Vs: Beauty dish Näkemyksiä taitaa olla... Perinteinen ajattelutapa lienee se, että jos halutaan pehmeyttä valoon, siis varjojen reunojen liukuja vaaleasta tummaan, tarvitaan iso valaisin, iso nimenomaan suhteessa kuvauskohteeseen. Olennaista on se kulma, jossa valaisin näkyy kuvauskohteesta. Pieni näyttää läheltä katsoen isolta, ja toimii ison valaisimen tavoin, jos se on tarpeeksi lähellä. Tietysti etäisyyttä on oltava sen verran, että halutulle alueelle riittää valoa. Esim. teltan tai sateenvarjon katsotaan antavan pehmeää valoa, jos se on suunnilleen halkaisijansa etäisyydellä - kauempaa valo kovenee (varjojen reunat terävöityvät). Iso taas näyttää pieneltä, jos sitä katsotaan kaukaa. Esim. Aurinkoa suurempaa valaisinta ei taida ihan lähellä ollakaan, mutta käytännössä se on 'pieni' ja kova valaisin, koskapa on niin kaukana. Tämän logiikan mukaan: mitä isompi valaisin, sen kauempaa sillä saadaan pehmeää valoa. Tässä ketjussa puheena ollut vokkipannu, Beayty Dish, sitten on jonkinlainen välimuoto pehmeän ja kovan heijastimen välillä, ainakin maalattuna versiona. Kovin lähelle sitä ei voi tuoda, jos halutaan laajemmalle alueelle valoa (suurempi tietysti valaisee laajemman alueen läheltäkin), ja kovin kaukaa sen valo ei kovuudellaan juuri eroa perusheijastimien antamasta. 'Sopivalla' etäisyydellä sen valo on miellyttävää - varjot ovat melko selväpiirteisiä, mutta kovan valon tapaan eivät esim. ihovirheet, näppylät ja rypyt nouse kovin vahvasti esille. Olikohan tämä nyt rautalankaa? Joku voinee täydentää.
Vs: Beauty dish Niin, vielä rautalangasta ja sen kiristämisestä.... Valo tietysti vähenee etäisyyden myötä. Väheneminen on suhteessa valaisimesta mitattuihin etäisyyksiin. Siten voi olla selvä etu, että valaisin on kauempana, väheneminen kohteen alueella on vähäisempää. Esim. juuri Mike valaisee usein bodareita melko ylhäältä saadakseen lihakset hienosti esille, ja jos valaisin on kovin lähellä tulee malleista helposti 'valopäitä', pää saa paljon enemmän valoa kuin vatsalihakset.
Vs: Beauty dish Eräs tuttu vanhemman polven valokuvaaja käytti ilmaisua "pehmeä suunnattu valo". Mielestäni se on paljon osuvampi kuin pujottelu siinä "onko se pehmeää, kovaa, puolikovaa, puolivelttoa vai jotain muuta" -suossa, johon on helppo lipsahtaa. Kun ottaa tuon (toki vain osittaisen) suuntaamisen huomioon, on helpompi ymmärtää myös etäisyyden merkitys. Itse ymmärrän asian niin, että kun käyttää kaavaa "pistemäisen valaisimen etäisyyden on oltava vähintään neljä ja puoli kertaa kuva-alan lävistäjä" ja sijoittaa tasovalon niin että se asettuu järkevään suhteeseen tuohon 4.5 "pyramidiin" verrattuna, niin etäisyys on valon perspektiivin suhteen ok ja jäljelle jää mietittäväksi lähinnä tuo pehmeys/kovuus, kiertävän valon hallitseminen, valon määrä yms asiat. Jos oikein ymmärsin niin tuossa taisi käydä vähän niin että toinen kirjoittaja viittasi siihen miten liian pieni valo liian lähellä kohdetta antaa väärin suuntautuneen valon ja toinen taas siihen että pehmennetty valo menettää etäisyyden kasvaessa pehmeyttään. Jos asia oli noin niin kumpikin on tainnut osata valoa koskeva asiat hyvin, mutta toisen kommenteista on jäänyt jotain oleellista pois tai huomaamatta. (Pieni lautanen ja iso bodari = valon perspektiivi ihan päin honkaa joten valo on pakko viedä kauemmas, vaikka samalla menetetään sen pehmeyttä. Vrt. 4.5xlävistäjä -kaavaan. Kun lautanen kasvaa, muuttuu valon perspektiivi luonnollisemmaksi, joten lautasta voi liikuttaa sen 4.5-kiilan sisällä aika vapaasti sen mukaan millaista valoa halutaan. Toisaalta... Pieni lautanen ja noin lautasen kokoinen kohde kuten vaikka pää = lautanen on pakko tuoda aika lähelle, jottei valon pehmeyttä menetettäisi liikaa. Molemmat oikeassa vaikka puhuvatkin täysin eri asiasta.)
