Vs: Keikalla Kun on noin tylsä valaistus, niin voisi vaikka jännitteellisiä rajauksia hakea tai mulla tavalla tehdä kuvista mielenkiintoisempia. Vaikka valita hetki jolloin esiintyjän ilme ilmentää vaikka eläytymistä omaan musiikkiinsa. Tai vetää vaikka mustavalkoiseksi, jos siltä tuntuu. Mustavalkoistus kun on tavallaan tapa lisätä kuvan impressionismia (ja musakuvien pitäisi mielestäni olla impressionistisia, sillä niin ovat konserttikokemuksetkin), koska emme näe konkreettisesti mustavalkoisena asioita. Sen sijaan kakkoskuvan käsittely ei mielestäni tue kuvaa tai sen sisältöä mitenkään, mutta tämä tietysti voi johtua yliherkkyydestäni kaikenalisille hyllyefektipläjäyksille.
Vs: Keikalla Jus juu, eli ykköskuvassa valaistus oli just sitä mitä se oli? oisko pitänyt kusetta katsojaa väärentämällä kuvaa jotenkin, kuvanhan olisi voinut väärentää mustavalkoiseksi, mutta kun periaatteni ei anna sitä periksi, kuva on sitä millä se on tarkoitettu esitettäväksi. Rajauksista olen yhtämieltä olis voinut harkita paremmin, mutta tämä tulikin raakana, eli joku joskus on sanonut että, "valokuva on valekuva" (joten en halua ryhtyä vääristelemään kuvaamaani, tuo toinen kuva taas on vääristelty tai taiteiltu?? (nimimerkillä. satoja digirullia kuvanneena.) .
Vs: Keikalla ekassa on liikaa häiritsevää tauhkaa. toisessa on euroopan mauttomin käsittely. toinen on rauhallisempi ja siinä voisi ollakin perusteet julkaisuun jos musakuvista tykkää. ja tuo käsittelemättömyys nyt on ihan soopaa - ei tämä nyt niin suurta taidetta ole. kuvia käsiteltiin jo silloin kun niitä kuvattiin lasinegoille.
Vs: Keikalla Ymmärrän hyvin kuvan autenttisuuden korostamisen. Kuvan tarkoitus kai on useimmiten edustaa hetkeä, tunnetta, tilannetta, joka alunperin sai aikaan kuvan ottamisen. En kuitenkaan tarkoita että olisin kuvankäsittelyä vastaan, teen sitä itsekin. Valokuva on kuitenkin samanlaista kuin mikä muu esittävä taidemuoto, sen perimmäinen tarkoitus on ilmaista tekijänsä näkemystä, ei mielyttää yleisöä. Itse kuvista, en ole niin "musakuvien ", harrastaja mutta nämä ovat mielestäni hyviä, asiansa esiintuovia kuvia, joiden merkitys kyseisen esiintyjän faneille saattaa olla hyvinkin suuri. Kuvaaja on tehnyt hyvän työn, palvellessaan suurempaa joukkoa ihmisiä =)
Vs: Keikalla Kiva kun on periaatteita. Jotain noille mielestäni tarvitsisi/olisi tarvinnut tehdä, kuvanottovaiheessa tai jälkikäisttelyssä, jotta ne herättäisivät mielenkiinnon. Tämä oli minun pointti, olen pahoillani jos ehodtuksillani jälkikäsittelytavoista pahoitin mielesi. Suosittelisin kuitenkin avartamaan mieltä sen verran, että miettisit tuota uudelleen, että ovatko mv-kuvat sittenkään "väärennettyjä kuvia". En myöskään ihan ymmärtänyt tuota toista kuvaa, eikö sitä sitten ole jälkikäsitelty - joku sanoisi, manipuloitu? Ja silti mielestäsi mustavalkoistaminen on väärentämistä? Nyt en varmaankaan täysin ymmärtänyt mitä yritit sanoa, pahoittelut. Erityisesti tuo viimeinen virke jäi epäselväksi, keneltä kysyt, että onko toinen kuva "vääristelty tai taiteiltu"? Sinähän sen varmaan tiedät että mitä sille olet tehnyt. Digikuvan jälkikäsittely (tarkoittaen sävyjen, kirkkauden yms. perussäätöä) ei ole vääristelyä yhtään sen enempää kuin siinä automaattisessa prosessissa tapahtuu jossa kamerasi vääntää bayer-arraysta (sorry, suomenkieli hukassa, "bayer-matriisi"?) sen JPG:n. Joku japanilainen insinööri on sen algoritmin sen koodannut, ja jos et osallistu kuvan jälkikäsittelyyn, niin sitten kuvasi ovat ko. insinöörin mielen mukaisia (eli automaattisesti jälkikäsiteltyjä). Enpä tiedä, kuka on sanonut "valokuva on valekuva", mutta tekisi mieli väittää, että sanoja on tällä tarkoittanut sitä, kuinka jakamalla maailma siihen osaan mikä näkyy valokuvassa ja siihen mikä ei näy (ynnä muut valokuvauksen aspektit), pystytään välittämään valokuvalla valheellinen viesti. Siis siihen "manipulointiin" jonka kuvaaja tekee sommitellessaan kuvan, valitessaan syvyysterävyysalueen, valotuksen, polttovälin ja niin edelleen. En myöskään ole kanssasi samaa mieltä siitä, että jälkikäteen tehty rajaus tekisi kuvista valheellisempia, en keksi kyseiselle ajatukselle perusteluja. Jep, ja nimen omaan tuosta syystä pitäisi mielestäni kuvaajan olla aktiivisesti vedostamassa kuviaan esittämään sitä tunnetta, jota kuvaushetkellä haki/näki/tunsi, eikä antaa algoritmin arpoa toteutusta.
Vs: Keikalla Jep, ja nimen omaan tuosta syystä pitäisi mielestäni kuvaajan olla aktiivisesti vedostamassa kuviaan esittämään sitä tunnetta, jota kuvaushetkellä haki/näki/tunsi, eikä antaa algoritmin arpoa toteutusta. [/quote] Siis osasit sanoa asian juuri niinkuin itsekin ajattelen.
Vs: Keikalla Jep, ruoskaa tuli, mutta kiitti mielipiteistä, tuona kirjoitteluhetkenä jolloin kommenttini laitoin päiväni ei ollut paras mahdollinen ja vähän turhan kärkäs olin joka asialle (kotona myös vaimo ja koirkakin keljuili). Tuon lasusahduksen "valokuva on valekuva" on joku ammattikuvaaja päästänyt suustaan parikymentä vuotta sitten jossain lehtikirjoituksessa en muista missä.
Vs: Keikalla Tossa ekassa kuvassa on niin huima syväterävyys ja paljon epämääräisiä elementtejä, että menee melkein surrealistiseksi taiteeksi varsinkin jos alkaa ajatella, että kuva olisi koottu erillisistä irrallisista paloista.
Vs: Keikalla Kyllä kyllä..elementtien monipuolisuus ja näennäinen epämääräisyys (liittyväthän ne kaikki kuitenkin kiinteästi keikkatilanteeseen) tekevät kuvasta varsin mielenkiintoisen.
