Kertokaa aloittelijoille kuka on oikeassa? Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. :: Näytä viesti - Digi-kamera Syväterävyyden lisääminen, vaatiiko käytännössä valovoimaista putkea... Jos aukkoa pienennetään, valoahan tulee vähemmän ja kuvat himmenee?
Vs: Syväterävyys Et linkittänyt mihinkään tiettyyn viestiin tuossa ketjussa enkä heti löytänyt mihin viittasit. Syväterävyyden lisääminenhän tapahtuu pienillä polttoväleillä ja pienellä aukolla, mutta lienet tässä kuitenkin tarkoittanut syväterävyyden vähentämistä? Valovoimainen linssi (pieni aukkoluku, esim f2,8) mahdollistaa fyysisesti suuremman aukon ja syväterävyys pienenee. Suuri polttoväli on toinen syväterävyyttä vähentävä tekijä, ja kameroissa kennon koko on myös erittäin olennainen muuttuja kuten tuossa ketjussa näkyi lukevan. Kyllä, jos suljinaikaa ei nosta. Kamerat tosin yleensä automaattisesti pidentävät suljinaikaa aukon pienentyessä, jolloin valoisuuteen ei tule eroa. edit: näin siis Av- ja automaattimoodeissa. Tuossa vähän enemmän aiheesta: http://www.pikseli.fi/digifaq/3_syvateravyys.html
Vs: Syväterävyys Ok. Tarkoitin syväterävyyden lisäämistä. Eli suljinajalla voi kompensoida, mutta silloin on parasta ottaa jalusta? Kohde pitää olla liikkumaton? Onhan kuitenkin niin, että on olemassa paremmin valoa kerääviä objektiiveja? Ne tunnistaa isosta etulinssistä?
Vs: Syväterävyys Ei ole sellaisia objektiiveja joilla voisi syväterävyyttä kasvattaa ja samalla pitää valotusajan lyhyenä.... Eli ihan sama kuinka valovoimainen objektiivi on, yhtä vähän valoa sen läpi tulee kuin vähemmän valovoimaisella aukkoa pienennettäessä. Valovoimaisessa objektiivissa on vain valittavissa isompi aukko, kuin pimeämmässä ja silloin syväterävyys lyhenee ja tausta pehmenee. Poikkeuksen tekee tilt-shift objektiivit, joilla syväterävyyttä voi lisätä kallistamalla objektiivia. Mutta syväterävyys ei lisäänny kaikkiin suuntiin, vain kallistuksen suuntaan. Eli perustuu eri asiaan kuin valovoiman lisääntymiseen. Kallistuksella kyllä saa kasvatettua syväterävyyttä "muutamaa aukkoa" vastaten.
Vs: Syväterävyys Kyllä se nyt vaan on silleen, että unohdat sen "paremmin valoa keräävän objektiivin" käsitteen. Näitä linssejä kutsutaan ihan vaan valovoimaisiksi linsseiksi. Valovoimaisuuden kertoo linssin suurin mahdollinen aukko. Esim. Minoltan MD 50 mm f1.4 :n filtterikierre on M49. Joten ei se mitenkään suunnattoman suuri ole, vaikka linssi on erittäin valovoimainen. Eli mikäli nyt ei vielä edellisestä valjennut, niin mitä suurempi aukko, sitä lyhyempi syväterävyys. Mitä pienempi aukko, sitä suurempi syväterävyys. Jalustan tarpeeseen on helppo peukalosääntö. Mikäli valotusaika on pidempi kuin 1/polttoväli, on syytä käyttää jalustaa. Tosin aamukrapulassa taitaa olla parempi käyttää limittinä 1/2xpolttoväli. Sitten kun osaat pitää kamerasta kunnolla kiinni ja laukaista sen tasaisesti, voi tuosta peukalosäännöstä joskus tinkiä.
Vs: Syväterävyys Lisäyksenä vielä se, että valovoimaisessa linssissä yleensä pienin mahdollinen aukko ei ole mikään erityisen pieni. Esim. valovoimaisissa normaaleissa pienin aukko usein on f16. Halutessa pitkiä valotusaikoja tuo on jo mielestäni rajoite...
Vs: Syväterävyys Keskustelussa, jossa esitellään optiikan perusteita, olisi kyllä hyvä kutsua objektiiveja objktiiveiksi ja linsseiksi vain linssejä. Koska sääntö on tehty kinokameroille, säännön "polttoväli" on systeemin ns. kinoekvivalentti polttoväli.
