Avasin 01.08 digikuvanäyttelyn, aihe öinen Turun kaupunki. Kuvien koot 56 X 72 cm ja kuvia 12 kpl. Alla olevasta Linkistä näette aukioloajan: http://www.tommi.kankaala.com/tommi.htm Olette lämpimästi Tervetulleita. Uudet digikuvilleni osoitetut Nettisivut osoitteessa: http://www.tommi.kankaala.com
Se on pääasia, että sulla toimii. mulla ei vaan näy. Mutta ei kai sen väliä ole? Kunhan yritän auttaa, jos haluat saada galleriasi näkymään.
Hienoa, upea asia kun olet saanut näyttelyn aikaiseksi. Vilkaisin kuvasi ja ne näytti varsin yhtenäiseltä ja ihan hyviltä, varmasti isompina kuvina ovat hienompiakin. Melkein tuli sellainen fiilis että pitäisi olla pimennetty huone ja spottivaloilla valaistu aina kuva, muuten pimeässä huoneessa. Harmittaa ihan ettei sinne ole itsellä pääsyä siis näyttelyyn mutta toivottavasti Teemu pääsee käymään paikalla. Tsemppiä näyttelylle.
Jännittyneenä Turun kameramafia matkusti suureen ja mahtavaa Paattisiin. Paattisten aluetalo (tjsp) oli suunnattoman laaja ja hetken harhailun jälkeen löysimme pari avointa ovea jotka johtivat kirjastoon ja suurenmoisen valokuvanäyttelyn äärelle. Kuvat oli sijoitettu tyylikkäästi näkyvälle paikalle ja valaisukin oli hoidettu mahtavasti! Kuvien tutkailuun käytettiin riittävästi aikaa ja mafiosoiden ilmeet vaihtelivat yllättyneen, hämmentyneen ja epäuskoisen välillä. Öinen Turku oli dokumentoitu taidokkaasti niin, että suurimmasta osasta kuvia erotti mistäpäin kaupunkia kuva oli otettu. Osaan kuvia oli myös haettu hieman taiteellisempaa näkemystä mm. tarkentamalla kamera muualle kuin pääkohteeseen ja muutamassa kuvassa oli myös selvästi tärisytetty kameraa! Eikä saa myös unohtaa sitä, että pohjapaperin väriä käytettiin muutamassa kuvassa hienosti tehokeinona! Hienoa! Erityisesti mieleen jäi liikennemerkkien käyttäminen (pää)kohteena, ovelaa sanon minä! Kuvaajan intohimoa kuvaamiseen kuvaa myös hienosti se, että kuvat on otettu öiseen aikaan jolloin yleensä ihmisiä väsyttää. Kuvissa on myös havaittavissa selvä suunnitelmallisuus, otanpa kuvan tästä jonka jälkeen käännän kameran jalustan päällä toiseen suuntaan ja otan kuvan myös tästä. Oli myös hieno huomata, että kuvaaja on käyttänyt elämästään kaksi vuotta kuvien ottamiseen. Joku taitamattomampi saattaisi ottaa samat kuvat esim. 30 minuutin kävelylenkin aikana, mutta näissä on selvästi haettu sitä ratkaisevaa hetkeä ja oikeaa valoa! Näyttelystä jäi hämmentynyt olotila, kaupunki oli taltioituna ällistyttävällä tarkkuudella ja ennakkoluulottomalla asenteella. Spasiba huudahtaa yksi mafioso ja taputtaa innostuneena käsiään!
Olen valaistunut. Olen nimittäin nähnyt Turun valot. Tämän häkähdyttävän kokemuksen tarjosi Paattisten aluetalo. Omiin suosikkeihini lukeutui heti näyttelyn alussa ollut skarppi otos kansalliskuntamme ylpeydestä, Suomen Joutsenesta. Kuvaon taidokas tutkielma aluksen rungon muodosta; runko olikin taidokkaasti tuotu esiin katkaisemalla masto, jolloin saatiin kunnolla runko esiin. Kaikki nettien foorumeilla vähänkään pitempään liikkuneet kuitenkin tietävät kuinka tärkeää on runko-kuvaus! Toinen ehdottomista suosikeistani oli kuva, jossa toinen kansallisaarre, Turun Tuomiokirkko, oli haettu kultaiseen laikkaukseen, ja oikeassa alareunassa oli auton katto. Ovelasti kuvassa johdatettiin katsoja kirkosta autoon. Yli tunti näyttelyn katsomisesta aikaa, ja edelleen pohdin, minkäköhän merkkinen ja mallinen auto kuvassa onkaan. Kuva siis herättää ajatuksia. Suuren ihastuksen vallassa katselin aivan Turun yön sydämessä kuvattua otosta, jossa oli Kultatalon neon -valot. Öinen kuvausaika, täysin keskelle sommiteltu siideri-mainos ja kuvaajan keksimä oiva tehokeino heilauttaa kameraa toivat autenttisen tuulahduksen omista tutkimusmatkoistani Turun yöhön - yleensä noin 2200-0400 aikoihin. Mikä fiilis! Ajomatka takaisin sumuiseen ja sykkivään Turun keskustaan kävi sangen lupsakasti - vaihdellen ajatuksia amatöörikuvausgollegojen kanssa sydäntäriipivistä teoksista. Näyttely sulatti sydämeni ja muun kehoni, mutta niskat jäivät hieman jäykiksi. Tähän saattoi olla syynä se, että teokset olivat ylennetty oikealle paikalleen, tavallisen kansalaisen yläpuolelle, alareunan jäädessä ehkä kahden metrin korkeuteen - katseluetäisyyden kuitenkin pysyessä maltillisena - ehkä 1-2metrin väliltä. Olisi sen neljä litraa bensaa voinut huonomminkin käyttää.
