Vs: Syväterävyys Jos mitataan niin, että kuva on jo rajattu, keskiarvomittari ei anna just tasan oikeata valotusta oikeastaan muutakuin harmaakorttia kuvatessa tai sattumalta. Periaatteessa se mittaa oikein, kunhan kuva-alalla olevat asiat heijastavat valoa juuri sen keskiharmaan verran (18%?). Oikea valotushan riippuu kuitenkin aina siitä, mikä on kuvassa tärkeää (+ muutenkin mielipideasioista). Eli jos mukaan tulee vaikkapa lisää kirkasta taivaasta laajemmalla objektiivilla ja luotat vain keskiarvottavaan automaattiin, muut osat kuvasta alivalottuvat hieman, ainakin verrattuna siihen, että mittaisi harmaakortista.
Vs: Syväterävyys Koko ajan viisastuu. Onkohan olemassa vertailutestiä pokkari ja järjestelmän eroista vähässä valossa? Em. keskustelun mukaan voisi olettaa, että jopa kamerakännykällä voisi saada hyviä kuvia hämärässä, kunhan valotusaikaa pidentää. Siis teoriassa. Kännykästä puuttuu jalustakierre (eikä valotusaikaa voi säätää)? Kovin niissä taitaa olla pienet kennot. Linssi vaikuttaa pieneltä vaikka Sigma 18-200 rinnalla.
Vs: Syväterävyys Tiedä mitä noi uudet kamerakännyt ovat, mutta omissa puhelimissani olevien kameroiden säädöt on melko vähäsiä. Eli muuttaa herkkyyttä automaattisesti, ja pimeällä kuvasta tulee pelkkää mössöä...
Vs: Syväterävyys Kuvien hyvyys ei kai ole sama asia kuin pitkä syväterävyys? Kyllä, pokkareilla saa pitkän syväterävyyden kennokoosta johtuen silloin kun se on pieni, mutta mahdollisuutta ei sitten olekaan sitä lyhentää, niinkuin isompikennoisilla tai isompaa filmiä käyttävillä kameroilla. Usein on toivottua saada pääkohdetta erottumaan taustasta niin, että tämä kohde on terävä ja tausta sumeaa. Pieni kenno on ehkä hyvä jos tosiaan haluaa äärettömiä syväterävyyksiä, mutta kohinan kanssa tulee ongelmia, varsinkin hämärässä. Eli pieni kenno kohisee hämärässä enemmän kuin iso.
Vs: Syväterävyys Sorruit ammuntaa/metsästystä harrastavien tyypilliseen vipuun : suurempi etulinssi = suurempi valovoima. Itsekin aikanaan käyttänyt samaa logiikkaa... Ja tottahan se onkin. suurempi halkaisija kerää enemmän valoa, mutta kiikaritähtäimistä poiketen kamereoptiikassa on välissä himmennin, jolla säädetään läpi kulkevan valon määrää. Ja f-luvulla kerrottu valovoima on tosiaan verrannollinen kaikissa kameroiden objektiiveissa. Kännykän tai pokkarin f2.8 objektiiveista kulkee maksimissaan sama määrä valoa, kuin esim. 2.8/200mm objektiivistä, huolimatta miniatyyrikokoisesta etulinssistä. F-lukuhan on riippuvainen todellisesta suhteesta polttoväliin.
Vs: Syväterävyys Et. Kyseessä on kaksi eri kuvaa/kohdetta, jotka saattavat tarvita erilaisen valotuksen. Esim. 21 millisellä kohteena on aurinkoinen vuoristomaisema, kun opiskaksi vaihdetaan 200 millinen kohteena onkin varjossa oleva synkkä metsä. "Oikeiden" valotusten välillä saattaa olla usean pykälän/aukon/EV:n ero.
Vs: Syväterävyys Hyvä AnselA....kukaan ei tätä hokannut ja juttelee kaikkea täsmä tietoa. Minä vaan kun katselen Cossenin Lunasix valotusmittaria niin sieltä löytyy eri kohtia samalla valotukselle. Samasta kohteesta otetaankin kaksi eri tietoa.
