Vs: Filmikamera on tiensä päässä Niin, vertasin siis vesikeskeytystä "oikeaan" keskeytteeseen, enkä siihen että laittaisi suoraan kiinnitykseen, jossa keskeytys myös tapahtuu nopeasti.. Siinä vertailussa happo toimii varmaankin nopeammin kuin vesi, vaikka ei ehkä käytännön merkitystä olekaan, miten tekee. Kiinnitysaika silti varmaankin lyhenee, kun kehitteet on jo neutraloitu. Itsekin jokin aika sitten mietin, että eikös keskeytteen jälkeen periaatteessa voi filmille valoa päästää (tai kuten mainittiin, nopeasti ennen keskeytystä ja kiinnitystä)..
Vs: Filmikamera on tiensä päässä Voisi tietenkin. Mutta mutta. Varsinkin kuidulla tuo on tosi typerää. Stopin tarkoitushan on lopettaa kehitys ja neutraloida emäksisyys, ei aloittaa kiinnitystä. Liika kiinnitysaika taasen aiheuttaa sen, että kuituihin imeytyy liikaa kiinnitettä ja pesu hankaloituu. Liian pitkä pesukaan näes ei ole hyväksi. Kiinnitejäämät taasen kostautuvat myöhemmin huonona säilyvyytenä. HCA taasen ei tuhoa kiinnitettä paperissa, kuten monesti virheellisesti luullaan, vaan tekee kiinnitejäämät helpommin veteen liukenevaksi lyhentäen näin loppupesun aikaa. Kaksikylpykiinnityksessä altaan vaihto tulee tarpeelliseksi 5-10 18x24-vedoksen jälkeen (per litra). Mielestäni 10 vedosta on maksimi (Hypam/Agefix 1+7). kapa
Vs: Filmikamera on tiensä päässä Mielestäni kuulostaa turhan pieneltä määrältä. Vaikka ei kiinnite kallista oliskaan, ei sitä ihan koko ajan huvikseen vaihtele. Ilfordin data sheetti sanoo että muovipapereita menis 80 kpl 20x25 ja kuituja 40 kpl. Tosin en saa selvää päteekö tuo sekä 1+4 että 1+9 laimennuksille vai vain 1+4:lle. http://www.silverprint.co.uk/PDF/hypam.pdf Agfa taas lupailee 60 kpl muovipapereita 18x24 koossa ja 35 kuitua litralla 1+9 -suhteella tehtyä kiinnitettä. http://www.silverprint.co.uk/PDF/Agfa%20Black%20&%20White%20Manual.pdf
Vs: Filmikamera on tiensä päässä kun kehität täyssävy filmin josta on helppo vedostaa täyssävy vedos . niin ensin määrää filmin tiheyden suurennuskoneen laatu kondensaattori-vai hajavalo kone. keskiharmaan alueen tiheys V on kond. kone 0,65 Desintori m ja hajavalo kone 0.75 .D. tihein alue esm. taivas voisi olla 1,25... 1.35 D jos kehitys aika on lyhyt 5...6,5 min etkä käytä keskeyttä niin se filmin eniten valoa saanut alue kehittyy vielä siellä kiinnitteessä sen verran että tulos on aika jyrkkä filmi Huonolla tuurilla se taivas osuus on jossain D 1,45 vedostaessa tarvii jälkivaloa .
Vs: Filmikamera on tiensä päässä Kehitys kyllä tietysti pysähtyy kiinnitteessäkin. Suoraan kehitteestä kiinnitteeseen siirtoa ei kuitenkaan tarkassa työssä suositella senkään takia, että siinä saattaa syntyä monimutkaisempia kompleksiyhdisteitä, jotka voivat olla vaikealiukoisia tai jopa liukenemattomia. Paperin säilyvyys heikkenee - tai siis kuvan, jos niitä ei saada huuhtelussa pestyä pois. Sitrunahappo on kyllä hyvä, jos etikan haju ei miellytä.
Vs: Filmikamera on tiensä päässä Jotenkin näin oon kuullu että kondensorille maksimitiheys yleensä on luokkaa 1,3D ja hajavalolle 1,5D... Jos siis haluaa täyssävyisen vedoksen suoraan jyrkkyydellä 2. Tapauskohtaisia nämä kuitenkin ovat ja silmällä katsotaan lopullista kuvaa, densitometrin lukema voi toki kalibroinnissa, mutta ei se lopullinen totuus ole. "Jälkivalon" sijasta voinee moniastepapereilla vain laskea jyrkkyysastetta (suodatusta), jos filmi on kehittynyt hieman jyrkemmäksi kuin oli tarkoitus. Ei tarvitse jälkivalolla sen takia kikkailla.
Vs: Filmikamera on tiensä päässä Joo nää nyt vaan oli joitain arvoja jotka tuli kun opettelin zone systeemiä tuli siinä se hyvä puoli että ruudut tulee suurin piirtein samaan tiheyteen valotus ja kehitys kaikissa filmeissä sama . On jotenkin mukavampi vedostaa sitten kuvia . Lisänä on kuvan tummien alueiden saaminen siihen vedokseen . niin ettei ole vaan yhtä mustaa niitäkin on eri sävyjä jotka pitäisi erottua ihan silmällä katsoen.
