Tulipa tässä vain mietittyä sellaista, että kun ~jokaisella joka ylipäätään harrastaa valokuvausta, ja jolla on jonkinlainen valokuvagalleria näkyvillä Internetissä - tuntuu olevan myös niitä makrokuvia. Ne samat heinäsirkat, vesipisarat ja kolikot on kuvattu jo niin monta miljoonaa kertaa, että kannattaako enää ylipäätään hankkia makrolasia, kun ne kuvat eivät kuitenkaan säväytä enää ketään - ja on hankala yrittää kuvata omaperäisen näköisiä makroja; improvisointiin ei ole paljon tilaa niin pienessä mittakaavassa? Miksi tehdä sama yhä uudelleen ja uudelleen? Muuttaako se asiaa, että "Nämä ovat MINUN makrojani!". Missä näkyy kuvaajan jälki? Jos suunnitelmissa on valokuvata kasveja tai ötököitä, niin valtava määrä ihmisiä on jo kuvannut ne samat kohteet terävämmin, paremmin ja filmaattisemmin. Itse, kun selailen harrastelijoiden valokuvagallerioita, niin sivuutan melkein poikkeuksetta makrogalleriat. En kertakaikkiaan jaksa enää katsella niitä. Mikä on oma mielipiteenne ja lähestymistapanne puhkikuvattuja makroja kohtaan?
Vs: Onko makrokuvaamisessa enää mitään järkeä? Monta kymmentä vuotta kaikenlaisia kuvia katselleena, sattuu aina välillä eteen sellaisia kuvia, että ne iskee lujaa ja persoonallisesti. Myös makrokuvissa on helmiä.. Makrokuvaaminen on vaan aika haastellista, mutta toisaalta ei erottuvan muotokuvan ottaminen ole yhtään helpompaa. Tai maiseman kuvaaminen siten, että se sytyttää laajemminkin ihmisiä.
Vs: Onko makrokuvaamisessa enää mitään järkeä? Välillä väsyttää enemmän välillä vähän vähemmän. Väliä on sillä mitä itse ajattelee ja tuleeko kuvat sisältä vai ulkoa. Muut saa kuvata mitä ja millä perse kestää se ei kuulu minulle. Aika paljon kaikenlaistahan on jo tässä maailmassa kuvattu.
Vs: Onko makrokuvaamisessa enää mitään järkeä? Voisihan nuo nettigalleria kaikki kieltää. Samoja kuvia joka paikassa. Miljoonaan kertaa otettuja. Ja pakkohan niitä on katsoa...
Vs: Onko makrokuvaamisessa enää mitään järkeä? Mökillä on harmaasieppo tehnyt pesän grillikatoksen kulmaan. Se on kuudenneksi yleisin suomessa pesivä lintu (erään kirjan mukaan). Otin siitä kuvia nykyisellä kalustolla lähimmillään noin 5m päästä. En ollut tyytyväinen piirtoon ja tänään oli lähellä, etten ostanut liki 300€ kättä-pitempää pelkästään sen linnun kuvaamiseksi. Aivan järjetöntä, eikä ole edes suunnitelmissa laittaa kuvia nettiin kun ei ne ketään kiinnostaisi kuitenkaan. Jos hulluilla on halvat huvit ja idiooteilla ilmaiset niin mihin kastiin minut voisi luokitella? ps. Pitikö tämän rajoittua makrokuviin? Kaikki hyvät kuvat on jo otettu. pps. Kenellä joutavaa hyväpiirtoista 300mm Nikoniin?
Vs: Onko makrokuvaamisessa enää mitään järkeä? Minä olen päätynyt kuvaamaan vain itselleni, sehän on minun harrastukseni. Mieluisimmat kuvat laitan vedoksina seinälle; jotkut ehkä ilahduttavat muitakin kuin itseäni. Muiden kuvia katselen kyllä mielelläni, vaikka digi/nettimaailma vaikuttaa pysäyttäneen yleisen kuvallisen kehityksen ja vieneen tasoa alaspäin. Määrä ei korvaa tässäkään laatua vaan päinvastoin. Eipä tule enää pohdiskeltua onko joku toinen kuvannut saman kohteen itseäni paremmin, eikä sitä onko kuvillani sen vuoksi mitään arvoa. Näin amatöörivalokuvaajan näkökulmasta tuo kysymys on turha.
