Päätin kokeilla kuvaamista ennen auringonnousua. Kello soittamaan viideksi ja sitten kuudeksi Kangasalan Pelisalmelle ennalta valittuun paikkaan odottelemaan parasta valoa termospullon kanssa. Olisin toivonut, että aamuauringon ensimmäiset säteet olisivat osuneet sivusta päin tasaisen lämpimästi kuvassa oleville kiville, mutta niin ei käynyt. Vaikka odotukset eivät ihan täyttyneet, niin minun psyykelle tuntuu tekevän ihan hyvää tuollainen kuvaustyyli. Mitäs raati tuumaa? Kommentteja, vinkkejä, jne.
Jostakin syystä tulee tunne, että kuva kaataa oikealle. Muuten kyllä ihan positiivinen verrokki auringonlaskuille. Rauhallinen aamutunnelma.
"Olisin toivonut, että aamuauringon ensimmäiset säteet olisivat osuneet sivusta päin tasaisen lämpimästi kuvassa oleville kiville, mutta niin ei käynyt. " Ei se aurinko paista toivomusten mukaan Sinun on hyvä ensi kertaa varten tutkia, mihin aurinko tiettyyn aikaan paistaa (jos paistaa), ja hakea sitten sieltä uusi kuvauksellinen kohta. Aika mukava kuvakulma. Valokin on omalla tavallaan melko hyvä, joten eipä tässä välttämättä olisi aurinkoa tarvittukaan.
Melkein voin aistia sen että kuvan oikealla puolella ulottumattomissa on kalaukko joka ajoi uuden veneensä kiveen jota ei pitänyt olla olemassa, tai ei ainakaan viimeiseen 20 vuoteen.. kiva kuva, vaikka lehti on vielä puussa niin syksyhän tuosta tulee mieleen.