Vs: Syväterävyys En tiedä. Onko aukko sama asia kuin sama luximäärä valoa kennolle? Sen nyt ainakin huomaa, että pokkareilla ei oikein hämärässä saa kuvia. Vai onko kuvaajasta kiinni? Nykyinen Sigman 28-200, 3,5-6.3 on eri planeetalta.
Vs: Syväterävyys Tämä onkin mielenkiintoisesti muotoiltu ja sanailtu, lainausmerkkeineen kaikkineen. Voisimmeko sanoa että samalla objektiivin kuvakulmalla eri kuvaportin kokoja (filmiala tai kennokoko) vertailtaessa kameran tukemisen tarve on samanlaista. 50mm 6x9cm kamerassa on laajakulma, 50mm kinofilmillä (24x36mm) normaali ja 50mm digikroppirungossa pikku "tele" (kaitakulma). Näistä kuusysillä voi kuvata pisimmillä ajoilla käsivaralta. Luksi ja luumen selviävät täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luumen Katso myös candela, kandela. 1 kandela = 1 kynttilä. Aukkoa säädetään iirishimmentimellä, joka vastaa silmän muuttuvaa pupillin kokoa. Kun aukon pinta-ala kaksinkertaistuu, pääsee valoa sen kautta kaksinkertainen määrä. Samaten, kun valotusaika kaksinkertaistuu, pääsee valoa kaksinkertainen määrä. Aukkosarjassa (1,4 - 2 - 2,8 - 4 - 5,6 - 8 jne) joka pykälällä aukon pinta-ala puolittuu tai tuplaantuu. Toisin sanoen läpi pääsevän valon määrä vähenee puoliintuen tai kasvaa kaksinkertaiseksi, joka välissä eli joka aukolla. (1 aukko on eroa numeron 4 ja 5,6:n välillä. 2 aukkoa numeron 2 ja 4:n välillä.) (Se miksi nuo aukkosarjan numerot ovat juuri mitä ovat, johtuu oikeastaan historiallisista syistä. Kaikissa kameroissa käytetään samaa merkintää. ) Paremmin varmasti sen näkee katsomalla takalinssin suunnasta kuinka suurena lasi näyttäytyy täydellä aukolla, vaikka etulinssinkin koko monessa tapauksessa korreloi valovoimaan. Täysi aukko = himmennin on kokonaan auki, pois tieltä = objektiivin valovoima eli suurin aukko ja sen pienin luku aukkosarjassa. Objektiivi ei oikeastaan kerää valoa. Filmillä ja kennolla on sellainen ominaisuus paremminkin. Objektiivi rajoittaa valoa mieluumminkin - sitä enemmän mitä pienempi sen aukko on.
Vs: Syväterävyys Kyllä. Aukkolukema (f-number) vastaa valon määrää luxeina. (no käänteisluku ja neliöjuuri siellä kummittelee pelkän kertoimen lisäksi...) Aukon koko (milleinä) on eri asia. Voi olla kiinni pokkarista, kuvaajan osaamisesta, kuvaajan käsien vakaudesta, kohteen liikkumisesta tai kuvaajan jalustankäyttötaidoista. Ja Sigman 30/1.4 on vielä 2,5 aukkoa eri planeetalta. (6-kertainen ero lineaarisessa maailmassa.)
Vs: Syväterävyys Kyllä nyt näyttää luxit, lumenit ja himmenninarvot sekoittuvan yhdeksi puuroksi, josta ei selvää saa. Olisi ehkä viisaampaa lukea samat peruasiat valokuvausalan perusoppaista. Paradoksaalista kyllä, tarkimmat esittelyt löytyvät nykymittapuun mukaan antiikkisimmista teoksista ajalta, jolloin tuskin unelmoitiin digistä. Itse asiassa sillä ei ole mitään väliä, sillä optiikan lait toimivat edelleen aivan samalla tavalla. Suurimman sekaannuksen ja harhaluulon on synnyttänyt "kroppikenno" -käsite, joka on sotkenut monen pään ja kirjoittajan. Näitä antiikkisia kirjoja ovat mm. K.O. Sjöströmin "Amatöörivalokuvaaja" (jatkuvasti myynnissä huuto.netissä), Werner Wurstin "Exatkta ja pienkamerakuvaus", sekä uudemmasta, edelleen päivitetystä tuotannosta noin 20-osainen, Time/Life -yhtiön "Life library of photography" Jos englanti sujuu, voit ladata veloituksetta (tosin ilman kuvia) hyvin mielenkiintoisen "Leica Lens Compendium" -teoksen (yli 200 sivua), jossa monet optiikkaan liittyvät käsitteet on selvitetty. Valtosa teoksesta käsittelee tietysti Leican optiikkaa, mutta sitä ennen löytyy kyllä vähintään tarpeeksi tietoa luvuista 3, 4 ja 5. http://www.imx.nl/photo/ebooks/llcforweb.pdf
Vs: Syväterävyys Tästä myöhemmästä keskustelusta tuskin itse kuvaamisen kannalta on juuri hyötyä. Valon suureita ei harrastuksen alkuvaiheessa juurikaan maksa vaivaa opiskella, digifaqista vaikka tosiaan vaan perusteet selville aluksi. Online Depth of Field Calculator konkreettisia lukuja saa lasketua tuolta jos uskoo niistä hyötyvänsä.