Vs: Beauty dish Voit hyvinkin olla oikeassa tuossa edeltävässä sekoilussa. Tämä "pehmeä suunnattu valo" sitten, vaikka termi olisikin kiva, ei taida tarkoittaa mitään, ainakaan mitään loogista. Valo kun ei voi olla kumpaakin yhtäaikaa, pehmeää ja suunnattua. Jos pehmeän valon määritelmä on se, että se saa aikaan liukusävyjä valon ja varjon välille (tässä tarkoituksessa minä ilmaisua käytän) niin se taas ei ole suunnatulla valolla mahdollista. Tai, tietenkin riippuen siitä mitä 'suunnatulla' valolla tarkoitetaan. Yleensä se kai tarkoittaa sitä, että valonsäteet ovat suunnilleen yhdensuuntaisia. Silloin kyllä varjot ovat teräväreunaisia. Beayty dish taitaa antaa hyvin erityyppistä valoa, jos se on kiiltävä tai maalattu.
Vs: Beauty dish Jaa... No minä ainakin ymmärrän hunajakennolla varustetun softboxin tai muun tasomaisen valaisimen sekä beauty dishin antavan suunnattua pehmeää valoa. Ehkä olen ymmärtänyt asian väärin, mutta pysyn silti tässä käsityksessä siihen asti kunnes joku asian toisin todistaa.
Vs: Beauty dish Pysy vain.... kysymys olikin vain siitä, mitä tuo termi tarkoittaa. Osaatko jotenkin kuvailla, miten mielestäsi 'pehmeä sunnattu valo' eroaa kovasta ja toisaalta pehmeästä? Paitsi että mistä se tulee?
Vs: Beauty dish Kovassa valossa valonsäteillä on sama suunta tai lähtöpiste. (Esim. yksinäinen hehkulamppu isossa hallissa antaa kyllä kovaa valoa, vaikka valonsäteiden suunta ei olekaan sama.) Tuosta poikkeavan hajavalon tai muun valon määrä on hyvin vähäinen tai olematon. Pehmeässä valossa valolla on epäyhtenäinen suunta. Lähtöpisteestä ei voi puhua, vaan pikemminkin lähtöalueesta tai lähtöalueista. Hajavalon määrä voi olla suuri tai pieni. Silloin kun pehmeä valo on luonteeltaan sellaista, että isolla osalla valosta on sama suunta mutta mukaan mahtuu kuitenkin reiluhkosti kohtuullisen samansuuntaista valoa, on kyse suunnatusta pehmeästä valosta. Ajatusta voi selventää vaikka tällaisella ajatusleikillä: Jos laitat sata suuntaavaa hehkulamppua samansuuntaisina aivan kiinni toisiinsa, saat kovaa valoa. Jos laitat samansuuntaisina 15 sentin välein 10x10 lampun kehikkoon niin saat suunnattua pehmeää valoa antavan 150x150cm kokoisen valaisimen. Jos laitat ne viuhkamaisena nippuna valaisemaan 150cm läpimittaista läpiammuttavaa varjoa, saat pehmeää valoa antavan valaisimen. Uskoisin etten osaa tai jaksa selittää asiaa tämän enempää. Sovitaan vaikka että käytän kivaa mutta epäloogista termiä, jonka olen oppinut hyvin kokeneelta valokuvaajalta, joka on kouluttanut myös ammattivalokuvaajia ja jolta en ole vielä noin 15-vuotisen tuttavuuden aikana kuullut ainoaakaan sellaista valokuvatermiä, joka ei olisi vakiintuneessa käytössä.