Vs: Filmikamera on tiensä päässä Eksyin hieman aiheesta puhehan on filmi kamera kaput Japanissa tuli joskus 80 luvulla musta valkokuvauksen huuma ja japanilaiset valokuvaus liikkeet ilmoittivat Tuokaa kamera meille muutamme sen mustavalko kameraksi .
Vs: Filmikamera on tiensä päässä Olihan viestiketju - mutta tuo sama lehtijuttu pisti aikoinaan silmään nimenomaan siksi, että se tuntui olevan ko. yrittäjän henk.koht. mielipide. Tutkivaa journalismia olisi voinut toimittaja tehdä aiheesta enemmänkin ennenkuin päästi sen käsistään, sanon mie. Siinä sitä myytiin massoille käsitys filmin kuolemasta kontra digi on tätä päivää. Digi tai kuole.
Vs: Filmikamera on tiensä päässä Ajattelin vain että olisiko mahdollista että filmikameroiden objektiivit ja yms. lisälaitteet vahingoittaisivat digikameraa vaikka ne muuen toimisivat kameran kanssa? Esimerkkinä Starblitz 3601dtz :n salamalaite Canonin EOS 450D kameraan.
Vs: Filmikamera on tiensä päässä Voi tuollainen salama sisältääkin jännitteen josta canoni ei tykkää. Koita kooklata "flash trigger voltage"
Vs: Filmikamera on tiensä päässä Samassa ajassa melkein ottaa yleismittarin esille ja mittaa sen jännitteen.
Vs: Filmikamera on tiensä päässä Koska filmikamera on tiensä päässä niin mitäpä niillä romuilla muuta kuin koittaa hyödyntää digin kanssa mitä vaan mahdollista. Googlaus kannattaa siksi, että eri kamerat kestävät eri tavalla noita jännitteitä. Väittävät että Nikonit kestäis 150 volttiakin, Canonien ja muutamien muiden kanssa ilmeisesti ei kannata paljoa yli kuutta volttia käytellä. Tarkemmin kannattaa selvittää itte.
Vs: Filmikamera on tiensä päässä Minkä yleismittarin? Kerran olen sellaista tarvinnut ja sen lainaamiseen vierähti kolme päivää. Pitääkö tuommoisen takia mennä ostoksille ja taas yksi turhake hyllyssä, vai viettää hetki netissä? kapa
Vs: Filmikamera on tiensä päässä No ei varmaan tuon takia kannata ostaa jos ei muuten sitä tarvi. Kannattaa kuitenkin muistaa että noissa vanhoissa salamoissa voi speksit hieman heittää vuosimallista riippuen joten se henkilön x mittaama ja ilmoittama laukaisujännite ei välttämättä ole sama kuin sinulla olevassa yksilössä. Vaihtoehtoja on yleensä kaksi, se joko toimii tai sitten välähtää vain kerran ja polttaa samalla kameran. Photo Strobe Trigger Voltages
Vs: Filmikamera on tiensä päässä Jos filmille kuvaamisen perimmäinen syy on rae on hukassa...jos osaa yhtään photoshoppia käyttää niin raetta skannaamalla ja ymppäämällä saa aivan käyttökelpoista ja vakuuttavaa tulosta...
Vs: Filmikamera on tiensä päässä ikuinen taistelun aihe filmi vs digi! hiton epämäärästä ja tarpeetonta...ehkä harrastajille sillä on jotain väliä... mutta olen kyllä sitä mieltä että on tarvis katsoa peiliin ja kysyä itseltään kuvaanko kuvaamisen ilosta ja rakkaudesta kameroihin ja tekniikkaan esim: aih ku on ihanaa ku tiiänki et miten kehitettä keskeytettä ja kiinnikettä käytetään oikein tai samalla tavalla aih ku tiiänki miten hdr kuva tehdään hihii...tämmösten tapausten kohdalla suosittelisin miettimään että kuvaako halusta viestittää jotain maailmasta vaiko onko valokuvaus vain pintaa ja harraste siinä missä jollekkin postimerkit...
Vs: Filmikamera on tiensä päässä Sinänsä samaa ilmiöö on ainakin musapuolella, siis hifi/highend eli hierotaan jotain välijohtoja ja sähköjohtoja sen sijaan että nautitaan musasta. Jos kattoo jotain tommosten palstoja on siellä satoja tai tuhansia viestejä välikaapeleiden mahdollisesta vaikutuksesta äänen mutta muutama kymmenen viestiä musiikista/levyistä. Kukaan ei oo vielä tainnu alkaa nähdä eroja eri muistikorttien bokehssa vai pitäiskö sille keksiä joku oma ilmaisu kuten bukee vähän viininmaistelun tyyliin tai sen tv:n pokka pitää-naisen tapaan Mites kalastus? Sen sijaan että mentäis heitteleen ja syömään eväitä varustellaan venettä elektroniikalla ja kymmenillä naarauskoukuilla ja huippuhävittäjän tiedusteluelektroniikalla. Jenkeissä on muuten havaittu että ne jotka on parhaita asiakkaita kalastustarvikemyyjille kalastaa vähän, ne lukee katalookeja autotallissa ja tilaa postimyynnistä. V-M