Yksi amatööriysymys: Mulla on Canon 350D ja räpsisin mieluusti liikkuvia kuvia ohikiitävistä juoksijoista, joka toimiikin hyvin kirkkaassa ulkoilmassa. Kun menen sisälle (jossa kirkkaita lamppuja katossa tai heikompi valaistus), niin kuvista tulee ihan suttuisia - missä probleema? Objektiivin valovoimaisuudessako? Haluisin ottaa kuvia juoksijoista myös hämärässä ja tietty yöllä jos niiden onnistumiseen on mitään mahdollisuutta, joten mitä teen? Oonko ihan tumpelo vai hoituuko homma jollain paremmalla objektiivilla ja jos, niin millä? En vieläkään ymmärrä noista helkkarin numeroarvoista ja suljinajoista sun muista hölkkäsen pöläystä, vaikka niihin on vastauksia netti pullollaan. Ei vaan jotenkin mee kaaliin noi jutut, joten olisin erittäin kiitollinen jos joku konkarikuvaaja voisi auttaa ongelmassani. Ihan kyselen, jotten osta sikaa säkissä tai tee turhaa/väärää ostosta jolloin ongelma ei sen myötä poistu. tv tuhat kuvaa piloilla
Vs: Suttuiset kuvat juoksijoista Ennen kuin ostelet kassikaupalla uutta tavaraa, opettele seuraamaan kohdetta kamerallasi. Silloin suljiaika voi olla suhtellisen pitkäkin ja kuvat osoittavat myös itse liikkeen.
Vs: Suttuiset kuvat juoksijoista Suttuisuus johtuu luultavasti pääosin pitkästä suljinajasta. Muita syitä voi olla ainakin harjaantumaton seuranta, kevyt kamera/jalustan tarve ja väärä tai hidas tarkennus. Opettele perusteita niistä luvuista. Väännä kamera kiekosta Av-asentoon. Sinä päätät nyt aukon ja kamera suljinajan. Suurempi herkkyys eli ISO-arvo antaa lyhyempiä valotusaikoja. Etsimessä vasemmalla näkyvä luku on valotusaika. Esim 200 tarkoittaa 1/200 sekuntia. Seuraava luku on aukko. Nyrkkisääntö on että valotusajan pitäisi olla nopeampi kuin putken pituus. Eli kittiputki pitkällään on 55 milliä. Tarähtämättömään kuvaan vaaditaan siis valotusajaksi vähintää sekunnin kuudekymmenesosa. Esim sadasosalla ollaan jo aika varmoilla vesillä, mutta jos kuvataan nopeaa liikettä, näkyy se tälläisellä ajalla vielä selvästi kuvassa. Joku 1/500 sekuntia alkaa olla aika, joka pysäyttää useimmat liikkeet aika pieniksi.
Vs: Suttuiset kuvat juoksijoista muistaakseni jossakin oli sanottu, että liikkeen pysäyttää valotusaika joka vastaa liikkuvaa kohdetta, eli 60km/h liikkuva auto pysäytetään ajalla 1/60s.Juoksijan kuvaaminen on tietenkin eri asia, kun jalat liikkuvat nopeampaa kuin juoksija etenee. Korjatkaa jos olen väärässä. En voi nyt tarkastaa asiaa kirjasta mistä luin sen.
Vs: Suttuiset kuvat juoksijoista Valitettavasti ei ihan onnistu. Tuossa ajassa ehti kohde liikkua 27,78 cm, joka näkyy varmasti epäterävyytenä. Vaikutus on suuremoi kun kuvataan kohtisuoraan kohteen liikerataa vastaan kuin että olisi kuvattu esim. melko jyrkästi vinottain edestä. PS. Jos löydät jotenkin googlettamalla edesmenneen Life-kuvaajan, George Silkin "Hurdlers" -kuvan vuodelta 1959, niin siinä on mallia juoksijakuvasta.
Vs: Suttuiset kuvat juoksijoista Tapiolasta tulikin jo sama luku jonka itse laskin. Eli kohdetta seuraamatta ei pysähdy. (Paitsi jos auto on niin pieni kuvassa, ettei kuskin pään venyminen tuplamittaan häiritse.) Jos taas kohdetta seurataan, oikea aika riippuu liikkeen tasaisuudesta ja varsinkin seurannan laadusta, eli itse on jokaisen kokeiltava ja opeteltava... Polkupyöräilijälle voisi käyttää lähtökohtana että seuraamalla 1/30s ajalla saa terävähkön foton. Juoksija vaatinee noin ajan 1/125 - 1/250 raajojen takia?
Vs: Suttuiset kuvat juoksijoista No olisohan sen kyllä voinu tarkastaa laskemalla...Ei välttämättä olisi kannattanut kaivella muistin sopukoita noin syvältä Tarkastanpa kun saan sen kirjan käsiini, että puhuttiinko siellä ihan puuta heinää vai muistinko sitten ihan totaalisesti väärin. Tulipahan asia korjattua.
Vs: Suttuiset kuvat juoksijoista Pysäytä salamalla, jos kohde ei muuten pysähdy.. Aina ei tietysti ole mahdollista, mutta yksi keino.
Vs: Suttuiset kuvat juoksijoista Todettakoon tähän, että tämä nyrkkisääntö on kehitetty kinofilmikameralle. Oleellista on sama kuvakulma, minkä määrittää objektiivin (kuvakulmamielessä) kinoekvivalentti polttoväli, joka olisi tällä kertaa 55 * 1,6 = 82,5. Nyrkkisäännön väärinymmärrys on mm. saanut tunnetut valokuvauskirjailijat esittämään, että pokkareilla saa niiden "lyhyen" objektiivin vuoksi lähes aina teräviä kuvia sekunnin tai parin valotusajalla, vaikka kokemus kertoo fysiikan ohella toista.
Vs: Suttuiset kuvat juoksijoista 55 x 1,6 on kyllä 88, mutta en silti sahaa mielipidettäni. Nyrkkisääntä toimii kohtalaisesti kaikilla järkkäreillä kennoista ja kropeista välittämättä. Mikään ei takaa, että 50 prosenttia suuntaan tai toiseen pilaisi tai pelastaisi kuvan, mutta jos homman tajuaa, niin tämän tiedon avulla voi arvioida suuntaa antavasti omien kuvaustensa onnistumista. Itselläni tämä nyrkkisääntö on aika hyvin kallossa. Rikon sitä jatkuvasti, mutta huomioin, että sotkuakin tulee syntymään.