kertokaapa mikä olis hyvä mustavalkofilmi,tarkoitus olis negoista skannailla digimuotoon? kehitys missä? kiitti.
No sori mieto sarkasmi, mutta kysymys on vastaava kuin "Mikä on hyvä auto?" Annoin oman ehdotukseni. Jos kotikehitykset on poissuljettuja niin kokeile näitä C-41 -prosessissa kehitettäviä mv -filmejä. Jälki ei ole saman näköistä kuin perinteisissä, mutta vastaavasti kehitys onnistuu missä vain kuvalabrassa. Missä kehittää perinteisiä mv -filmejä, siitä mulla ei ole tietoa, kun olen aina kehittänyt itse. Eiri kehitti aikanaan, en tiedä vieläkö tekevät. Merkkia noista C-41 mv filkoista en osaa suositella, kun en ole niitä muutamaa koerullaa lukuunottamatta kokeillut. En pitänyt lopputuloksesta niin se jäi.
Jos ei itse meinaa kehitellä, niin eikö se melkein olisi joku noista väriprosessissa kehiteltävistä filmeistä? (Kodak BW400CN tai Ilford XP2) Nuohan voi viedä kehitettäväksi mihin tahansa liikkeeseen, joka ylipäätään filmejä kehittää. EDIT: Juhaa olikin piirun verran nopeampi
jatketaan vielä: Minusta tuota kotikehitystä kannattaa harkita. Homma onnistuu varmasti pienen harjoittelun jälkeen, kun minäkin olen sen oppinut. Parasta on tietysti se, että taitojen ja kokemusten karttuessa filmi ja kehitekombinaatioita on vaikka kuinka paljon, joilla voi tehdä juuri sen näköistä kuin haluaa. Äärilaidoista esimerkiksi hidas vilmi (25 -50 ASA) ja hienoraekehite niin skanneri ei erota raetta käytännössä lainkaaan ja toisesta äärilaidasta nopea (400-1600 ASA) ja kehitys jyrkäksi raetta korostavalla kehitteellä tummasävyaiheeseen niin vot alkaa viilinkiä löytyä.
ootko juhaa kallis mies jos postitan sulle ??(vitsi) mutta ei kai kehittäminen vaadi kauheata oppimista,mikäli sikäli olen asian ymmärtänyt.(mitkä ovat laitehankinnat minimissään,siis pelkälle negan kehitykselle? ja paljon euroissa? toisaalta sen haluaisin oppia.
Toiselle kehittäminen on vähen semmosta, kun ei yhtään tiedä, miten on valotettu ja mitä. Silloin pitäisi olla tasaavaa yleiskehitettä ja minulla ei ole sitäkään. Esimerkiksi Telefoto Helsingisä myy tarvittavia kamoja (Kaiser paketti 59 eur, mutta osina ja säveltämällä selviää halvemmalla). Tarviit alkuun päästäksesi: - purkin ja spiraalit - mittalasin (n. 300 ml malli) - lämpömittarin (repäse irti ikkunan pielestä tai pihistä akvaariosta) - kehitettä ja kiinnitettä - 2 kpl litran muovisia juomapulloja sekoitettujen litkujan säilyttämiseen - joku n. litran purkki, jossa miksaat liemet ja johon kaadat ne talteen laitettavaksi (pakaste purkki mulla) - vettä (hanasta) - pimeä tila tai vaihtopussi - pyykkipoikia 2 kpl/filmi ripustamiseen - kello ajan mittaamiseen (viisarinäyttöinen seinä- tai herätyskello, jos markan sekkaria ei ennestää ole) - mikrokuituliina märän filmin kalvopuolen pyyhkäisemiseksi, jotta pääsee eroon kalkkitahroista ja kuivumisjäljistä. Emulsiopuolelle niitä ei jostain syystä tule. Toimintaohjeet kirjastosta esim Hedgecoen Suuri Valokuvauskirja Myös Ostetaan -palstalle kannattaa jättää ilmoitus.
