joo, onhan tästä ollutkin jo höpinää foorumilla, mutta löysin haulla vain aika kryptisiä vastauksia. Eli jos jollain on ihan oikeita kokemuksia/tietoa niin kuulisin mielelläni vastaukset pariin kysymykseen (tyhmiä kysymyksiähän ei ole olemassa, on vain tyhmiä vastauksia Eli Tmax dev sekoitussuhteella 1+4 ja tulkitsin purkista että voi käyttää uudelleen siten, että joka kehityksellä nostaa aikaa yhdellä minuutilla. Neljän filmin jälkeen sitten uudet litkut. Ja keskaria (Delta 400) meinaan kehitellä. Kehityspurkkiin mahtuu vain yksi keskarispiraali joten yksi kerrallaan pitää kehittää. Kysymys kuuluu siis että hiffasinko mielestänne tuon taulukon oikein? Fiksut vastaukset ilahduttaa, en viitsisi pilata tärkeitä kuvia ja kuitenkin pihinä/köyhänä miehenä haluaisin säästellä kemioissa. Enkä myöskään viitsi pelata varman päälle rodinalilla kun se antaa mun makuun vähän liikaa raetta...
Vs: Tmax Dev uudelleenkäyttö Ei kun neljän filkan jlkeen minuutti lisää aikaa ja sitten taas neljän filkan jälkeen minuutti lisää. Sitte vasta poistoon.
Vs: Tmax Dev uudelleenkäyttö Kodakilta löytyy englanniksi 14-sivuinen tekninen ohje jossa selostetaan seikkaperäisesti Tmax-kehitteen käyttöä. Ohessa linkki. http://www.kodak.com/global/en/professional/support/techPubs/j86/j86.pdf .
Vs: Tmax Dev uudelleenkäyttö Se kuluu filmiä kohden eri lailla riippuen onko kehitettä 300ml vai 1000ml tai 5l. Olinks nero?
Vs: Tmax Dev uudelleenkäyttö Yay! Tattis vastauksista! Ja tuossa kodakin infosheetissähän oli ihan suht fiksut neuvot. Mutta: siellä sanottiin, että heitä litku roskiin jos prässäät. No mähän sitten jouduin ton ekan rullan prässäämään kun osa ruuduista tuli hieman alivalotettua (kuvatessa loitto kiinni enkä muistanut kompensoida) Mutta prässäys oli vain yhden EV:n verran. Eli kaipa tuolla samalla litkulla nyt toisenkin rullaan kehittelee, sitten huomenna kun on spiraali kuivana Tää on kyllä hauskaa puuhaa tää filmien kehittely; sitä hirveesti jännittää kun ympäri nettiä on jos jonkinlaista toisistaan eroavaa ohjetta (esim. jossain foorumeilla huudeltiin, että ei saisi uudelleen käyttää tuota Tmaxia ja jossain sitten taas ihan muuta) Mutta en kuitenkaan ole vielä onnistunut pilaamaan yhtäkään kehittämääni rullaa. Tästä voikin sitten vetää johtopäätöksen että "ei se oo niin justiinsa, kunhan vetelee tunteella"
Vs: Tmax Dev uudelleenkäyttö Tässä on toinen linkki jossa tarkastellaan kehityksen säätöä filmin kannalta(Tmax). Esim sivulla 13 on taulukko joka antaa lähtökohtia säätöön. Tarjoaa varmaan ainakin lähtökohtia muillekkin vastaaville filmeille. Itse en käytä mitään temppuja filmien kehityksessä (yli 40v filmien kehitystä) vaan pyrin etsimään valmistajien ohjeita koska heillä on alan osaaminen ja mittalaitteet tulosten varmentamiseksi. Ei tarvitse aloittaa tyhjästä kokeilua. http://www.kodak.com/global/en/professional/support/techPubs/f32/f32.pdf .
