Renderöinti

Minusta renderöinti liittyy enemmän icc-profiileihin ja värien digitaaliseen hallintaan.
Mutta tuossa mainitsemassasi yhteydessä ajattelen, että puhutaan värien mikrokontrastista. Eli kontrastia voi olla, mutta resoluutio huono. Vastaavasti erottelutarkkuutta (l/mm) voi olla mutta kontrasti matala. Mutta molemmat yhdessä ja vielä tarkka värientoisto samassa objektiivissa. Näin käsitän, mutta voin olla väärässä.

 

Minustakin renderöinti tarkoittaa yksinkertaisesti prosessia, jossa tietokone "piirtää" tai "luo näkyviin" lopullisen kuvan, videon tai näkymän jostain digitaalisesta sisällöstä. Termiä käytetään monissa yhteyksissä, kuten Grafiikka ja 3D-mallinnus, Videoeditointi ja Verkkosivut (web-kehitys).

 

Kuvallinen piirtotapa. Kädenjälki. Luonne.

 

Yksinkertaisesti "kuvan esittäminen näytöllä" - outojen sanojen käyttö ymmärrettävien suomalaisten sanojen sijaan myy paremmin/kuullostaa hienommalta. Tai pahimmillaan äidinkieli ei vaan ole hallinnassa...

 

Siksi onkin omituista, että termiä käytetään objektiivista puhuttaessa.

 

Mainostajat ja asiastaan liikaa innostuneet ja liian vähän tietävät usein käyttävät termejä väärin tahallisesti tai tahattomasti. Eihän tuo liity millään tapaa objektiivin ominaisuuksiin. Kuulostaa kyllä "hienolta".

 

Englanninkielisessä maailmassa käytetään kyllä paljonkin sanaa ”rendering”, kun puhutaan objektiivin luonteesta.

 

Myös englanninkielisissä teksteissä käytetään termejä epätäsmällisesti Definition of RENDER

 

Ei se käytännön kuvauksessa tarkoita lopputuloksen eli valokuvan kannalta yhtään mitään.

Kun olen jonkin verran kuvannut ja myös monenmerkkisillä objektiiveilla, olen tullut kyllä siihen tulokseen, että on täysin sama minkä merkkisellä ns normaaliobjektiivilla se kuva otetaan, renderöi se objektiivi sitten tai ei.

 

Ming Thein kirjoittaa Zeiss Otuksesta seuraavasti: "Of course, charts and numbers are not everything. There are lenses that test very poorly – Zeiss’ own 2/28 Distagon is one of those – due to aberrations such as severe field curvature; however, in practice, the way the lens renders is extremely three-dimensional and very, very pleasing. It therefore matters greatly how the lens renders in actual use; there are no numbers to describe quality of bokeh, for instance. Other qualities, such as microcontrast, are very easy to see but not so easy to measure. Some lenses have high resolution but harsh rendering – the Nikon AFS 50mms when stopped down, for instance – others are relatively low in fine structure/ microcontrast, such as the 58/1.2 Noct-Nikkor and late generation 50/1 Noctilux-M, but have very pleasing artistic qualities and ‘sufficient’ gross resolution."
Lähde: Lens review: The Zeiss Otus 1.4/55 APO Distagon, part I

 

Dustin Abbott kirjoittaa Voigtländer APO lanthar 50mm:n bokehtoistosta seuraavasti: "Often bokeh is the area that slightly suffers with APO lenses. A bit of chromatic aberrations (and spherical aberrations) produce less contrast, which results in softer defocused areas. APO lenses banish CA, which in term can produce more contrast in the defocused regions. Some lens makers do a good job with this, however, and produce lenses that can give amazing clarity but also quite nice bokeh (the Otus series comes to mind). I think that the APO50 is actually pretty close to that standard, actually, with very nice overall rendering of the defocused areas. Here’s a sampling at a variety of focus distances."
Lähde: Voigtländer APO-Lanthar 50mm F2 Review - DustinAbbott.net