Vs: Syväterävyys Kyllä saat ihan saman valotuksen kun vaan mittaat 18% harmaasta pinnasta. Se että mittarisi antaa erilaisia vaihtoehtoja? on kiva, sillä niitähän riittää: oikeita valotuspareja. Vähän sama kuin ajattelisi että rock on kovaäänistä musiikkia, mutta sehän on pelkästään kiinni musiikin äänenvoimakkuudesta.
Vs: Syväterävyys Se Lunasix ei vaan tiedä millainen opiska sulla on käytössä, tai että sojottaako se mittari edes kohteeseen, mittaako heijastuvaa vai kohdistuvaa valoa, mittaako huippuvaloja vai varjoja, vai jotain keskiharmaata, vai vihreätä nurmikkoa, vai kimaltelevaa lumihankea. Valokuvaajan on tulkittava niitä mittarin lukemia.
Vs: Syväterävyys Joo mutta turhan vaikeaksi tuo tehdään usein. Kun ottaa riittävän suuren alueen mitattavaksi, vastaa se aina paremmin harmaakortista mitattua tai kohdistuvan valon mittausta (esim. valkoinen kupu mittarissa kohteeseen vietynä). Se tulkinta kohteen mukaan sen jälkeen on aika pian tehty. Mutta joo, jatkan vielä. Kuuluvathan ne toki perusteisiin nuo kaikki luettelemasi tiedot ja huomioitavat asiat. Filmillä jonkinlaista perussääntöä on, että negalla mennään enemmän varjojen tai tummien alueiden mukaan, ettei ne jää ali, ja dialla taas enemmän pitää kiinnittää huomiota kirkkaisiin kohtiin, ettei ne mene yli. Läheskään aina ei filmin toisto tietenkään riitä toistamaan kuva-alan eroja, mutta enemmän siinä silloin vain metsään mennään kuvan oton kannalta jos silloin seotaan johonkin pistemittauksiin. Homman juoni juuri on siinä että tunnetaan materiaalin rajat ja valitaan niin että syntyy kaunista. Tai yleensä haluttua, nähtyä. Näkeminen liittyy siis myös välineen ja materiaalinsa tuntemukseen. Kuitenkin suhteellisen laaja mittausalue on suositukseni. Pistemittaus on enemmän varsinaista Adamsin zonesysteemiä ja hitaampaa ja teknisempää lähestymistä varten. Laajampi mittaus opettaa suorempaa lähestymistä aiheeseen ja valonmittauksen säätämiseen. Esimerkki hyvästä käsisäätöisen kameran mittausalueesta on Nikon FM2 kamerassa. Se on sellainen selkeä läntti keskellä. Ei kokoala, ei piste. Mutta kyllä keskustapainotteisella kokoalalla myös mukavasti mittaa - ja automatiikalla sellainen onkin tärkeä olla. Jotkut tykkää käyttää automatiikkaa eikä siinä ole mitään vikaa eikä rajoitteitakaan - kyse on enemmän siitä millaiseksi kamera on suunniteltu. Tästä tulikin mielipidekirjoitus pisteitä vastaan. Kuvataan eikä ihmetellä.
Vs: Syväterävyys MV:tä kuvattaessa mittaan vain ja ainoastaan varjoista valotuksen 5:n asteen spotilla ja valotan sitten sen 2 aukkoa ali. Jos taivas palaa puhki, niin sitten perkele palaa
Vs: Syväterävyys Osuit asian ytimeen. Eli kun mulla onkin tele eikä normaali opiska pitää lukea eri kohdasta se valotus, vai eikö pidä?
Vs: Syväterävyys Pääpointti lienee, että kuvaajan on osattava lukea mittariaan. Mitään yleispätevää sääntöä tästä ei ole mielestäni mahdollista sanoa. Oikea valotus on aina tapauskohtainen asia, ja riippuu paljolti siitä, minkälaisen tunnelman ja näkymän kuvaajan haluaa kuvallaan välittää. Erityisen tärkeää valotuksen arviointi on dialla tahi tikillä. Negasta saa sitten vedostella tummaa tai vaaleaa vedosta, kunhan vaan tummassa päässä on sävyjä.