Vs: Tmax Dev uudelleenkäyttö Tmax-devin kanssa sekoillaan koska monet eivät täysin ymmärrä miten se sekoitussuhde toimii. Normaalisti toimitaan niin, että otetaan se (olikos se 200ml?) pullollinen nestettä, lisätään vettä kunnes on litra, ja siinä sulla on se kehite jota sitten uudelleenkäytetään monta kertaa. Se minuutti lisää 4 rullan välein kuulostaa tutulta joten varmaankin on niin. Kodakin dokussa puhutaan gallonan kokoisista kehite-eristä joilla kehittää 48 rullaa. Taitaa siis olla niin, että litralla valmista kehitettä kehittää sen 12 rullaa - tähän oli ohje ihan paketissa. Prässättäessä kehite kuluu nopeammin, mutta ei sitä tosiaankaan ole tarkoitus heittää pois heti kun kerrankin prässää; muutenhan tuote olisi aivan mieletön koska tmax-dev on erityisesti kehitetty prässäykseen.. Sitten on erikseen nämä jotka laimentavat kehitettä enemmän (esim 1+9) ja käyttävät lientä kertakäyttöisenä. Se on asia erikseen.
Vs: Tmax Dev uudelleenkäyttö Noniin. Johan mä taas olen rutkasti fiksumpi tämänkin kehitteen kanssa. Kiitokset vielä vastanneille. Ja hyväthän sävyt sieltä Deltasta irtosi toisellakin käyttökerralla Semmoistapa vielä ihmettelen säilyvyydestä: että jos oikein tulkitsin noita tekstejä, niin valmiit Tmax-sekoitukset suhteella 1+4 pysyy hyvänä muutamankin kuukauden tiiviissä purkissa? Tuo koko pienen kehitepullon kerrallaan laimentaminen kuulostaakin nimittäin paljolti fiksummalta kuin vain tarvittavan määrän tekeminen...
Vs: Tmax Dev uudelleenkäyttö 220-spiraalille mahtuu toki peräkkäin kaksi 120-filmiä. Jos spiraali on nimenomaan 120 (joita joissain brandeissä on olemassa) ei kahta toki mahdu. Nyrkkisääntönä muovispiraalit tuntuvat olevan aina 220 ja metallisissa on joskus noita lyhyempiäkin. Mulla on muovispiraali ja aina menee kaksi peräkkäin (teippi toiselle puolelle jatkekohtaan ja toisella puolella se filmin päässä valmiiksi oleva teippi). Poikkeuksen tekee Lucky, jota en saa käytännössä millään kahta peräkkäin, koska mun filmierä on *todella* kippuraa ennen kehitystä. Uudelleenkäyttöön vaikuttaa esim. filmin valotustapa. Valottamaton ruutu ei juuri kehitettä kuluta, ylivalotetut taas kuluttavat. Mulla kehitekulu on niin vähäinen, että en viitsi kierrättää kehitteitä, koska saan tarkemman lopputuloksen kertakäyttökehitteellä. Jollain mulla voi toki olla kallis kehite ja erilainen laatuvaatimus, jolloin tilanne muuttuu. (Mun laatuvaatimus on zone 1.5 kohdalle noin +-0.02D vaihtelu työtavat huomioiden ja hinta kehitteelle Impexin hinnoilla n. 1eur/l sekä D-76:lla että R09:llä)
Vs: Tmax Dev uudelleenkäyttö Jos haluaa halvalla päästä ja kehitystahti on harva (ts. tarvitsee säilyvää kehitettä) niin suosittelen normikäyttöön Pyrocat-HD:tä ja prässäilyyn tms. Rodinalia. Jos taas käyttää kehitteen riittävän nopeasti niin D-76 tai XTOL, varastoliuos tehtynä puolen litran limupulloihin joista sitten kertakäyttöinen 1:1 tai 1:2 -käyttöliuos aina tarvittaessa. Tällä tavoin varastoliuos säilyy puoli vuotta - joten 5 litran erissä voi hyvin tehdä. Ei tule kalliiksi.
Vs: Tmax Dev uudelleenkäyttö Kertokaas osaavammat vähän lisää Pyrocat-HD:n ominaisuuksista. Sen verran olen ymmärtänyt, että se lienee omin kätösin valmistettavaa soppaa. Reseptikin kiinnostaisi suomeksi kun en tunne kemiaa riittävästi että osaisin kääntää englannista.
Vs: Tmax Dev uudelleenkäyttö En suosittele Rodinalia prässäykseen, ellei nimenomaan halua tukkosia varjoja ja isoa raetta. Mielestäni Rodinalin rae herkillä filmeillä on turhan klimppistä eli rumaa. HC-110 sen sijaan toimii samoin nestetiivisteenä ja sopii hyvin yleiskehitteeksi. Eikös tuo Pyrocat HD ole värjäävä ja reunaterävyyttä korostava kehite, eli värjää emulsiota keltaiseen tai ruskeaanpäin, jolloin vedostaessa ilmeisesti rae näkyy vähemmän. Vähän niinku Rodinal muuten, tai ainakin tota reunaterävyyttä korostaa. Hopeavedokselta tuota saa valmiina, on aika riittoisaa joten ei taida olla paha hinta.