Vs: Syväterävyys Tästä kyllä samaa mieltä, luksien käyttö on hieman vähämielistä valokuvauksen tapauksessa. Mutta vastasin kysymykseen, kun ajattelin että kysyjällä on valmiiksi käsitys siitä mitä luksit ovat. Jos se käsitys on vieläpä oikea, niin kysymys oli hyvä ja vastaus saattaa hyvinkin selventää. (Mietin edelleen oliko vastaukseni oikein, mutta kyllä se minusta oli. Olettaen että kuvataan riittävän isoa tasasävyistä kohdetta...)
Vs: Syväterävyys Ymmärsinkö oikein, että millä tahansa pokkarilla saa hämärässäkin korkealuokkaisia kuvia? Käyttäen jalustaa, pitkää valotusaikaa, pientä ISO lukua? Poislukien järjestelmäkameroiden optiikan paremman laadun tuoma ero esim. piirtotarkkuudessa...
Vs: Syväterävyys Siihen suuntaan. Pitkät valotusajat on kennoille ongelmallisia, myös järkkäreissä. Uudemmissa kameroissa on enemmän kikkoja ongelmien voittamiseksi (ja muistelen kuulleeni satunnaisia huhuja, että uusien järkkärien kikat saattaa mennä poistamaan tähtiä tähtikuvista ;D Myöskään pokkarien dynamiikka ei ole mahtava, ja yövaloissa tuppaa olemaan kontrastia enemmän kuin on toivottavaa.
Vs: Syväterävyys Ymmärsit aivan oikein. Piirtotarkkuus pokkarilla voi olla yhtä hyvä kuin järjestelmäkamerallakin. Koska yksittäisen pikselin koko on hyvin pieni, asettaa se rajat herkkyydelle (siksi käytetään alhaisia ISO-arvoja) sekä myös käytännössä sille kuinka pieniå aukkoja kannattaa käyttää (todellisuudessa max. f/4 - f/5.6).
Vs: Syväterävyys Sanotaan nyt vielä kerran, vaikka onkin toistoa, että objektiivien aukot vastaavat toisiaan, eli objektiivia vaihtaessa sama aukko antaa saman valotuksen.
Vs: Syväterävyys Syväterävyyden osalta digiaikana pakkaa sotkevat vielä erikokoiset kennot ja niiden myötä keskenään aivan eri luokkaa olevat polttovälit. Tyypillisen digipokkarin kenno lienee kooltaan jotain peukalonkynnen luokkaa, ja polttovälit alkavat sitten kai jostain 10 millistä. Tämä tuottaa normaaleilla kuvausetäisyyksillä (EI lähi- tai makrokuvauksessa) Mäntsälästä Porvooseen asti ylettyvän syväterävyysalueen. -Topi Kuusinen
Vs: Syväterävyys Eikös ole kuitenkin niin että jos minulla on 21mm kakkula ja katson että aukko 8 on hyvä valotus jollakin suljin ajalla, vaikka 1/125. Kamera seisoo jalustalla samaan suuntaan tietty. Sitten vaihdan opiskaksi 200mm ja laitan saman 8 aukoksi. Eipä olekkaan sama valotus. Koska 21mm ottaa laajemmmalta sitä valoa ja 200mm ottaa yhdestä kohtaa. Heitto ei ole suuri mutta kuitenkin pieni on. Tietty kohde vaikuttaa onko tasasen harmaata tai vaaleaa tai tummaa. Joten tästä ei voi tehdä suuria johtopäätöksiä. Olenko ihan mettässä taas?
Vs: Syväterävyys Olet. Vaikka kuvakulma onkin eri, niin silti molemmissa kuvissa pitäisi kuvassa olevien kohteiden olla yhtä kirkkaita / tummia. edit: niin ja tilannehan tietysti muuttuu jos vaihdetaan esim. A(v) moodi käyttöön, jolloin kamera säätää suljinajan automaattisesti kuva-alalla olevien kirkkaiden ja tummien kohtien perusteella.