Vs: Onko makrokuvaamisessa enää mitään järkeä? Juu. Moni jaksaa sängyssäkin pelmuta, eikä ole ihan uusi juttu sekään...
Vs: Onko makrokuvaamisessa enää mitään järkeä? Viikonloppuna uutisoitiin kun 400 lintubongaria yritti nähdä vilauksen jostain amerikanhuitista (?). Ei riittänyt että yksi oli sen jo nähnyt. Kukaan ei kyseenalaistanut 399:n innostusta. Aloitin sinivuokon kuvaamisen parikymmentä vuotta sitten. "Ikuisuusprojekti" jatkuu. Ei välttämättä edes joka vuosi, mutta se on sen verran mukavaa puuhaa, että mielellään sitä jatkaa. mm: eräs. albiinomätäs pitäisi käydä kuvaamassa uudelleen, kun tuuli aiheutti viimeksi epäterävyyttä... Mielelläni katselin ekohipin kuvaa: http://kameralaukku.com/forums/smf/http://code.mediadrive.fi/phpbb/viewtopic.php?t=4 eilen, vaikka ei nyt ihan ensimmäinen näkemäni kärpäsenpää ollutkaan.
Vs: Onko makrokuvaamisessa enää mitään järkeä? Ei niitä ole pakko katella ja vielä vähemmän pakko on itkeä niistä kovalla äänellä. Harrastajat kuvaa itelleen ja jos kuvat sattuvat miellyttämään muita, niin hyvä niin, ja jos eivät, niin entä sitten. Ite olen kuvailut noita ensimmäisen paljelaitteen ostosta asti (vuosi tais olla 1974) ja kuvaan vieläkin. Onhan se tietenkin korkeakuldurellisen katsojan kannalta ikävää, että noista puuttuu se inhimillinen tekijä (tissi tms.), mutta kaikkea ei voi aina saada.
Vs: Onko makrokuvaamisessa enää mitään järkeä? [QUOTE> [/QUOTE] On, markokuvauksessakin on hyvin paljon vaihtoehtoja saada toinen toistaa hienompia kuvia. Makuja on monenlaisia ja makrokuvaus/-kuvat ei välttämättä kaikkia innosta. Onneksi on montaa eri aihepiiriä että voi keskittyä niihin mistä eniten tykkää. Toiset tykkää henkilöistä, kenties maisemista, toiset kärpästen nenänrei'istä.
Vs: Onko makrokuvaamisessa enää mitään järkeä? Oletko käynyt Karkalin luonnonsuojelualueen vuokkoja katsomassa? Lohjan lähellä. Siellä kasvaa sellaista sinivuokkoa joka kai maaperän takia on lähinnä violetin väristä. Vaikka taitaa vuokkojen aika alkaa olla ohi jo tältä keväältä
Vs: Onko makrokuvaamisessa enää mitään järkeä? Kyllä Karkalissakin on käyty. Viimeksi kävin saman järven vastakkaisella rannalla, tuttavani pihapiirissä.
Vs: Onko makrokuvaamisessa enää mitään järkeä? Jossain yhteydessä vastaavanlaiseen pohdintaan kuten tämän topikin alussa, esitettiin seuraavanlainen dialogi: "yeeaah it's been done before, everything has been done." "hmmn yeah but no-one's seen you do it?" Eli kuvatutkin aiheet voi kuvata omalla tyylillä, tai hakea uusia tuulia. Jos tähän ei kykene, ei siinä sitten liene järkeä monistaa samoja kuvia, jos siis kuvausta pitää luovana harrastuksena. Jos sitä pitää vain teknisenä kokeiluna ja opiskeluna miten otetaan minkäkin genren tyypilliset kuvat, niin sittenhän voi monistaa ihan mielihyvin koko harrastusaikansa samoja juttuja. Ja tuohon että kaikki galleriat on täynnä niitä kuvia, se on totta ja juurikin se syy miksi kukaan ei jaksa katsoa niitä kuvia. Ne eivät anna ainakaan mulle yhtään mitään katsottavaa. Meikä pistää sivun jo kiinni kun simpleviewer alkaa ladata ekoja heinäsirkkoja ja kukkia. Hyi saatana.
