...ja esikostutuksen takia pitää lyhentää kehitysaikaa. Kuinka paljon se nyt olikaan, en muista, olisko ollut 10 %?
Entistä mäkihyppääjää vapaasti siteeraaten: ""Rullafilmin pujottaminen on niin kuin vaimon päälle meneminen: kyllä se siitä lähtee." Koskaan ei pidä luovuttaa, kyllä se sinne menee kun tarpeeksi äheltää! Ja ensi kerralla jo puolessa ajassa.
Mulla kans tankki tahtoo vuotaa aina ku pyörittelen. sinänsä ikävä homma, että kemikaalit saa laittaa uusiks joka neljäs filmi. Ainoa mikä pahasti on ongelmana, on se etten saa filmiä millään spiraalille, ellen laita kahessa osassa. En tiedä onko syynä se, että spiraali on vanha vaiko vain likainen. Ehkä tekijässä saattaa olla myös vikaa. Mutta olisiko metallispiraali parempi? Ilmeisestihän filmi pitää pujottaa sinne kokonaan, eli onko metallispiraaleissa samanlaisia mekanismeja, kuin muovisissa?
Metallispiraaliin ei filmiä pujoteta vaan kierretään aavistuksen kaarelle taivutettuna. Toimii siis riippumatta kosteudesta tai spiraalin urissa olevasta liasta.. Siinä ei ole liikkuvia osia kuin korkeintaan jousiklipsi filmipään akselille kiinnittämistä varten. Käyttö vaatii hiukan harjoittelua, mutta metallispiraali on vastapainoksi aina toimintavarma. Filmi on saatava joka tapauksessa spiraalille kokonaan, koska muuten on 99,9% vaara siitä etteivät kemikaalit pääse vastakkain olevien filmipintojen väliin.
Pussiin mukaan kasa silica-pusseja tai 500-1000g suolapussi tai muu kosteuden syöjä. Ei luulisi niin olevan enään niin trooppinen ilmasto.
Lyhyesti oma tekniikkani, suoritetaan istuen -> Spiraali polvien väliin, filmin päästä kiinni kaksin käsin (mahdollisimman kulmista), jonka jälkeen se vaan vedetään spiraalille vähän matkaa ja rullataan sisään. Lopuksi, kun filmi on spiraalilla tankissa ja tankki kiinni, kantsii kokeilla varmuuden vuoksi, että suojapaperia voi repiä. Jos sitä ei voi repiä niin kannattaa ottaa se suojapaperi pois sieltä tankista
Askartelin viikonloppuna pari pussia ohuesta kankaasta ja pistin täyteen kissanhiekkaa (silicaa). Pussit vaihtopussiin purkin ja filmin kanssa ja kosteutta tiivistyi pussiin selvästi vähemmän. Filmikin meni spiraalille lähes kivuttomasti. Mutta en vielä tuuleta, katotaan nyt muutama operaatio ensin. Lisähyötyä noista saa siinä että ne pitää purkit ja vermeet mukavasti paikallaan ja järjestyksessä pussissa. Tyttöystävä kyllä vähän pyöritteli päätään kun raahasin kissanhiekkasäkin kaupasta, meillä ei nimittäin ole kissaa
Jatketaan vielä, kun aihe nousi taas esiin. Likaisuus ja kosteus lienevät pääsyyt kun filmi ei tahdo mennä muovispiraalille, mutta spiraaleissakin on eroa. Meille on pimiölle eksynyt Patersonien sekaan pari aivan samannäköistä halpisspiraalia (lienevätkö AP:n - en ole aivan varma). Eroa ei yleensä huomaa kuin vasta filkkaa pujottaessa: siinä missä Paterson tuntuu imaisevan filmin sisälleen, näiden halpisten kanssa tuhraaminen on yhtä tuskaa. Muuten, tosiprööt säästävät aikaa ja kehitettä ja pujottavat yhdelle muovispiraalille kaksi kappaletta 120-filmejä - itse olen kerran kokeillut ja ilmeisestikään en ole tosipröö: kyllähän ne lopulta menivät ja kehittyivätkin, mutta söhläilyyn kuluneessa ajassa olisi kehittänyt parikin tankillista
Miksei mahtuisi, jos siihen kerran menee 220-filkkakin? Ossilta kuultu niksi, se kun oli aikoinaan mukana yliopiston promootiokuvauksissa ja niiden projektien päivittäiset rullafilmimäärät olivat melkoisia.
