Vs: kino vs keskikoko Jan Eerala lienee tällä hetkellä tunnetuin näyttelykuviin erikoistunut kuvanvalmistaja, mutta onhan noita ollut takavuosina kaikissa suurissa kaupungeissa. [QUOTE> [/QUOTE] Mun mielestä sävyjen väheneminen suuressa suurennoksessa. Tämän huomaa karmaisevasti jos pääsee vertaamaan samasta aiheesta otettuja ja samaan kokoon suurennettuja laakafilmi- ja kinokuvia. Rae ei ole mikään vika, ja siihenhän voi vaikuttaa filmi/kehitevalinnoilla. Summa summarum: Sen verran mä olen elämäni aikana nähnyt kinolle kuvattuja 30x40-näyttelykuvia, ja sen verran aiheesta on omaakin kokemusta, että tiedän kyllä tuollaisen "äärikoon" erottavan jyvät akanoista. Taidon, osaamisen ja huolellisuuden merkitys korostuu, mutta eihän niitä ole mahdoton oppia. Tarvitaan vaan kärsivällisyyttä ja nöyryyttä...
Vs: kino vs keskikoko Kyllähän ero kinolla ja kuuskutosella on huomattava. Varsinkin kinomustavalkoista kehitittäessä sitä ei saanut koskaan laittaa kaupalliseen liikkeeseen. Se täytyi aina tehdä itse. Kaupallisissa liikkeissä oli ns. keskivertolitkut ja keskiverokehitysaika, jolla saatiin keskivertokehitteinen nega, joka oli yleensä rakeinen ja sävyiltään latistunut. Oikein valottunut ja oikein kehitetty kinoruutu salli isojakin suurennuksia, riippuen tietysti filmistä ja halutusta lopputuloksesta. 400 ASAsella (nyk. ISO) ei tuollainen 50x60 cm vedos tuottanut ongelmaa. Toki siinä rae näkyy, mutta mitä sitten? Eikä tuo koko ole mikään maksimi. Tuota Rodinalin ihannointia en kyllä ymmärrä. Jos haluaa terävää, rakeista kuvaa, niin siitä vaan. Rodinalhan on hyvä hitaille filmeille, nopeimmille sitten muut litkut. Nykyisten kohinapellejen tekstiä lukiessani vain hymähdän, vaikka digiä "väärän merkkisellä" vehkeellä kuvaankin.
Vs: kino vs keskikoko Skannatuissa on taatusti eroa. Kyllä vedos voittaa skannatun. Tämä vähän kyrpii itseäni noissa nettisaittien "digi vs. filmi" -vertailuissa, kun niissä filmipuolella on aina mukana skanneri jota vääjäämättä verrataan. Eli ei verrata digin ja filmin lopputulosta vaan skannatun kuvan digivedoksen ja digikuvan digivedoksen lopputulosta... Luminous landscape tulee nyt ensimmäisenä mieleen. Kinon suurennoksessa pahin ongelma liittyy rakeeseen. Rakeisuus syö sävykkyyden pois. Tietysti jos kuvaa katsoo kaukaa niin rae ei näy niin paljoa isossa kuvassa ja kuva näyttää "hyvältä". Tähän ansaan moni menee ja ajattelee, että isoa kuvaa katsotaan kauempaa. Mutta eihän ihminen niin toimi, ensin katsotaan kauempaa, sitten astuttaan lähelle ja kuvan sävyt hajoavat raepuuroksi. Takavuosien kameralehdissä oli hyviäkin käytännön vertailuja eri filmiformaattien välillä kuvaten samaa kohdetta ja vedostaen samaan lopulliseen kokoon.
Vs: kino vs keskikoko Tuosta luminoussin testistä tuli sama itelle mieleen, kun joku väittely oli kaverin kanssa. 3200 DPI skannattu rumpuskannerilla provia 100F ja siitä tehty tuloste ja sitten vertaillaan Sitten lausutaan "Goodbye film, goodbye medium format". Toisaalta aika sama vaikka jollain teknisellä määreellä digi ohi menisikin...