Vs: Syväterävyys No joo en mä tiedä mistään mitään mutta ohjeissa lukee että (kohta9) 30 astetta mittaa keltasesta kohdasta ja (kohta8) 15 astetta toisesta kohtaa ja sitten (kohta7)7.5 astetta vielä siitä kolmannesta kohtaa. olen varmaan sekottanut nämä kaikki. Enkä Yashica-C kameran kanssa tartte kun sitä keltasta kohtaa joten eipä tuo haittaa. Kuhan nyt vaan keskusteluun halusin mukaan tulla.
Vs: Syväterävyys Eri kohdasta ja eri kohdasta, mitataan valotus siitä, minkä haluat valottuvan oikein, ja korjaat sitä verraten 18% harmaaseen -helppoa ;-)
Vs: Syväterävyys Valotusmittari on kalibroitu keskiharmaalle ja siten valotusmittarin mukaan oikein valotettu mittauskohta on valottuu keskiharmaaksi. Kun mitataan valkoisesta ja valotetaan mittarin mukaan, valkoisesta tulee kuvaan keskiharmaata. Siitä kaksi aukkoa kun avataan, saadaan se valkoiseksi. Harmaakortissa onkin toinen puoli valkoinen.
Vs: Syväterävyys Keltainen on nähdäkseni oikea asetus. Muut ovat kapeampia mittauskulmia varten, mikä tarvinnee lisälaitteen. (with spotmeter attachment only - attachment; kiinnittäminen, lisälaite) Onko tuossa Lunasixissa valkoinen kupu, jonka saa päälle ja pois? Heijastuvaa valoa mitataan ilman sitä tyypillisesti kameran suunnasta kohteeseen. "Incident light means light falling on a subject. Incident light readings are taken from the subject position, usually pointing the light meter back towards the camera position." http://en.mimi.hu/photography/incident_light.html Valkoinen kupu päällä mitataan kohdistuvaa valoa, mikä tuossa tekstissä jää sanomatta. (Sitä voidaan mitata myös ilman kupua kohteen luona, eli heijastuvan valon mittarilla harmaakortista, mutta silloin tietenkään ei mittari osoita kameraan kuten tekstissä ehdotellaan.) Kupu korvaa harmaakortin ja on myös sitä parempi tässä hommassa, koska se on pyöreä ja osa sen pinnasta jää usein varjoon. Kupu viedään siis kohteen luo. Korjasin 'vallitsevan valon' termiksi kohdistuva valo. Mitä käytetään? "Kohteeseen lankeava valo". Seuraavan linkin kuvassa nyt on jo melkein sama mistä ja miten mittaa, kun on niin tasaisen platkua valoa ja lähellä keskiharmaata suurin osa näkymästä. (Voisi hakea tummaa varjostavaa seinää lähelle tai jotain noin pilvisellä säällä.) Teksti on aika hyvä nopeasti vilkaisten, mutta siinäkin minua pistää silmään: "Jos kameran mittari on mahdollista säätää pistemittausasentoon, niin aina parempi." Eipä näy perusteluita. Tuosta vain pensaista leveälläkin mittauskiilalla niin hyvä tulee, vaikka paistaisi aurinko. Tai ihon vaaleammasta puolesta ja se sopivasti yli mittarin näyttämästä. Kenties. Jotakin sellaista. Mitä pistemäisempi mittaus, sitä enemmän tarkkana saa olla. Sehän on kuin houkuttelisi valotusvirheitä. Tokihan sellainen on hyvä työkalu ja kyse on tottumuksesta myös. http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/valokuvailmaisu/kuvaustekniikka/valon%20mittaus/heijastuvavalo.htm
Vs: Syväterävyys Taidetaan olla aika kaukana syväterävyydestäkin, näissä valotusmittareiden ohjekirjoissa ;-)
Vs: Syväterävyys Joo ihan oikein mä mittaan ilman kupua kameran suunnasta. Tulipa selväksi että tarvii lisälaitteen. No sitten mä uskon sitä Oskun ekaa viestiä johon kommentin heitin. Sori kun vein asiaa pitkälle eri suuntaan kun otsikko ja aloittaja kirjoitti.
Vs: Syväterävyys Jos kinarissa on JukkaK:n mainitsema 200 millinen eikä sen läpimittaavaa mittaria, niin kyllä 1 asteen pistemittarilla saa varsin nopeastikin paremman tuloksen kuin 30 asteen mittarilla. Pistemittarissa on myös tähtäin, josta näkee mistä kohdasta valo mitataan.