Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Mikä on Nikkor-P? Jep tuo mainittu FE on sikäli kinkkinen tässä yhteydessä, että siihenhän käy myös AI:ta edeltävät Nikkorit (ennen vuotta 1977 mallit...), jotka sitten rikkoo hienot digijärkkärit kiinni väännettäessä(?)
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Nikkor-P lienee noita ennen 1977 valmistettuja Nikkoreita, joiden pitäisin käydä FE:hen muttei uudempiin runkoihin. Poikkeuksena uusi 45/2.8P jossa valonmittaus toimii myös d80:ssä.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen <SIZE size="80"]Onneksi Canonin kirjainyhdistelmät EOS ja EF takaavat, että kaikki noin 120 eri opukkamallia toimivat kaikilta ominaisuuksiltaan kaikissa kameroissa.</SIZE>
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Onneksi vuonna 1979 valmistettuun kameraani käyviä objektiiveja saa kaupasta vielä ihan uutenakin puhumattakaan edullisista käytetyistä
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Taas tätä Canonistien kateellista velttohyppelyä ;-) Ikään kuin ei kaikki Nikoninkin af-objektiivit sopisi tuohon kysyttyyn digiin. Siihen vain saa kiinni aikaisempiakin, mutta Canonissa tuo onkin ongelma; vanhat sa kiinni koomisilla linssisovitteilla. Eikä S-sarjan EF:iä edes saa kiinni kuin osaan digeistänne.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Joo. Kertakäyttökamerallakin saa kuvia maalipinnan rapautumisesta, mutta nyt ollaan kuitenkin luontokuvauskeskustelussa. Veikkaan, että aika moni Ties Minkä -merkin kannatta luopuisi nopeasti periaatteistaan, kun saisi kuvata vaikka haukan lentoa esimerkiksi 500-millisellä valovoimaisella ja erittäin nopeatarkenteisella vakaajalla varustetulla putkella. Mutta hyvähän se on, että on tyytyväinen ja kuvaa mitä kuvaa, mutta kai aika monella hälyyttäisi jos jotakin asiasta tietämätöntä neuvottaisiin ostamaan esim. TV:t, autot, pesukoneet, puhelimet, kahvinkeittimet tai jotkut muut hienomekaniikkalaitteet jostain ennen vuotta 1980 olevalta ajalta. Ihan hyviä pelejä varmaan kuka tykkää harrastaa vanhoja silitysrautoja tai jotain, mutta mitäpä, jos halutaan hyviä tuloksia eikä vaan harrastelufiilistä.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Tai soittimet: onhan joku nykyinen tiesmissähalpamaassa tehty paaaaljon parempi kuin joku vanha iänikuinen romu.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Ihan samaa mieltä, jokainen hankkii laitteet jotka sopii harrastukseensa ja/tai työhönsä. Luontokuvaus ei kutenkaan ole automaattisesti lintukuvausta länsimaisessa ympäristössä. Luontoa voi kuvata myös paikoissa joihin ei yksin liikkujan kannatta viedä arvoltaan moninkertaisesti ympärillä olevien ihmisten elinikäisen tulotason ylittävää kalustoa. Kuvaus voi tapahtua olosuhteissa joissa akkujen lataaminen tai kennon puhdistaminen ei onnistu tai sen järjestäminen on aikaa vievää ja kallista. "Tulosta" voidaan arvioida myös heijastetusta kuvasta. Oman harrastukseni puitteissa palaan "heti" uudenpaan kameraan eli digiin kunhan minulle tärkeät ominaisuudet(hyvä etsin, FF, mahdollisuus käyttää objektiiveja manuaalisesti, kennon pölyherkkyys verrattavissa filmiin, kameran sieto suurille lämpötilavaihteluille ilman erityistoimenpiteitä, akkujen kesto ja/tai koko-painosuhde vrt. esim LR-44 pattereihin, kameran koko ja paino) saadaan samalle tasolle FE:n kanssa hintaan 1200€. Varmasti tällainen kamera tulee jossain vaiheessa joltakin merkiltä, tällä hetkellä en näe syytä down gradettamiseen.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Minä vaan ihmettelen kuinka ne sai silloin esim. seiskytluvullakin hyviä kuvia vaikka vakaajat ja ultrasuperhypernopeat tarkennukset puuttuivatkin. Mutta ero on varmaan siinä, että silloin niitä vehkeitä käyttivät ne, jotka osasivat. F hei, eiks sulla ole just tollainen putkilo? Montako hyvää haukan lentoa olet kuvannu?