Vs: Beauty dish Arvailen vain, mutta olisiko tässä nyt yhteisymmärryksen avaimena seuraava: Konditionaali ajattelee valon säteiden suuntaa valaisimen päässä, SakkeM kohteen päässä? Tällaisen käsityksen minä tuosta lainaamastani tekstistä lopulta sain. Kova valo on sellaista, jossa "valon säteet" ovat kohteeseen saapuessaan yhdensuuntaisia. Sillä ei ole väliä, mihin suuntaan tai minkä suuntaisina ne valaisimesta lähtevät. Näin ollen hehkulamppu teollisuushallissa ja aurinko tuottaa kovaa valoa, koska tietyssä pisteessä (tai täplässä) siitä lähtevät valonsäteet ovat yhdensuuntaisia. Mahtaako "pehmeä suunnattu valo" tarkoittaa sellaista valoa, joka on pehmeä, mutta myös suunnattu? Ja suunnattu siis siinä mielessä, että se muodostaa edes jonkinmoisen keilan, eikä säteile ylt'ympäriinsä kuten esimerkin varjostamaton hehkulamppu? Näin ollen beaty dish tuottaa tuota maagista pehmeää suunnattua valoa koska: a) pinta-ala riittää luomaan sopivalla etäisyydellä olevaan kohteeseen pehmeitä varjoja, koska valoa saapuu monesta eri kulmasta ja b) heijastin kokoaa valon melko hyvin leveäksi keilaksi, joka ei vuoda aivan ylettömän paljon seinille.
Vs: Beauty dish Valo kulkee vain valaisimen ja kohteen välisen matkan, joten sillä on suunta vain lähtemisen ja kohteeseen osumisen välisellä alueella. Niinpä ajattelen valon säteiden suunnan tuon valaisimen ja kohteen välisenä geometriana. Ympärisäteilevä pistemäinen lamppu lähettää kovaa valoa kaikkiin suuntiin. Etelään menevä valo on toki samansuuntaista kuin pohjoiseen menevä ja 90 asteen kulmassa itään menevään nähden. Kohteesta ja rajauksesta toki riippuu se, että millaista valoa kohteeseen saapuu, mutta ei se, että millaista valo on perusolemukseltaan. Valon käyttäytyminen kohteessa toki riippuu valaisimen ja kohteen keskinäisistä suhteista.
Vs: Beauty dish No sitten... mitä me tässä jauhetaan.... No eiku. Asia on ihan mielenkiintoinen, ainakin minulle, koska yritän juuri löytää noita 'vakiintuneita termejä' omaan käyttööni. Asia kun on hankala osin nimenomaan siksi, että niitä vakiintuneita termejä ei ole. Ihmiset puhuvat samasta asiasta eri nimillä ja eri asioista samalla nimellä. Olen yrittänyt koota asiaa edes itselleni. No; kävelinpä tuossa studion puolelle ja otin kolme kuvaa. kuva a, softbox about halkaisijansa etäisyydellä. kuva b, softbox samassa paikassa, mutta hunajakennolla varustettuna kuva c, beauty dish, valkoinen, suunnilleen samassa paikassa. Nyt on sitten tilaisuus osoittaa asiantuntemuksensa kertomalla (perustellen) mikä kuva on mikä <IMG src="http://sakari.1g.fi/kuvat/valo/879.JPG/full"]</IMG> <IMG src="http://sakari.1g.fi/kuvat/valo/883.JPG/full"]</IMG> <IMG src="http://sakari.1g.fi/kuvat/valo/0888.JPG/full"]</IMG>
Vs: Beauty dish Asiantuntia en ole, mutta kun ei kukaan muu edes yritä niin: ensimmäinen huniksella, varjoista päätellen. Toinen sillä lätyllä, valon sävystä päätellen. Viimeinen sitten softboxilla, varjoista edelleen arvaten. Nämä siis arvailuja
Vs: Beauty dish Hyvä että joku sentään - odotellaas vielä ennen oikeaa riviä, uskaltautuuko kukaan muu arvailemaan. Asiantuntijat tuntuvat vähentyneen...