Vs: kino vs keskikoko Käsittääkseni noitten sivujen lähtökohtana on saada aikaan hyviä *väri*kuvia.. Vedostusprosessi (etenkin diasta) niin ymmärtääkseni niin hankala ettei mahdollinen (usein katsojan silmässä oleva) laatuero ole uskottava perustelu vanhanajan märkäprosessin käyttöön. Mustavalkotavara on erikseen.. se on helppoa kehittää itse ja vedostaa likimain mihin kokoon tahansa.
Vs: kino vs keskikoko Joo... mutta diat voi kattoa projektorilla.. Ei se prosessikaan kai niin VAIKEA, mutta lähinnä se että jaksaa alkaa hommaan ja ostaa tavarat. Jonkin verran ne kemikaalit ja paperit kyllä maksaa.
Vs: kino vs keskikoko mustavalkofilkassa päästään , "samalla laadulla", pienempiin suurennuksiin kuin värillä. värissä on vaikeampi erottaa kino vs. keskikoko.
Vs: kino vs keskikoko Ent. Ciba, nyk- Ilfochrome on edelleen hienoin tuote kun diasta vedostetaan valokuvia. ............................... Mielestäni tämä osa printtien arvostelussa jää jatkuvasti huomiomatta: Kuvien katseluetäisyys riippuu kuvaa otettaessa käytetystä polttovälistä. Tämä sen vuoksi, että kuvausperspektiivi säilyisi oikeana myös valmista kuvaa katsottaessa. Tämä osaltaan määrää kuvan fyysisen koon, sitä kautta katseluetäisyyden ja tarvittavan terävyyden. Ei ole olemassa mitään teknistä syytä, miksi esim. 18x24 - 20x25 printti näyttäisi huonommalta sävyjen ja terävyyden suhteen vain siksi, että se on kuvattu kinokalustolla. Terävyys/rakeisuusero näkyy varmasti 40x50 -kuvassa, mutta sitä tuleekin tarkastella em. kriteerien mukaan. Mielestäni on turha valitella ison printin suttua, jos sitä tarkastelee nenä kiinni kohteessa - sehän osoittaa vain tarkastelijasta jotain...
Vs: kino vs keskikoko Kannattaa ostaa digipokkari jos on tarpeex megapixelei ja sit iso muistikortti johon mahtuu paljon kuvii. megapixei kun on tarpeex nii pystyy printtaa 30x40 kuvii hyvin!
Vs: kino vs keskikoko Ciba- tai Ilfochrome (diavedokset) on prosessina hankalahko lämpötilojensa sun muiden takia, mutta RA-4 huoneenlämpökemioilla ei juurikaan poikkea mustavalkovedostelusta hankaluutensa puolesta. Mitä tulee tuohon sivustoon, niin lähtökohta vaikuttaa olevan lähinnä disinformaation levittäminen.
Vs: kino vs keskikoko Hmmm... Lämpötilat ovat ihan järkeviä ja toleranssit aivan muuta kuin takavuosien värinegan kehittämisessä, kemiaa tarvitaan kaksi (2) kertaa + huuhtelu. Printin voi tehdä altaan sijasta purkissa/putkessa. Mikä siinä on niin vaikeaa?
Vs: kino vs keskikoko Veikkaisin tietämättömyyden luomaa pelkoa. Cibachromen perussäädöt taitavat olla helpoimpia mahdollisia: paketista luetaan ja väännetään koneelle emulsioerän CMY-korjaukset ja ruvetaan valottamaan. Mv-konekaan ei ole este (kunhan lampun värilämmöt ovat oikein), koska korjaussuotimia löytyy. Ainoa vähän hankalampi juttu negaan tottuneelle vedostajalle on opetella tekemään korjaukset "väärin päin". Liemet ovat sellaisenaan aika vahvaa tavaraa, mutta käytön jälkeen ne voi neutraloida toisillaan. Perustasolla tuon oppii kuka hyvänsä - mestaritaso on sitten toinen juttu, mutta opiskelemalla pääsee eteenpäin ja tuskin Eeralakaan oli mestari ekojen Cibojensa aikaan.