Kaksi 120-rullaa on suunnilleen saman mittainen kuin yksi 36 kuvan kinorulla. Säädettäviin spiraaleihin menee siis yleensä aina kaksi 120-rullaa peräkkäin. Jobolla on sellainen muovinen tappi, jolla voi laittaa ensimäisen spiraalin pysymään paikallaan (ensimäisen rullan jälkeen siis tappi). Samalla se toimii stopparina seuraavaa pujotellessa. Helpointa on mun mielestä laittaa pala teippiä taustapuolelle pitämään filmejä peräkkäin ja kiinni toisissaan. Tuota keinoa tulee käytettyä myös puolikkaita kinorullia kehitellessä, peräkkäin vain. Jos spiraalit ovat kovin moskaiset, kannattaa kokeilla kloriittia tms. Mulle ajautui muutama ihan törkeässä kunnossa oleva spiraali ja puhdistuvat itsestään pienellä liottelulla alta aikayksikön kuin uusiksi.
Patersoneilla se vaatii vähän vippaskonsteja, kun niistä puuttuvat stopparit: ensimmäinen filmi normaalisti, niin että suojapaperin teippi tulee viimeiseksi - toinen rulla suojapaperin teippi edellä.
mitkä ihmeen stopparit? Edit: Ai tuo punainen... Jos työntää filkan spiraalille eikä renkuta niin tarviiko tuota stopparia, vai miksi se on niin kätevä?
Siis ensin eka filmi spiraalille ihan loppuun asti. Sitten stoppari alas ja toinen filkka siihen perään. Emmä itse sitä stopparia tosin käytä. Kunhan huomaa pitää huolen ettei vemputa sitä jälkimmäistä filmiä liian pitkälle. Nyt juon tämän kaljan, ja kohta painun lataamaan neljä Realaa kahdelle spiraalille. Helppo homma.
Paterson-spiraalille tupla-annos rullafilmiä, mielenkiintoista! Teippaatteko filmit peräkkäin sillä teipillä millä filmi on kiinni taustapahvissa? Haittaako kemioita? Riittääkö kemioissa kapasiteetit ja säilyykö ajat ennallaan... esim. litralla 1+1 ID-11:ta neljä 120-rullaa?
Molempiin jätetään taustapaperia pitänyt teipinpätkä "puskuriksi". Ei pitäisi pilata sen kummemmin kemioita. Sen ainoan kerran kun kokeilin taisin käyttää just ID-11:ta 1+1-blandiksella ja kyllähän siitä kuvia tuli. Itse asiassahan filmin pinta-ala ei kasva tankillista kohden kovin radikaalisti kinoon verrattuna, koska 135-rullia menee useampi päällekkäin.
"Riittääkö kemioissa kapasiteetit ja säilyykö ajat ennallaan... esim. litralla 1+1 ID-11:ta neljä 120-rullaa?" Ainakin Colortecin C-41 -litkut toimivat hyvin, vaikka rummussa oli 4 kpl 120-filmejä ja kemikaalia mahtuu ainoastaan puoli litraa. Taitaa olla ylärajoilla varmaan.
Vs: Rullafilmi spiraalille Teippasin peräkkäin sillä pohjapaperin teipillä.. Patersonin spiraalille meni 2 rullafilmiä helposti, kunhan liitoskohdan sai alkuun. Rodinalin kapasiteetti riittä varmasti 1+50 suhteelle 500 ml:n nestemäärällä. Jostain luin suosituksen, että "turvallinen" raja olisi 5ml Rodinalia filmiä kohti.