Vs: Beauty dish Yksinkertainen kuvaaja saattaisi ajatella, että vain sillä valolla mikä kohteeseen saapuu, on merkitystä...
Vs: Beauty dish Ensimmäinen on beauty dish, suhteellisen kovavalo, varjon reuna aika terävä. Toinen kuva on softboxi, pehmein reuna valon ja varjon välissä. Kolmas kuva on softari, jossa se hunajakenno, varjon reuna vaikuttaa sellaiselta. Tosin eka ja kolmas kuva saattaisi vaihtaa paikkaa, mikäli softarissa ei ole hunajakennon alla sitä etummaista kangasta. Kyseiseten härpäkkeiden koko myös vaikuttaa. Mutta veikkaan silti tuota ensimmäistä ehdotustani.
Vs: Beauty dish Toivottavasti tämä ei ole mikään pippelinvenytyskisa tai nokkimajärjestyskamppailu. Vierastan sellaisia etenkin kun tuntuu siltä että hyvin monet niihin vetoa tuntevat syystä tai toisesta oikein hakemalla hakevat moisia kanssani. 1. bd 2. sb+hc + kuvaajan mainitsematta jättämä heijastimella toteuttu varjoja muuttava tasausvalo 3.sb Arveltu valon laadun, varjon laadun, taustan perusteella paljastuvan hajavalon määrän, sävyalan ja kysymyksenasettelun perusteella. Kuitenkin tuntematta juuri kyseisiä vimpaimia, kuvausolosuhteita ja sitä, kuinka kiertävää valoa on tai ei ole hallittu, bd:n väriä (valkoinen vai metalli) tai mitään muutakaan kuvausolosuhteisiin liittyvää mahdollista kikkailua tämä menee lähemmäs arvelua kuin päättelyä. Lopputuloksen muuttamiseen vaikeasti pääteltäväksihän ei tarvita juuri muuta kuin vaikka se, että kuvaajalla on valkoinen paita ja yhdessä kuvassa hän seisoo niin että paita valaisee varjon puolta ja toisessa niin että moista ylimääräistä valoa ei synny varjoon tai sen reunalle. (Ja ainakin silmissä olevien heijastumien perusteella voisi luulla että kaikissa kuvissa kohteeseen on tullut kohtalaisen voimakkaasti valoa kahdesta eri kohteesta. Samoin keskimmäisen kuvan kohdalla tuo metallinen rengas alhaalla vihjaa aika selkeästi johonkin sellaiseen varjoja muuttavaan tasurina toimivaan heijastimeen, jota kahdessa muussa kuvassa ei ole ollut käytössä. Tasausvalon käyttöön keskimmäisessä kuvassa viittaa myös posken, leuan ja niskan valoisuus varjoalueella. Jotenkin herää epäilys siitä, että tasuria on käytetty jotta päästäisiin osoittamaan miten huonosti muut valoa ja varjoa ymmärtävät.)
Vs: Beauty dish Tosta sä voisit jo ihan itse diagnosoida pitkälle kehittyneen vainoharhaisuuden Softareita tai varjostimia tai tasausvaloja ei tietenkään ole käytetty; kuvaajakin on koko ajan pitänyt samaa paitaa ja seissyt samassa paikassa. Ei tästä nyt mitään elämää suurempaa juttua ollut tarkoitus rakentaa. Eikä kokovertailujakaan..... Huonetila ei ole musta, joten kiertävää valoa on eri lailla erilaisia vempaimia käytettäessä; softboxin hunis on nimenomaan sitä varten, että se rajoittaa sivuille valuvaa valoa. Itse kohteen valaistukseen sillä ei juuri ole merkitystä, jos boksi on kohti kohdetta - reunoilla tietysti sitten vinjetointi on erilainen.
Vs: Beauty dish Juu, niin voisikin. -Jos ne olisivat silmät.... Ne valkoiset täplät on kyllä ihan maalattu sinne. Varjopuolen tummuus taitaa kertoa, että tasausvaloa ei ole ollut.