Tietoa tarvittaisiin. Googlettaminen ei oikein tuottanut tulokseksi muuta kuin kiroilua. Mikä siis on paperin iso P arvojen suhde filkan iso P arvoihin? Käsitin, että samoista mitoista ei puhuta, sillä eihän silloin tuntuisi järkevältä ilmoittaa erikseen P-arvo? Suurin kiitos ensiksi oikein vastanneelle.
Vs: Paperi ISO:n on vastaavuus filmi ISOn? Tarkemmin: tällaisen paperin vastaavaa iso arvoa haen. http://www.kodak.com/global/en/professional/support/techPubs/g16/g16.jhtml Tällaisesta taulukosta keksin tuon P-homman. Onko siis ihan vastaava kuin perus iso-standardi? Aika nopeeta paprua sitten? Surface/ Contrast Grade / ISO Paper Speed / ISO Paper Range F1 / P640 / R150 F2 / P640 / R140 F3 / P640 / R110 F4 / P320 / R90 Heh, kävikö tässä niin, että olen ihan hakoteillä? Varma tieto siitäkin olisi poikaa.
Vs: Paperi ISO:n on vastaavuus filmi ISOn? No jaa, hakoteillä ja hakoteillä: tuoltahan sitä tietoa löytyisi jos tarkkaa tietoa haluaa ja on valmis maksamaan. Onneksi sieltä saa ihan ilmaiseksi oikeat ISO-normit lisähakua varten (esim. jatkuvasävyisten mv-papereiden herkkyysnormit löytyvät standardista ISO 6846). Ilmeisesti olet hakemassa vastaavuutta mv-papereiden ja mv-filmien herkkyyksille. Siihen ei välttämättä tarvitse kovinkaan tieteellistä lähestymistapaa, vaaan ihan kokeilijan mieltä. Lähtökohtana olen itse pitänyt filminherkkyyttä ISO 4, <COLOR color="red"]mutta</COLOR> pankromaattinen filmi, ortokromaattinen filmi ja normaali mustavalkoinen paperi ovat herkkiä eri aallonpituuksille. Karkeasti luokiteltuna pan on punaherkkää, orto on viherherkkää ja paperi (kuten myös paperiemulsiota käyttävät filmit) on siniherkkää. "Oikea" valotus selviää parhaiten kokeilemalla.
Vs: Paperi ISO:n on vastaavuus filmi ISOn? [OT] Nonniis eipäs nyt noin karkeita luoikitteluja käytetä, kun ei tuossa ole oikein päätä eikä häntää. Pankromaattinen on nimensäkin mukaan kolmiherkkää, eli herkkää siniselle, vihreälle ja punaiselle valolle. Orthokromaattinen on kaksiherkkää, siniselle ja vihreälle. Ja Monokromaattinen on yksiherkkää, yleensä siniselle valolle. Yksijyrkkyyspaperit ovat yleensä monokromaattisia ja moniastepeperit ovat pääasiassa orthokromaattisia vähintäänkin heikosti (joskus monokromaattista.) Orthokromaattisten papereitten kanssa ei voi käyttää kellanvihreää suojavaloa, vaan sen on ehdottomasti oltava punainen. Poikkeuksen näistä tekee luonnollisestikin "värinegoista mustavalkoista" -tyyppiset paperit. [/OT]
Vs: Paperi ISO:n on vastaavuus filmi ISOn? Pitikin heti aamusta katsoa vieläkö ehtii korjata ajatusvirheen (hmm, kirjoitusvirhe olisi parempi tekosyy, mutta se ei oikein taida toimia ). Oikeassa olet, olisi pitänyt kirjoittaa toisessa järjestyksessä (siniherkästä aloittaen) ja käyttää sanaa lisäksi. Muuten menisin peiton alle pimeään häpeämään loppupäiväksi, mutta kun puolilta päivin pitää olla kaupungilla kokoustelemassa
Vs: Paperi ISO:n on vastaavuus filmi ISOn? Kokeiluun yllyttäminen oli - ei kovin yllättäen - järkevintä. Jotain suuntaviivojahan tässä vain haettiin, jotta kokeilemiseen löytyisi järkevät lähtökohdat. Kiitos vastauksista ja pohdinnoista.
Vs: Paperi ISO:n on vastaavuus filmi ISOn? Filmin herkkyys (ISO) on määritelty tietylle kontrastille (CI n. 0.6-0.65 luokkaa) kehitettäessä siten, että tiheys (densiteetti) on 0.1D taustoja tummempi. (Taustat = base+fog, varmaan parempi suomenkielinen termikin olisi). Filmin densiteetti on tietysti läpäisyä mitatessa. Paperin herkkyys (ISO P-arvo) taas on määritelty kohtaan missä tiheys *heijastusta* mitattessa on 0.65 kohdassa joka zonettajilla vastaa muistakseni n. zone 4-4.5 kohtaa eli hieman keskiharmaata tummempi kohta. (Siis, ei varjoihin kuten filmillä vaan lähemmäs keskiharmaata) Molemmat tavat riippuvat sekä kehitteestä että kehitysprosessista. Muistaakseni filmejä mitatessa käytetty kehite pitää julkaista/kertoa pyydettäessä, paperipuolen standardista en ole varma. Käytännössä valmistajien mittatavat vastaavat karkeasti filmeillä D-76-kehitettä ja papereilla ehkäpä dektol:ia. Molempien ISO-arvojen laskennan pohjana on valoteho luxeina. Filmeillä esim. FP4 on varmaan ISO 125 ko. kontrastilla, kehitteellä, prosessilla ja mittatavalla. Käytännössä sopiva kontrasti useimmille on ehkä CI 0.55 suuruusluokka (Zone-system tyylisesti normaalikohteelle), jolloin mitattava nopeus esim. D_76:lla lienee EI 64-80 luokkaa. Numeroarvot edellä muistinvaraisesti, merkintätapa CI=Contrast Index ja EI = Exposure Index. Kannattaa lukea Way Beyond Monochrome (Ralph W. Lambrecht ), jos on kiinnostunut enemmän aihepiiristä ja densitometriasta sekä paperin että filmin osalta. Myös apug:sta löytyy tietoa hyvin. Keskivertoharrastaja ajaa joka tapauksessa koeliuskat, ekspertti taas kalibroi omat arvot omaan prosessiin. Mielestäni on aika merkityksettömiä nuo paperin nopeusarvot. Toisin kuin filmeillä nopeushaitari on kuitenkin aika kapea ja kokeilu muutenkin tarpeen. [Edit] Lienee pakko lisätä manintana papereita koskien myös ISO R-arvo. Sehän kertoo sitten kontrastia karkeasti siten, että luku vastaa mittaolosuhteissa erottuvien tumman/vaalean ääripään välistä valotuseroa (ISO R = 100*tarvittava valotusero densiteetteinä).
Vs: Paperi ISO:n on vastaavuus filmi ISOn? Nimensä mukaisesti? Pan tarkoittaa kaikki. Kromaattisen kantana puolestaan on khroma, väri. Ortokromaattisen saa suomeksi kirjoittaa ilman hoota, vaikka siihen englannissa sellainen tungetaankin. Kreikan orthos on muutoin suora, oikea (eikä esim. kaksi).
Vs: Paperi ISO:n on vastaavuus filmi ISOn? Okei, myönnän erehtyneeni, mutta minä en olekaan lukenut latinaa(?) vaan olen antanut itselleni kertoa tämän. Sinällänäshän näkyvä valo voidaan jakaa kolmeen pääväriin, josta sekoittamalla saadaan karkeasti kaikki näkyvä valo sekoitettua.