Vs: Rullafilmi spiraalille Ainakin Patersonin spiraaleille tuo tupla-annos 120-filmiä näyttääkin menevän niin helposti etten jaksa enää edes teippailla pimeässä. Etusormen kynnellä naputtelen ensimmäisen filmin hellästi pohjaan saakka, toinen filmi tavalliseen tapaan perään.
Vs: Rullafilmi spiraalille Tyhmiä kysymyksiä osa kolme. Mitenkäs kun se eka filmi on jo pohjassa, eli onnistuuko se edelleen se "vemputus", niin että sen toisen filkan saa spiraalille ilman vippaskonsteja? Eli siten kuin sen ekankin filmin?
Vs: Rullafilmi spiraalille Onnistuu, ensimmäinen filmi ei häiritse spritaalin loppuun ujutettuna mitenkään, ja spiraalilla on sen verran ylimääräistä tilaa että toinen filmi menee sisään yhtä helposti kuin tyhjään spiraaliin ja jää vielä turvaväliäkin. (Kokemukseni edelleen ainoastaan hyväkuntoisilla Paterson-spiraaleilla) Kuulatyöntömekanismihan työntää filmiä vain spiraalin alkukohdassa.
Vs: Rullafilmi spiraalille Joo, tätä ajattelin viimeksi että pitäisi laittaa toinen perään. Uusia asioita on joskus vaikea kokeilla, mutta seuraavaksi kyllä. Kokeilin metallispiraaleja kinofilmille ensimmäisen kerran. Monta vuotta ne tuossa ovat olleet käytettävissä. En viitsi alkaa enempää harjoittelemaan ilman syytä kun vanha systeemi on aina ollut ongelmaton (paterson) ... sen verran harmittaa pilatut filmit. Täytyy laittaa ehtiessä myynti-ilmoitus. Pitkä ja lyhyt metallipurkki monin 135 ja 120 spiraalein.
Vs: Rullafilmi spiraalille Tuossa on se riski että ne menevät päällekäin. Ainakin teoriassa se on mahdollista, ja minulla kävi niin vissiin ensimmäisellä kerralla kun kokeilin, tosin ei pilannut lopputulosta. Sen jälkeen olen kyllä tehnyt tuota toistakymmentä kertaa ilman ongelmia. Jossain oli ohje irrottaa eka filmi puolalta varovasti niin että siihen jää se teipin pala, sitten teipata toisen filmin pää siihen kiinni. Se varmaan toimisi mutta voi olla hankala saada filmejä täsmälleen samansuuntaisiksi/suoraan. Mutta muuten tosi kätevä tapa kehittää kaksi rullaa kerralla.
Vs: Rullafilmi spiraalille Tuossa kahden 120-filmin peräkkäin laittamisessa on se muutos yhden filkan kehittämiseen, että myös kehitteen määrää pitäisi nostaa (tai ehkä aikaa lisätä), koska kehitteen menekki lisääntyy tuplaantuvan filmipinta-alan vuoksi.
Vs: Rullafilmi spiraalille Joissakin tapauksissa valmistaja antaa kyllä suosituksen vähimmäismäärästä, ainakin one-shot -käytössä, ja kehitteen määrä voi jäädä alle sen jos laitetaan "väkisin" tuplamäärä filmiä. Mutta jos kehitteellä kehittää vaikka 12 rullaa/litra niin sillä voi vetää näin ollen kuusi tuplasatsia, puoli litraa kehitettä/kehitys. Tai sitten logiikkani pettää pahemman kerran. Ajan lisääminen on asia erikseen. EDIT: Ajatellaan näin että valmistetaan puoli litraa em. kehitettä. Sillä kehittää 6 rullaa. Onko väliä kehittääkö yhden vai kaksi aina kerralla? Logiikkani mukaan ei. Ja periaatteessa kaikki kuusi voisi kehittää kerrallakin, jos mahtuisivat puolen litran määrään. EDIT2: Tätä logiikkaa tukee se että 35mm 36 kuvan filmillä on sama pinta-ala kuin 120 -filmillä. Kuitenkin 35mm filmi tarvitsee ainoastaan luokkaa 290ml kehitettä kun rullafilmi taas luokkaa 500ml. Sama filmipinta-ala, eri määrä kehitettä. Kehitteen kuluminen lasketaan molemmissa tapauksissa samoin.
Vs: Rullafilmi spiraalille ID-11/D-76, Microphen ja DD-X (varmaan muitakin on) toimivat monikäyttöisinä kun lisää aikaa 10% alkuperäiseen jokaisen 120 tai 135/36 rullan jälkeen, silloin kun kehitettä on tehty 1 litra. Siis aina takaisin siihen litran tölkkiin kaadetaan ja kymmenennen filmin aika on jo +90%. (Kehitteen vahvuus on stock tai DD-X 1+4). Luonnollisesti kehite kuluu kehityksen aikana ja jos paljon tavanomaista enemmän filmiä saisi kehitettyä kerralla pienessä kehitemäärässä pitää aikaa lisätä melko reippaasti. Patersonissa tosiaan kehitemäärä on kinospiraalille 290ml ja rullafilkalle 500ml. Jos olisi yhtä paljon filmiä eli 2 kpl 135/36 ja kaksi 120 rullaa, rullafilkat peräkkäin kehitteen määrä on 500ml ja kinofilkoilla 580ml. Ero näitten välillä on pieni, mutta olemassa, samoin kuin ero siinä että laittaakin totutun yhden 120 filmin sijaan kaksi samalle spiraalille. Kehitetyypistä ja laimennoksesta riippuen voi joutua korjaamaan aikaa. Edellisellä sivulla aihetta kyllä on jo käsitelty vähän. Standi eli seisotuskehitys on erikoisuus, jossa tietty määrä tiivistettä tarvitaan filmialaa kohden, mutta yleisemminkin voidaan sanoa sama jolloin ero on vaan hienovaraisempi ja yleensä hyvin korjattavissa ajan säädöllä. Lisään vielä, että melko teoreettista tämä on nyt. Hyvä on kuitenkin tajuta mitä siinä tapahtuu. Käytännössä tiedän käyttämieni kehitteiden ja laimennosten kanssa, ettei merkittävää ajankorjausta tarvita ainakaan aluksi, vaan voi hyvillä mielin ensin kokeilla tulosta kahdella filkalla peräkkäin. Kysehän saattaa olla vain parista prosentista ajan suhteen. Laimeilla litkuilla lutraavien lie syytä olla tarkempia: voi tulla yllätys. ed. Metallia tarjolla: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,110288.0.html DD-X ei ole kovin tuttua minulle vielä. Sen ei sanota säilyvän kuin 24 tuntia, jos oikein tulkitsen ohjeet. Sinä aikana on siis kehitettävä kaikki. http://www.ilfordphoto.com/Webfiles/2011427124733149.pdf