Huoltoaseman roskiksesta löytyy eri kokoisia muovisia puteleita (lasinpesunesteelle) jotka kestävät väkeviä liemiä eivätkä läpäise valoa. (Elintarvikeastioihin ei saa laittaa myrkkyjä -- hyi sua juhaa!)
Pitäisiköhän kertoa mitä yhteistä on laiskasti hoidetussa minilabbiksessa kehitetyllä c-41 -mv:llä ja bittitaivaalla. Enpä taida kuitenkaan.
Itse lopettelin mustavalkofilmikuvauksen Kodakin Portra BW:llä. Tykkäsin kovasti skannailla tätä loistavaa C-41-rullafilmiä...
Yksi vaihtoehto jos Helsingin Liisanakatu ei ole liian kaukana kulkureiteistä ja itse kehittämistä haluaa aloitella hitaammin on ehkä Telefoto ja heidän jääkaapissaan oleva hämmästyttävän hyvä oikeitten mv-filmien valikoima Siellä toiminta perinteiseen tapaan onnistuu vielä, eli voi jättää edellisen rullan tiskille jonkun kehitettäväksi samalla kun ostaa uuden rullan. (Muistan kun isoäitini ei osannut edes vaihtaa filmiä Voikkariinsa, silti hän otti aivan briljantteja muistokuvia suvun kesäriennoista.) Postitse ja veppikaupallakin asioiminen onnistuu mutta tulee tietenkin kalliimmaksi. Telefoto – Fotokauppa kotonasi, etkä maksa liikaa. Kirkkaalla säällä tuo C-41-mustavalkojen iso 400 voi vanhemmissa muuten hyvissä halpakameroissa joissa ei ole nopeimpia suljinaikoja ja pienimpiä aukkoja olla vähän nopeaa, ja hyvällä skannerilla saattaa huomata laatuerojakin. (Tosin kotona olevalla skannerinvanhuksella saadusta sutusta en varmaan erottaisi noita C-41 -filmejä jostain Ilfordin 50-isoisesta.) Minäkään en kyllä ole käyttänyt tuota Telefoto+Eiri palvelua (tai juurikaan noita C-41-mv-filmejäkään) kun itse kehittämällä voi tärkeillä ja valita mieleisen kehitteen ja etenkin pääsee myös nopeammin katselemaan mitä tuli kuvattua...
fiksu kaveri. mutta kun kehitetään labbiksessa ja skannataan niin onko paljon väliä? oikeastaan suosittelen superia satasta, se on halvempaa.
Väriprosessiin menevä filmi on skannatessa ehkä kiva, kun pölynpoistotkin toimii. Aidolla mustavalkoisella pölynpoisto on kytkettävä skannerista pois päältä. Kehitys itse on varsin helppoa eikä laitteet maksa kovin monen kehityksen hintaa. Aluksi se tuntuu ehkä aika työläältä ja aikaa vievältä, kun rutiini puuttuu täysin. Itse kehittämällä saa myöhemmin haluamansa laadun, jos vain on huolellinen. Itse tehdessä voi myös valita halutun tyyppisen kehitteen halutessaan (esim. hienoraekehite tai rakeinen kehite efektin vuoksi) eikä prässätystä filmistä (tai muustakaan erikoiskehityksestä) oleta lisähintaa.
Keskiherkkä tai hidas filmityyppi olisi toki parempi skannatessa, sillä skannerin piru kaivaa rakeet esiin turhankin hyvin. Toisaalta, jos (nimenomaan jos) filmi on kehietty hyvin ja rae on selväpiirteistä, on se itse asiassa todella kaunista ja siinä mielessä skannerin ominaisuus voi olla hyväksikin. Silloin kannattaa käyttää nimenomaan perinteisiä mv-filmejä kuten TRi-X ja HP5plus. Digikuvauksen aikana on totuttu suuriin terävyysalueisiin. MV:n käyttäjä voi mielummin keskittyä pieneen, mutta todella terävään aiheeseen käyttämällä suurta aukkoa ja mahdollisimman nopeata suljinaikaa. Silloin epäterävän alueen osuus kuvassa kasvaa ja juuri näillä alueilla on teräväpiirtoinen rae kaikkein kauneinta. Samalla itse kohde nousee hienosti esille.