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Ei kai se ongelma ollut silloinkaan, kuten ei nykyäänkään. Työmäärä oli pojilla vaan vielä isompi, mitä siihen nykyään vaaditaan. Esim. lintua kuvatessa kohteella on jokin 'pakoetäisyys', jonka sisäpuolelle päästäkseen pitää joko naamioitua, tai pysyä siellä ulkopuolella pidemmän polttovälin turvin... jos haluaa sitä 'biologiankirja'-pönötystä kuvata. Lyhyelläkin pärjää, jos tavoite on 'taiteellisempi' luontokappale sen omassa miljöössä. Kun katsoo Suomen eittämättä parhaan ja pirusti tunnustusta saaneen nykyisen lintukuvaajan kuvia, niin tekniikka löytyy yleensä tuolta 500mm puolelta. Ko. hekilö on siis Markus Varesvuo Varmasti myös yo. kuvaaja käyttää muutakin kuin tuota 500mm optiikkaa, mutta enimmän osan kuvista olen sillä nähty otettavan.. siis mitä kisoissa yms. on ollut, joissa tekniikkakin mainitaan. PS. ja huom, kuten oheisen linkin otsakekkin kertoo on myös aikalailla 'tietoa' pohjalla: Lintuharrastajasta kuvaajaksi
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Nikkor - Wikipedia P = Penta, eli 5 linssinen objektiivi. Mikäli käsitin oikein. Näitä käytettiin ainakin Bronican vanhoissa järjestelmissä, sekä Leican ja Nikonin mittaetsimissä. Kinorimpuloista en sitten tiedä mitään... Oikeastaan tämä digi vs. filmijauhanta alkaa jo käydä vanhaks... Keksikääs jotain uutta mistä jaksaa vääntää itekin...
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Ei mulla ole aikaa eikä kärsivällisyttä kunnon luontokuvaajaksi, mutta on mulla nyt kuitenkin jonkunverran kohtalaisia lentokuvia. Pari mainittavaa, mistä voisin olla vaikka ylpeä, ovat merikotka ja lapinpöllö. Ainakin lentävää kalasääskeä ja nuolihaukkaa olen täällä muistaakseni joskus esitellytkin. Merikotkaa olin hiihtäen etsimässä jo kolmatta kertaa, kun se sitten yhden saaren yli yllätti ja pyyhälsi melkein mun yli. Putki oli varmaan jo lintua kohti, kun tajusin, että toi se tosiaan on. En ollut vapaata merikotkaa ennen nähnyt. Vaan kolme kuvista osui, mutta se viimeinen osuma oli hyvä. Myös lapinpöllöä olin etsimässä kolmatta kertaa, mutta edelliset kerrat olivat olleet sellaisia puolen tunnin visiittejä ajan ja valonpuutteen vuoksi. Pönötuskuvia tuli runsaasti, kun lintu sitten löytyi, mutta lentokuvaa tarjottiin mun aikatauluilla ja kärsivällisyydellä vaan yhden kerran. Kyseessä oli hakuualue, mutta ei avohakkuu. Puita oli tiheämmin kun kymmenen metrin välein ja kun sitten näin, että nyt se juma lentää, niin kohti vaan ja sarjaa. 30D hämmästytti minut sillä, että se tosiaan seurasi pöllöä eikä väliin jääneet puut ja puskat juuri haitanneet. Näissä kummassakin kerrassa putken ja kämeran välissä oli 1,4 telejatke ja kuvat otettiin käsivaralta. Pöllöhommassa paikalla oli myös toinen kuvaaja, joka raahasi jalustaa mukana. Ei tainnut osua kertaakaan. Käyttämällä aikaa kymmenen kertaa enemmän, homma olisi saattanut onnistua taitavammalta kuvaajalta esim jalustaa ja käsitarkennusta käyttäen, mutta aika moni olisi varmaan vaan todennut, että siinä meni hieno mahdollisuus. Ja vielä. Kohta joku pyytää, että kuvat esiin. Niin, eivät ne silti ole taidetta, mutta ainakin minun mielestä toimivia luontokuvia, jotka tosin täällä eivät ole kovin kovassa huudossa, kun eivät ole rakeisia MV-pläjäyksiä eikä niissä edes näy tyttöjä tai lemmikkieläimiä.