Onpa kävijöiltä kunnon kommentteja. Tämmöistäkö tää meininki täällä nykyään on? Ihan oikeasti, varsinkin ylläpitäjältä toivois toisenlaista suhtaumista.
Sensijaan että annettais kunnollista kritiikkiä ja aloittelijalle neuvoja ni ei! Turkulaiset järjenjättiläiset päättää pistää jälleen ringin pystyyn ja rupeevat joukolla tönimään. Vittu te ootte säälittäviä.
Duoda duoda, joku filosofiksi tai yhteiskuntatieteilijäksi tjsp. tituleerattu taisi joskus sanoa, että "historian tuntemus auttaa ymmärtämään nykyisyyden." Ehkäpä tässäkin tapauksessa saattaisi, ehkä, kenties, olla kysymys historiasta - hihasta voisi ravistaa jonkinmoiseksi vinkiksi sanan "kaista".
Pääkaupunkiseudun eliitti-kuvaajat päättivät perustaa oman huutelurinkinsä kaltoinkohdeltujen auttamiseksi. Tähän threadiin ei kyllä tosiaankaan enää pitäisi vastata, mutta täytynee nyt pari riviä kirjoittaa kun sarkastisesti valokuvista kirjoittanutta tullaan huutelemaan säälittäväksi jne. En harrasta valokuvanäyttelyitä mitenkään yliaktiivisesti. Jos sattuu kohdalle niin menen toki käymään, eli näyttelyissä tulee käytyä ehkä 2kk välein. Yleensä näyttelyissä on kuvia joista en erityisemmin pidä. Yleensä näistäkin kuvista pystyy löytämään syyn miksi kuva on otettu ja mitä sillä on haettu. Kun katson tämän näyttelyn töitä, näen sarjan itseään toistavia, osittain teknisesti heikkolaatuisia, suurennoksiksi teetettyjä valokuvia. Katsoessani sarjaa minulle tulee väkisinkin mieleen, että itsetarkoitus on ollut saada mahdollisimman paljon kuvia - välittämättä niinkään kuvan sisällöstä. Tämä on mielipiteeni, ja siihen minulla lienee jonkin asteinen oikeus. Naapurifoorumi onkin kiitettävästi huomioinut tämän mielipiteen esittämisen oikeuden, ja päättänyt joukolla saapua antamaan moraalista tukea valokuvanäyttelylle, jota ei itse ole käynyt paikanpäällä katsomassa (arvaus). Asiapitoisten henkilöihin kohdistettua, älykkyyteen, asuinpaikkaan ja säälittävyyteen osoitettujen kommenttien lisäksi olemme saaneet nauttia myös valokuvan keinoin esiin tuodusta henkilöön/henkilöihin kohdistuneesta mielipiteestä. Ilmeisesti olisi pitänyt "kommentoida" kuvat sitten perinteisellä tyylillä: "Olen valaistunut. Olen nimittäin nähnyt Turun valot. Tämän häkähdyttävän kokemuksen tarjosi Paattisten aluetalo. Heti näyttelyn alussa oli terävä otos kansalliskuntamme ylpeydestä, Suomen Joutsenesta. Kuvasta oli ikävästi rajattu pois mastojen päät. Mielestäni kuvaan olisi kyllä kannattanut nuo mastot sisällyttää, sillä nyt kuva töksähtää silmään. Tällä ratkaisulla on tietysti haettu isompaa runkoa, mutta mielestäni alus olisi pitänyt säilyttää kokonaisena - tai ottaa selkeästi jotain yksityiskohtaa kuvaava otos. Toinen mieleenjäänyt kuva esitti Turun Tuomiokirkkoa. Paikanvalintaan olisi pitänyt kiinnittää huomiota, sillä nyt vaikutti siltä, että heti kun Tuomiokirkko oli saatu näkyviin, on pistetty jalusta kasaan ja otettu kuva, sen enempää katsomatta mitähän muuta kuvaan tuleekaan mukaan. Häiritsevänä esimerkkinä oikean alareunan täyttävä auton katto. Kolmantena toisin esiin Kultatalosta otetun kuvan, joka on tärähtänyt, ja siihen keskelle on sommiteltu siiderimainos. Kuva olisi terävänä - ilman siideriamainosta - olla jopa hyvä, sillä Kultatalon seinä näyttää pimeässä aika hyvältä neonvalojen loisteessa. Muut kuvat jatkavat samaa linjaa. Ikävänä