Vs: Onko makrokuvaamisessa enää mitään järkeä? Eräällä matkallani Keski-Euroopassa tapasin yhden National Geographic -lehden valokuvaajan. Hän oli etsimässä jotakin pientä ötökkää, joka liikkui tietyllä säällä tietyllä alueella. Ilmeisesti tuota ötökkää ei ollut kukaan koskaan ennen kuvannut. En tiedä, saiko kuvaaja näpsäistyä kuvan ötökästään. Joka tapauksessa selvää on, että kaikkia maailman makrokuvia ei ole vielä kuvattu. Itse en harrasta makrokuvausta. Mielenkiintoni kohteet ovat niin pieniä, ettei niistä voi valokuvaa ottaa millään kameralla tai palkeella. Pyrin silti kuvaamaan sellaisia kohteita, joita muut eivät kuvaa.
Vs: Onko makrokuvaamisessa enää mitään järkeä? Hmm, mitä se mahtaakaan olla, kun sentään solujen ja bakteerien kuvaukseen käytetään ihan normikameraa, tosin mikroskooppiin liitettynä. Puhutaan kyllä mikrokuvauksesta.
Vs: Onko makrokuvaamisessa enää mitään järkeä? Minä sain ensimmäisen makrolinssini vasta vähän aikaa sitten. Olen koko lyhyen valokuvausaikani sitä kaivannut, kun ei muuten pääse tarpeeksi lähelle. Kuten joku muukin vastaaja, minäkin haluan kuvata itseni ja läheisteni iloksi (ja joskus jonkun tuttavankin iloksi esim. yo-kuvia - makrolinssillä...) Jos haluan seinälleni kuvan sinivuokosta, niin kyllähän voin vedoksesta jollekin nettigallerian omistajalle maksaa. Mutta paljon hauskempaa ja antoisampaa on kuvata juuri SE kukka, jonka itse löytää ja jonka vieressä itse konttaa. Se näyttää seinälläkin paljon kauniimmalta, vaikka muilla olisi hienompia kuvia. Jos valokuvaus on Harrastus (huomaa iso H), voi painoa-arvoa harrastukselle tuoda yhtä paljon se kuvan ottaminen ja harjoittelu kuin lopullinen tuloskin. Oma kehittyminen kuvaajana lisää myös innostusta entisestään (vaikka samalla tieto ja taito lisää [luomisen] tuskaakin). Ja hei, eihän kenenkään tosiaan ole pakko kuvata makroja eikä katsoa toisten kuvia. Suomi on vapaa maa! <SIZE size="60"]Mieti diktatuuria, joissa kaikkia pakotetaan katsomaan toisten ottamia, superhienoja makroja ja sitten pakotetaan itse yrittämään samaa jollain kuppasella ja naarmuisella laajakulmalla vastavaloon. Revi siitä huumoria...</SIZE>
Vs: Onko makrokuvaamisessa enää mitään järkeä? Silloin, kun kohde on valon aallonpituutta pienempi, ei valokuvaus ole mahdollista. Röntgenkuvaus (eräänlaista valokuvausta sekin) mahdollistaa näkyvän valon aallonpituutta pienempien kohteiden kuvaamisen, mutta valitettavasti röntgenfotonin energia on niin suuri, että se saattaa häiritä kuvattavaa kohdetta. Erittäin pienten kohteiden 'näkemiseen' tarvitaan hiukkaskiihdytin. Hiukkaskiihdyttimillä ja kameroilla on kuitenkin jotakin yhteistä: molemmissa on kenno, joka kerää hiukkaset ja muuttaa ne sähkököisiksi signaaleiksi. Välillä ihmetyttää, kun kameroissa "täysikokoisella" kennolla tarkoitetaan kinofilmikennoja kooltaan 36x24 mm^2. CERNin uudessa LHC-hiukkaskiihdyttimessä on 198 m^2 kenno!
Vs: Onko makrokuvaamisessa enää mitään järkeä? Miksi makrokuvaus pitäis erotella jotenkin omaks valokuvauksen haaraks Se vaan että nykyään pitää ostaa se makro-objektiivi "kerää koko sarja" -ajatuksella