Vs: kino vs keskikoko No hankaluus on totta kai suhteellista ja tuo edellinen kirjoittajahan se yritti todistella värivedostelun olevan hankalaa. Oman kommentin tarkoitus oli kumota tämä sitä kautta, että ainakin RA-4 prosessiin löytyy todella helppojakin prosessointivaihtoehtoja. Ciba- tai Ilfochromesta ei ole omakohtaisia kokemuksia mutta siinä vaiheessa kun itse yritti pähkäillä tehdäkkö vedoksia negoista vai dioista, monet kokeneemmat väittivät Ciba/Ilfon olevan käytännössä jonkin verran hankalampaa kuin RA-4. Perusteluna kai oli se, että tarvittava lämpötila ja prosessointiajan stabiilisuusvaatimus lienee kuitenkin käytännössä tiukempi kuin noilla helpoilla RA-4-kemioilla. Ja antaahan negoista vedostaminen muutenkin vähän enemmän anteeksi eri asioihin liittyen. Tuolle tielle siis jäin, eikä tarkoitus ollut dissata Ciba/Ilfoa. Lopputulos saattaa olla hyvinkin vaivan väärtti, sen verran hienoja Ilfochrome-vedoksia on kyllä tullut nähtyä. Ja säilyvyys lienee myös parempi.
Vs: kino vs keskikoko Kyllä se on niin että kaikki tosi pro-kuvaajat jotka mv on kuvanneet myös lähes aina sen itse myös ovat kehittäneet. Tämä johtui jo siitä että filmi piti kehittää sen mukaan oliko kondensori vai hajavalo suurennuskone. Ekalle loivemmaksi ja tokalle jyrkemmäksi.
Vs: kino vs keskikoko Eikös arvon sotakuvaajien kuningas, James Nachtwey ainakin dokkarissaan teettänyt melkoisia vedoksia kinokoon filkoista ? Ei ne ainakaan siinä esitettyinä seinillä niin pahalta näyttäneet. Oliko vielä Tmax mille kuvasi, vai muistanko väärin ?
Vs: kino vs keskikoko Vissiin kai Tri-x sentäs? Ainakin sävyt vähän tuntuu semmosilta. Tosin Tmax400 tekee kans hyvää jälkeä jos tietää mitä tekee jne Mut Trix on vaikeampi ryssiä ja helpompi kehittää. Mvt näyttää kyllä skannerin läpi vedettynä aina paljon rakeisemmilta, ainakin ite olen sitä mieltä, skannerina on dimage 5400 eka versio missä on se ns grain dissolver jne. Joka kuulemma pitäisi skannata erityisen hyvin normaalia mvtä mutta tuskimpa niissä eroja on, kannattaa vedostella jos haluaa hyvää. Taitaa nachtweyn kuvien laatu olla raetta syvempää, vai ajatteleekohan joku oikeesti kuvista että prkl että ovat rakeisija ja huonoa. Sotakuvista ite tykkään enemmän eugene smithin ja paolo pellegrinin tuotoksista (taitaa olla digiä nykyään kaikki sillä).
Vs: kino vs keskikoko Juu, eiku mä muistelisin että ois ollu 400 Tmax. En saa kyllä selvää, mutta tuostahan tuon tottuneempi silmä näkee: Juu, tuskin siinä on tuota merkitystä. Tosin aika isoja vedoksia se niistä teetti, seinälle projisoitavia ;D
Vs: kino vs keskikoko Onhan se Tmax kai sen takia tehty, että rae olis pienempää. Sitenhän se kestäis isompia suurennoksia. Ja saahan siitä filmistä sävyjä tosiaan kun hommansa osaa.
Vs: kino vs keskikoko Oli pakko Googlettaa, ja tuohon filkka kysymykseen joku photo netissä vastasi, että olisi ollut Tri-x 400@250 James Nachtwey: What is his combination?