) http://kameralaukku.com/forums/smf/index.php?msg=184267;topic=23719
Vs: Aloititko kuvaamisen tyhjästä..... Tarkoitus oli pistää kalluppia siitä, onko kuvaaminen ja kuvauskamat ostettu puhtaalle pöydälle, vai onko perheessä/suvussa/tutuilla ollut/tullut kamoja millä olet itse aloittanut. Kalustosta ei välttämättä ole tarkoitus urkkia. Samalla selviää onko kotijoukot/vanhemmat kannustaneet ja antaneet ideoita vai onko mahdolisesti pistetty harrastusta halvalla ja yritetty jälkikasvua saada esimerkiksi urheilemaan..(hui kauhistus)
Vs: Aloititko kuvaamisen tyhjästä..... En saanut perintökamoja käyttööni, aluksi, joten ostin omat. Toki jo nuorena poikana sain lahjaksi oman filmipokkarin, mutta se huuma katosi kun muut asiat alkoivat kiinnostamaan.. Digin tulemisen kautta harrastus vasta oikeastaan alkoi, omilla kamoilla.
Vs: Aloititko kuvaamisen tyhjästä..... Meillä kannustettiin kyllä opettelemaan kaikkea mahdollista, mutta rahat välineisiin piti tienata itse. Tapa oli kyllä hyvin yleinen 60/70-luvun taitteessa ja sitä pidettiin kasvattavana. Nykyisin on kai yleisempää ostaa lapsille huippukamat lajissa kuin lajissa, ennenkuin nämä ehtivät kissaa sanoa. Jokainen tavallaan, mutta aika monissa asioissa kannattaisi käyttää tarkoituksenomaisimpia välineitä, niitä on erikseen aloittelijoille, harrastajille ja ammattilaisille.
Vs: Aloititko kuvaamisen tyhjästä..... Mun mielestä hyvä pointti. Siinä kiteytyy valokuvauksen, ja miksei myös koko elämän, kirjo.
Vs: Aloititko kuvaamisen tyhjästä..... Vähän vanhemmat kaverit alkoivat kuvaamaan eli sen mukana. Idea taisi sopia myös mun vanhemmille, koska maksoivat hankinnat. Ihan palkkatuloistaan. Tosin mulla on kyllä hyvät vanhemmat, koska kilttinä esikoisena sain tehdä mitä vaan
Vs: Aloititko kuvaamisen tyhjästä..... Itselläni homma lähti niinsanotusti tyhjästä. Ostin joskus milloin lie Powershot A70:n ihan "dokumentointia" varten. Kuinkas ollakkaan kiinnostus kuvaamiseen syttyi ja "otin" käyttöön isän Canon AE-1:sen, jolla opettelu alkoi. Millejä taisi olla väliltä 28-210+2x jatke. Vuosi meni lainakameralla ja ostin EOS3000V:n josta alamäki sitten lähti... kameraa on sitten viiskytluvusta 2000- lukuun Kuten aiemmin mainitsin että tyhjästä, niin se siitä syystä, että kukaan lähipiirissäni ei ollut kuvannut kovinkaan aktiivisesti. Isä kyllä aiemmin, mutta siitä ei ole itsellä kokemusta. ...Tottapuhuen on niitä omia kameroita ollut aiemminkin, mutta ne ovat olleet lähinnä leikkikaluja ja en muista onko niistä koskaan mitään paperille asti edes tullut.
Vs: Aloititko kuvaamisen tyhjästä..... Minä olin vähän samoissa asetelmissa kuin aloittajakin. Kodakin instamaticilla sai rellestää aika paljonkin (n. 6 vuotiaana kuvista päätellen) mutta myöhemmin tuli toinen ääni kelloon eli ihan turhaa koko valokuvaus mun osalta ja jos uutta omaa kameraa piti saada niin sekin turhaa rahanhaaskausta. Ensimmäisen kameran omilla säästöilläni ostaessa meinasi vanhemmat lentää persiilleen. Ja sama virsi. Ilmeisesti omat kuvailut ja kaitafilmaus ei sitten ollut turhaa
Vs: Aloititko kuvaamisen tyhjästä..... Aloitin ihan tyhjästä ostamalla Anttilasta kertakäyttökameroita ja kuvaamalla niillä. Lopulta tyttöystävän painostuksesta ostin tunnelin Kuvatehtaan romulaarista Minolta Hi-Matic S:n viidellä eurolla. Sitten tulikin eka järkkäri, digijärkkäri ja tonnettain menetettyä rahaa.
Vs: Aloititko kuvaamisen tyhjästä..... Tuettiin kotona ja annettiin esimerkkiä. Äitee opetti että valokuvan otto kruunasi aina muuten hienon hetken. Niiitä sitten on albumit pullollaan. Toisella kymmenellä taisin saada oman kameran ihan vonkumatta. Kolmannella kymmenellä sain vielä videokameran Lisäksi olen ikilainannut mittaetsinkamera Petrin. Jotenkin kuvittelin silti sokeana että tuo kuvaaminen on täysin minun keksimä juttu, mutta paskat, jäljet johtaa sylttytehtaalle. Isälläkin oli jopa kaitafilmikamera, vaikka ajo ikänsä rekkaa. On sitä sokia ja pölijä.
Vs: Aloititko kuvaamisen tyhjästä..... Meillä isä harrasti valokuvausta ihan tosissaan kun olin pieni, teki mustavalkokuviakin itse vessassa ja kaikista reissuista ja perhejuhlista tuli aina laatikollinen dioja. Jossain vaiheessa kun olin jotain 9-vuotias mulle sitten hommattiin Canonet G-III ja isä lupasi opettaa mutta ei se sitten ikinä ehtinyt. Samoihin aikoihin taisi sen omakin harrastus hiipua kun joutui myymään kamoja rahapulassa pois tai jotain. Canonetilla sitten räpsin enempivähempi innokkaasti lomakuvia vuosikaudent sen enempää asiaan perehtymättä. On muuten passeli kamera aloittelijalle, diatkin valottui lähes aina nappiin. Kouluikäisenä ravasin vuosikaudet kunnallisessa kuvataidekoulussa ja kävin suunnilleen kaikki kurssit grafiikasta savikippojen muotoiluun mutta en ikinä valokuvauskurssia. Syytä en muista, ei vissiin vaan kiinnostanut. Oma kipinä syttyi vasta muutama vuosi sitten vaikka joku muovipokkari mulla on ollut aina. Omat kamat ostettuani löysin mökiltä joitain isän jemmaamia kameroita ja obiskoja joita olen sillointällöin käytellyt. Isä itsekin on taas vissiin jonkunverran innostunut kuvaamaan, ainakin se osti digijärkkärin. Eli vastauksena kysymykseen, sain välineet kotoa mutta en silloin vielä ymmärtänyt niiden päälle ja harrastukseen ei sitten loppujenlopuksi kummemmin kannustettu mutta ei sitä dissattukaan, ei silloin eikä nyt. Asiasta oikeasti kiinostuttuani oli jo varaa ostaa omat välineet itse. Perintökamoja tulee jos tulee sitten aikanaan