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen F mountissa : P - Program. Manuaalitarkenteinen ilman AI kytkentää(ja CPU:ta). En tiedä mitä tuo kytkennän puuttuminen käytännössä tarkoittaa. Linkissä varoitellaan mekaanisella vauriolla jos Nikkor P:tä käytetään modaamattomana vain AI kamerassa. Nikon F-mount - Wikipedia [/quote]
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Niinpä, miksi siis puhut maalin rapautumisen kuvaamisesta kertakäyttökameralla? Aika pitkän vastauksen annoit tukemaan väitettäsi että Canonilla on parempi AF-yhteensopivuus kuin Nikonilla ;-) Onko tässä keskustelussa monikin mennyt suosittelemaan vanhoja laitteita? En huomannut moista, mutta hyvä että olet saanut tuloksia, vaikkakin ilman fiilistä?
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Niin, manuaalitarkennus ja -valotushan on just niin nopea kuin itse olet. Ja jos tulee kiire vaihtaa ruutua, niin siihenkin oli jo seiskytluvulla paitsi sähköisiä, myös mekaanisia moottoreita. Mutta tärkeintä kai luontokuvauksessa, kuten urheilukuvauksessakin, on sen ratkaisevan hetken tunnistaminen ja nappaaminen laukaisemalla juuri oikealla hetkellä. Käsittääkseni sillä erotetaan huippukuvat niistä muista. Lyhyt laukaisuviive auttaa siinä. Vaikeaahan tuo vaikeimmillaan on, mutta siinä karsitaankin hyvät huonoista. Itse en ole luonto- enkä urheilukuvausta harrastanut, enkä kovinkaan nopea olisi. Häviäisin huipuille automaatilla ja manuaalilla 6-0.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Mä vaan ihmettelen, että monellako harrastajalla on rahaa ostaa niitä markki kakkosia ja viissatasia valovoimaisia putkiloita tärinänvaimennuksilla? Siks on niin huvittavaa seurata mitä täällä tarjotaan...
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Joo, eihän siitä ollut kysymyskään, vaan periaatteesta. Tietenkään satunnainen/aloitteleva harrastaja ei osta mitään, mikä maksaa tuhansia euroa (ellei se ole moottoripyörä, vene, auto...) Mutta päädytäänkö tässä nyt siihen, että kysyjän kannattaa mieluiten ostaa joka vanha täysmekaaninen härpäke, niin voi kuvata luontoa vaikka ydinsodan jälkeen, kuin muilla on akut loppu? Ja luontoa kannattaa toki opetella sen verran, että aavistaan sen linnun lentoradan siellä metsässä, niin sarjakuvaus ja automaattitarkennus on turhia. Jokkiskisoissa taas kannattaa aavistaa, että se kolmas vaakakierre on näyttävämpi kun ne kaksi ekaa pyörähdystä. Toi akuttomuus on minusta kanssa hauska, kun se nousee niin usein esiin. Lähteekö meistä oikeasti moni reissuille, joissa ei moneen viikkoon ole sähköä saatavissa? Luulen, että mulla riittää akut muutaman viikkoa, jos kuvataan vaikka vaan 50 kuvaa päivässä. Mistä kioskilta se filmiänkyrä sitten tässä sitä filmiä saa? Jos taas mukaan voidaan ottaa repullinen filmiä, niin miksei sitten myös akkuja tai vaikka joku aurinkokennosysteemi, mistä saa lisää virtaa. Mutta jos ei kuvata yhtään - ainoastaan kiistellään - niin tulee tasapeli. Kummallakin on hyvät systeemit, voi olla tyytyväinen ja samalla katkera ja yrittää vielä saada muita saman aatemaailman pariin.