Vs: Pariin viikkoon ei kuvaakaan Heh, vai Leica ja yksi putki. No mä myin kaikki romppeeni vuosi sitten ja ostin Leican ja putkia on vielä vasta yksi eli 50mm. Laajiksen joskus kun rikastun ostan.
Vs: Pariin viikkoon ei kuvaakaan Elämässä tahtoo olla niin paljon muutakin.. Nyt on ainakin opiskelut (aikuis) tärkeämmät, että saisi viimein sen kandin (+mahd. hyöh Maisterin) paperit itselle. Sitten taasen on aikaa kuvata kun ei ole luennot/tentit/kirjalliset/harjoitustyöt ja lopputyöt niskassa, olettaen että sitten jaksaa...
Vs: Pariin viikkoon ei kuvaakaan Ensimmäiset asiat ansin. Kyllä mun viisaustieteen maisterin paperit saa odottaa jos on paikka kuvata. .. ja sen kyllä huomaa ,D
Vs: Pariin viikkoon ei kuvaakaan On tuttu oire täälläkin. Vaikka kamera on pieni, ei sitä viitsi välillä ottaa edes mukaan, puhumattakaan että varta vasten lähtisi kuvaamaan jotain isomman kameran kanssa. Mulla vaikuttaaa aihepiiri ja vuodenaika. Kun tuli pimeä kausi, oli pakko alkaa ottaa ilta/yökuvaa. Satunnaisesti sekin on kivaa, mutta pidemmän päälle ei vaan ole mun juttu. Nyt on vain pakko odottaa sellaista vuodenaikaa, että valoa näkee muutenkin kuin konttorin ikkunasta töissä ollessa. Nyt kuvausta rajoittaa liaaksi tuo valoisa aika, jota tosiaan näkee ehkä pari tuntia sunnuntaisin.
Vs: Pariin viikkoon ei kuvaakaan No.. jos olisin aikoinaan nuorina vuosina opiskellut tosissaan niin maisteristitteli olisi ollut plakkarissa reilusti yli kymmenen vuotta sitten.. Nyt vaan iskee aikuisiällä semmoinen olo että työmarkkinoille kelvatakseen ei enää tässä iässä riitä osaaminen vaan pitää olla paperia myös näyttää.
Vs: Pariin viikkoon ei kuvaakaan Ihan sama juttu. Mutta tallella elämä eletty. Parhaansa sitä yritti vaikka esitykset aika vähäisiksi jäikin. nim. syksyllä taas listoille
Vs: Pariin viikkoon ei kuvaakaan ..vielä toistaiseksi ei itelläni varsin pahaa kuvaus lamaa ole mahtunut näihin about kaikkiin viiteen harrastevuoteeni, mutt onhan toi näkösällä ollut jo hetken täälläkin, että ehkäpä hiukan rauhoittumaan päin mitä kuvamiseen tulee. silti täss tulee ruudun vieressä könötettyä kait liikaakin ( niinku ois olevinaan huono omatunto kaivelemass ellei photari ollenkaan ehtoon mittaan kertaalleen ees aukea.. ) koska samalla kun oon yrittänyt vapauttaa tuota muistitilaa roskistellen noista vanhemmista otoskasoista minkä nykysilmällä hyväksi näkee, niin siinä myös sit keräilee aihioita mitä vois mukajopa jalostellakin eteenpäin. ja niinhän sitä äkkiä ne kansiot jääkin taas rempalleen, ja oot vääntämässä hiki päässä taasen uusinta uutta kaikkien aikojen valokuvaasi esiintymiskuntoon...=) ilman muuta tää pimeys myös lyö masista valosta pitävän etsimeen, eikä toi pakkanenkaan tunnu niin kovin hääviltä kauvauskaverilta täälläkään. lähimaastot on koluttu suht tarkoin kameran kans, eikä ainakaan silloin oo mahista lähienkillekään lähteä ku jonniimoista nättiä talvivaloa ois tarjolla siellä ihan pihalla. sisällä intoutuu silloin tällöin kun on sopivasti perjantaissa, vaan ei ne aina kanna nekään tekoset kunnialla sinne seuraavaankin aamuun asti...mut kaiketi, kun toi mollikka taas kerran sallii niitä lyhkäisiä sulkimia pidemällekin iltaan asti, niin eiköhän muistikortitkin ala taas täyttyä ainakiin eineen taajempaan tahtiin... tuota hinkua myös julkistella omia kuvatuksiaan oon myös satunnaisesti omallakin kohdalla ihmetellyt, ja toden totta, jotenkin vaan on vaikeeta aatella vain kuvaavansa sinne pöytälaatikkoon pölyttyyn. siksi käit tänkin saitin hyväksikäyttöä on tullut harrastetuksi, ja välillä kait hyvinkin vaihtelevin tuloksin mitä siihen feedbäkkiin on tullut. mutta jalostaahan tuo suunnalta jos toiseltakin katsellen, eikähän se miltään tuntuisi jos aina vain pelkkä kympin kuvaa tarjoilisi tänne haukuttavaksi... jotain helpotusta kuvien julkistukseen lienee toi kuvien omavetoinen tulostelukin, ja nostaahan sekin lopputuloksen kohilleen sattuissaan tuota kuvaushalufiilistäkin vallan uusiin sfääreihin. noiden seinänkolojen ynnä tapetinreikien täytteeksi noita teoksiaan voi tietty omassa kotonaan käyttää, eikä niitä hiton kallita synttäri sun muita onnittelukorttejakaan enää tarvii ostella kun on omasta takaa ja edestäkin kuvaa mistä tulostaa. jokunen tunti luomisen tuskaa photarin kanssa samalla ku joku kiljuu korvaan koko ajan että myöhässä ollaan jo, siihen viel muutama epäonnistunut propaperaanelkku ku se vuosiluku oli kumminkin väärin, mangneta loppui juuri sopivasti siihen viimeiseen korjattuun vedokseen, ja kohtahan siinä on nii hieno ihanilmainen ite tehty onnittelukortti etiäppäi ojennettavaksi....eehh... ilman muuta myös toi alati kasvava kriittisyys niihin omiin aikaansaannoksiin on yks rauhoittava tekijä ja tää maailma tosiaan on jo valitettavan täynnä kahdehdittavan hienoa kuvamatskua joihin ei ite oo juurkaan syyllinen. mutta onneksi sentään tätä harrastetta ei tarvii ees yrittää tehä elääkseen ainakaan mun, joten väliäkös tuolla ku ees joskus joistain omista otoksistaan pitää ees vähän, ja vaikka välillä pitäis sitä paussiakin koko hommasta jos suinkin siltä tuntuu. ja kaikki harrasteet jotka ei sikiä oikeen todellisesta intohimosta, nehän kuihtuu joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. eli ei tuosta kandee niin huolestunut olla ellei kuvaaminen nyt nappaa, ka ku kyll se sieltä tunkee taas entistä voimallisemmin esiin jos niin on oikeesti ollakseen. kas kovin vakavastihan tätä täysin pölhöä hobbyna ei kyll kandee ottaa, harrasti sitä tahi oli ihan harrastamatta..=)