...kuten kuvotuksensa nimeämisessä useinkin on, eli mikäs tälle nimeksi, vaiko vain... de`lete... - kerrankin koko suku kasassa, ku eihän sitä koskaan tiiä koska... - on se Herranähkäön Niin isänsä näköinen... - ukki vois kammata sen tukkansa, kun Valokuvaankin tässä oikein... - oos ny Herranähköön, Ees vähän aikaa paikoillas... - kato ny kui Piäni sen pääki o... - te itten olitte siellä Rootoksella oikeen... sen Kaks viikkoo... - kyllä minäkin silloin kun olin nuori, silloinkin kun...TAASKO SÄÄ ALAT KERTOON TOTA.... - sää oot viäl nii vihree moniss asioiss, kato ko sillo ko Mää oli nuari... - jne jne jne....
Hitaasti hiipuva kauneus, kuin ihmisessä. Hieno kuva, oikeastaan hiton kaunis. Samassa kuvassa koko elämänkaari, syntymästä kuolemaan. Siinähän tuo on tiivistettynä, elämä, hassu sattuma matkalla tuonelaan.
Komppaan aika pitkälti, vois mennä melkeen perhekuvasta ja tuo ylempänä oleva keskustelu voi kuulua sillon ku asetutaan kameran eteen.