Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Aikoinaan Agfan skannerisoftassa oli ominaisuus, jossa oranssista maskista skannaamalla tehtiin ko. filimityypille profiili. Käytännön hommissa ei tullut tilannetta, etteikö filmityypille tehty profiili olisi toiminut muille saman filmityypin kuville. Tuotantoerätietoa ei kai (?) filmeiltä löydy, ammattilaadun filkoissa pakkauksesta, harrastajafilkoissa ei. IMHO: käytännön hommissa tuotantoerien väliset vaihtelut ovat niin pieniä, että häipyvät sävyjen säädön "isossa" prosessissa.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Siis vaikuttaako filmin kypsyys ja valotus maskin ominaisuuksiin? Paljonkin?
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Kyllä filminskannauksessa on jonkin verran muuttuvia tekijöitä. Kuten mainitsit, esimerkiksi Agfan lähestymistapa skannaukseen oli skannata näyte filminpohjasta. Sillä näytteellä ei tosin vielä kovin kummoisia profiileja rakenneta, mutta haistellaan muutoksia balanssissa. Itse asiassa värihajontaa mitataan yleensä LD ja HD-pisteistä, jotka ovat karkeasti arvioiden LD~0.75D-0.85D ja HD~1.25D-1.40D, koska se mustuman väri ei ole niin mielenkiintoinen itse värinegan printtausprosessissa. Kontrastia tarkastellaan näiden kahden mittauspisteen erotuksena. Nämä ovat siis logaritmisia tiheysmittausarvoja. Sen maskin tarkoitus leikata sivuabsorptiota ja muita värien epäpuhtauksia värinegasta.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Ammattifilmin ja kuluttajafilmin suurin ero on siinä, että kuluttajafilmejä kypsytetään tietyn ajan ja sitten ne työnnetään varastosta pihalle, kun taas ammattifilmien kypsytys ja säilytys on läpi koko toimitusketjun kontrolloidumpaa. Lisäksi niihin joissain tapauksissa lisätään korjailusuodatusarvot mukaan. Filmipohjan tiheys kasvaa filmin vanhetessa ja filminherkkyys vähenee optimaalisen hetken jälkeen vähitellen.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Tuotantoerämerkinnät löytyvät yleensä paketeista ja filmin perforoinnista lähes kaikista filmeistä (tietääkseni).
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Olisin tyytyväinen jos nykyisin käyttämässäni Vuescanissa olisi Agfan softan kaltainen ominaisuus. Tosin, eipä ole pitkään aikaan tarvinnut värinegaa skannata/reprota.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Jos noin on niin Jaava voi tarkistaa ovatko hänen filminsä samaa vai eri tuotantoerää. Jaava, kerro meille.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Voin vakuuttaa ottamatta kuvaakaan, että ovat eri tuotantoerää ja valmistajiakin on useita. Ensimmäiset on 1950-luvun alkupuolelta ja viimeiset 90-luvulta. Mutta toki minä kerron havaintojanikin, kunhan pääsen testaamaan VMP:n kanssa. Toivon tietenkin, että selviän yhdellä emulsion värin mittauksella. Edes per filmityyppi.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Selviääkö tuotantoerä filmiltä? Kyllähän sen pitäisi nähdä ihan silmillä, lupilla ainakin.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Mulla on muutama filmi käsillä, muut on arkistossa toistaiseksi. Käsillä olevista vain yksi liuska kustakin rullasta. Näistä ainoastaan kinofilmin reunasta löytyy merkintöjä. 110 ja 120 negoissa ei merkin merkkiä suurennuslasilla katsottaessa. Seuraavanlaisia merkintöjä löysin: <LIST> <LI> AGFA OPTIMA 400-c 4731-20 21R</LI> <LI> AGFA XRG 100 6064</LI> <LI> AGFA HDC 200-2 3526</LI> <LI> KODAK 5095 GOLD 100 DI2203</LI> <LI> RB 8631 200 85-2</LI> <LI> KONICA SUPER SR 100 09 01</LI> </LIST> Minä en osaa sanoa josko noista koodeista joku kertoo tuotantoerän. Sen sijaan silmin näkee hyvin substraatin värin eroavuudet.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Mikäli tuo Kodak Goldin numerosarja on siitä perforoinnin alkupäässä, niin se on juuri se batch number. Siinä on tuotantoerä, villikortti ja valulinja. Ilman batch-listausta ei saa ajankohtaa selville, koska "ajanlaskun alku" oli eri tuotantolaitoksissa määritelty erikseen. Harrow'ssa Englannissa näyttäisi olevan herkistetty.