piirteenä todettiin kuvien esiintuominen; 75x50cm kuvat olivat alareunaltaan ehkäpä kahden metrin korkeudessa, jolloin kuvia piti katsoa niskat kenossa, koska katseluetäisyys rajoittui hyllyjen vuoksi ehkäpä 1-2 metriin. Läheltä katsominen toi kuvista myös esiin tekniseen laatuun liittyviä ongelmia, kuten liike-epäterävyyttä, sumeutta, pehmeyttä, puhkipalamista, jne, jotka eivät voineet olla vaikuttamatta kokonaisvaltaiseen kokemukseen. Kuvien teemana oli öinen Turku; nyt kuvat vaikuttivat kovin samantyyppisiltä, ja jäivät toistamaan itseään. Mitään oivaltavaa, joka olisi pysäyttänyt minut, ei kuvista löytynyt. Ajomatka takaisin kului mukavasti keskustellessa amatöörikuvaajakollegoiden kanssa näyttelystä. Noh, tulipa käytyä. Olisi sen bensan huonompaankin voinut käyttää. " Jos pitää valokuvanäyttelyn, täytyy olla valmis vastaanottamaan siitä kritiikkiä - olipa millainen aloittelija tahansa. Tässä threadissa aluksi kritiikki oli puettu sarkasmin voimin sanoiksi ruudulle. Tässä postauksessa on sitten yllä normaali nettiversio, joka tuskin olisi aiheuttanut kalapaliikkia. Ellei sitten... älämölö syntynyt siitä, että sarkastiseen asuun puettu kritiikki olikin vain kirjoitettu väärien Turkulaisten järjenjättiläisten puolesta, jolloin on hyvä kerätä Holga-joukot ja lähteä näpäyttämään urakalla. Mikä oivallinen tilaisuus päästä sivaltamaan vähän foorumin moderaattoria, joka ei muutenkaan ole käsittääkseni ollut top-ten friends -listalla. Tähän en ota sen enempää kantaa, kuin että itse en ainakaan ollut "kostomielellä" liikkeellä tämän historiassa jo majailevan "Lätäkkö jäässä" (tm) casen suhteen, jossa tänne oli upittu kuvia ja linkitetty muille suosituille foorumeille, viedän foorumimestarin Teemun maksamaa kaistaa. Minulla ei ollut siinä hommassa penniäkään kiinni, kuvainnollisesti, vaikka törkeänä tapausta pidänkin.
Hupsista, nyt näyttäisi että olen syyllistynyt niin sanotusti pienehköön ylilyöntiin ja raja päässyt hämärtymään sovituista säännöistä. Kaveri oli ilmeisesti kohtuuttomasti vallannut kaistaa linkittämällä kuviansa ja näin ollen kuormittanut palvelinta tarpeettomasti. Paikallaan lienee siis omien puheiden takaisinvetäminen. Murrosikäisellä tytölläni peruskoulussa oli mahdollisuus valita valinnaisista kursseista mm. valokuvaus ja se jeeveli valitsi valokuvauksen. Oppilailla on mahdollisuus käyttää digikameroita ilmeisesti vallan järjestelmä sellaisia. Taitaa olla paikallaan sen verran valistaa friidua ettei laita aloittelijan paskoja kuvia esille, koska tottahan se on paskat kuvat kritiikki sitä myöten. Täytynee myös toivoa myös että koulu laittaa myös tietotekniikan perusteet kuntoon ettei vahinkoa pääse tapahtumaan ja ikävää perseyllätystä ole luvassa. Toisalta eiköhän peruskoulunopettajat ole sen verran valistuneita (tästähän löytyy kiitettäviä esimerkkejäkin) että osaavat valmistaa aikuisen otteella lapsia suhtautumaan asioihin. Toivottavsasti anteeksipyyntöni otetaan vastaan…..
No siinä tapauksessa kyse on lapsellisesta kostomentaliteetista. Ajatella, että vielä aikuisetkin(?) alentuvat moiseen. Päällikön pitkälle "en minä kosta ainakaan" -kommentille ei voi kuin nauraa. Varsinaisia kriitikoita täältä löytyykin vaikka omat kuvat ei taida rivikuvia kummempia olla. Kuten suoraan sanottuna ei täällä kenenkään muunkaan (paria poikkeusta lukuunottamatta).