Vs: Aamulla kerran... Kun näytän jäävän vähemmistöön kannattaessani mv:tä, niin perustellaan vähän enemmän. Ensiksi on sanottava, että kuva toimii uskomattoman hyvin, oli sitten väri tai mv. Värikuvassa sinisen sävyt ovat hienot, kuten täällä on jo todettukin. Mv on kuitenkin rauhallisempi ja siten sen tunnelma sopii paremmin talviaamuun. Niin hienot kuin nuo sinisen sävyt ovatkin, ne eivät luo kovin talvista tunnelmaa.
Vs: Aamulla kerran... Tossa värikuvassa on sen verran poikkeukselliset sävyt, että se tekee suuremman vaikutuksen.
Vs: Aamulla kerran... Lieneeköhän tämä eli jompi kumpi joskus jo nähty. Mustavalkoisessa on liian kova kontrasti mustan, kovan rantakivikon ja eteerisen maiseman välillä. Kivikko on selvästi voimakkaampi, vaikka sen voi kuvitella olevan vain "etuala". Mielikuvaksi jää katsominen palaneelta maalta vielä elävään toiseen maahan. Värillisessä kivikko on pehmeämpi ja maisema saa väristä energiaa. Muodostuvat kolme värisävyaluetta ovat kohtuullisen tasapainossa. Mielikuvaksi jää oleminen läsnä koko maisemassa. Siis kaksi eri asiaa ja estetiikkaa, eli omena ja appelsiini (mutta värikkäämpi appelsiini on miellyttävämpi).
Vs: Aamulla kerran... No tietennii väri, mv on liian "rauhallinen". Ja nyt vain päätät itsekkin että väri!
Vs: Aamulla kerran... Joidenkin kuvien kohdalla sitä miettii, mutta tämän luulisi jääneen parmmin silmien perälle muistiin. Väri, mustavalkoisessa häviää kuvan sävymaailman luoma taika.