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Menee OT:ksi jossain määrin, mutta kommentoin kun nostin akut esille. Jos otan esimerkiksi vaikkapa talvivaelluksen pohjoismaissa, jossa yövytään lämmittämättömässä teltassa viikon ajan. Esim. viime maaliskuun alussa Nikkaluoktassa oli pakkasta yöllä -30, mikä edellytti kaikkien virtalähteiden(led-lampun aa akut, kännykkäakku, kameran lr-44 varaparistot) pitämistä makuupussissa yön yli, päivällä virtaläheet kuorihousujen alla välihousujen taskussa. Jos kamerana olisi ollut vaikkapa 5D, akkuja olisi ollut mukana kolme? kappaletta. Filmiä tuolla reissulla oli 5 rullaa diaa. Eli akkujen riittävyydessä tässä tapauksessa ei ole kyse niinkään suuresta kuvamäärästä vaan varauksen säilymisestä kylmässä tai niiden pitämisestä lämpimänä. Kokonaispaino ja akkujen säilyttämismukavuus tukee FE:n käyttöä. Jos toisena esimerkkinä nostan 4 viikon Nepaliin tehtävän vaellusreissun. Filmiä mukana 20 rullaa, sähköä periaatteessa saatavissa muutaman päivän välein. Sähkö tuotetaan vesivoimalla tai aurinkokennoilla muutaman talon kylälle. Periaatteessa lataaminen on mahdollista, mutta jännite vaihtelee huomattavasti, joka on potentiaalinen riski laturille. Aurinkopaneli toimii kun on aurinkoista. Eli sähköä joutuu metsästämään ja siihen kuluu aikaa minkä voisi käyttää järkevämmin esim. kuvaamiseen. Painovertailu: 20xdiarulla= noin 200g, 5D painaa 800g, FE 600g. 5D:hen lisäksi akut ja laturi. Nepalin tapauksessa yksi ratkaisu olisi AA paristot, joita on yleisesti saatavilla. Painoa lisäisi kuitenkin tyhjentyneiden pattereiden takaisinkuljettaminen. Varmasti sähkösaanti ja akujen ylläpito on mahdollista ratkaista, tehdäänhän em. asioita jatkuvasti myös digikameroiden kanssa.Itse en näe tosin mitään järkeä siirtyä uuteen teknologiaan jos se ei tarjoa lisäarvoa, vaan päin vastoin, tekee kameran ylläpidon hankalammaksi. Akkujen loppumisen lisäksi tuossa skenaariossa mekaanista kameraa puoltaa parempi elektromangeettisen pulssin sietokyky. FE:stä vaan mekaanista 1/90 aikaa kehiin, t-maxia sisään ja kuvaamaan
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Jokunen vuosi sitten Kameralehdessä oli juttu luontokuvaajasta, joka kuvasi (edelleen) Olympuksen OM -järjestelmällä. Taisi lähinnä Afrikan suunnalla kuvata, käsittääkseni enemmän työkseen kuin huvikseen. Kuvat ainakin olivat hyviä. Eräs yksityiskohta jutusta jäi erityisesti mieleen. Kaveri kertoi päivän päätteeksi istuvansa nuotiolla nauttimassa hyvästä sikarista samalla kun kolleegat tyhjentävät kuumeissaan muistikorttejaan läppäreihin ja kuvapankkeihin... Jo jottein isolle F:lle tule paha mieli, niin todetaan, että kyllä Canonin digi on parasta mitä kuvitella voi. Kaikille ja kaikkeen, aina.