Vs: Tmax Dev uudelleenkäyttö Kyllä, Pyrocat-HD on värjäävä kehite - ts. se muodostaa filmille ruskehtavaa väriä joka on suhteessa mustuman tiheyteen, siten värjäytyminen on suurinta huippuvaloissa, paikoissa jotka vedostaessa yleensä tuottavat näkyvimmän rakeen. Ja kuinkas ollakkaan, Pyrocat-HD;n (tai oikeammin vaikuttavana aineena olevan katekolin) tuottama väri on sattumalta moniastepaperin suojavalon väristä. Joten väri maskaa rakeiden "rakoja" pienentäen rakeisuuden vaikutelmaa. Jos haluaa, niin kaiken hopeankin voi poistaa filmiltä ja vedostaa pelkällä värjäytyneellä "maskilla" sen kuvan.. Tosin kovin käyttökelpoista moinen ei taida olla. Pyrocat-HD on alunperin suunniteltu värjääväksi kehitteeksi, joka toimisi hyvin nimenomaan jatkuvalla liikutuksella käytettynä (jobo yms. pyörittävät kehityskoneet), siksi onkin vähän ironista että suuri osa sen suosiosta perustuu siihen, että se on osoittautunut tuottavan erinomaista jälkeä vähäiselläkin liikuttelulla, minimaallisella (agitoidaan 10s ajan joka 4. osan kohdalla kehitysajasta) tai jopa ilman liikuttelua (stand-kehitys). Vähäisellä liikuttelulla alkaa tuo reunaterävyyttä korostava efekti tulla näkyviin, joskin sen merkitystä yleensä liioitellaan. Todellinen vaikutus riippuu kovasti filmistä ja lopullisen vedoksen suurennussuhteesta + katseluetäisyydestä. Pyrocat-HD on erittäin hyvä koska se säilyy hyvin, se kovettaa filmiä (hyvä juttu varsinkin jos käyttää noita itä-euroopan pehmeä-emulsioisia filmejä) ja sekoitussuhteet ovat niin pieniä ettei hintaa tule juuri yhtään. Lisäksi ominaisuuksia voi laajalti muokata sekoitussuhteilla. Ei varmaan kannata itse lutrata tuota aineista koska hopeavedoksesta saa valmiiksi pullotettuna. Allekirjoittaneen suosikki värjäävistä kehitteistä oli pitkään DiXactol (saa lähinnä englannista tilaamalla), mutta olen huomannut Pyrocat-HD:n monilta osilta vähintään samanveroiseksi tai paremmaksi - erityistesti rakeisuus on Pyrocatilla pienempi. Se ei ole vastaava "rodinal on steroids" -kehite. Oho, tämä vähän yllätti - niin moni on kertonut pitävänsä rodinalia repertuaarissa nimenomaan prässäyksen takia. Itse kun en prässäystä harrasta niin tuli näköjään leviteltyä kuulopuheita faktana :S
Vs: Tmax Dev uudelleenkäyttö Kyllä mä tiän että jotkut Rodinalilla prässääkin, mutta se on sitten efektimielessä tai jos ei muita kehitteitä halua hankkia ja tuohon on tottunu, tai käyttää säästö- tai helppoussyistä. Xtolit, Tmaxit, D-76:t (ja helppona se HC-110) jne. on kuitenkin paljon parempia jos tavoitteena on prässätessä saada varjosävyjäkin ja ehkä vähän hillitä sitä raetta kuitenkin. Hienoraekehite ja varjosävythän ovat yleensä ristiriidassa kuitenkin, eli kyllä noillakin raetta tulee kun 400 ASA filkkaa prässäilee pari aukkoa, mutta varmasti Rodinalilla se olis näkyvämpää. Enempi kuin rakeen koko, mua ainakin haittaa silti tolla Rodinalilla se muoto tai tekstuuri. Ainakin monesti on nyttemmin huomannu että se on juuri semmosta klimppistä puuroa Rodinalilla, eikä kivan terävää mutta sopivan hillittyä kuten vaikka Xtolilla.
Vs: Tmax Dev uudelleenkäyttö Jukka tuossa edellä jo kertoikin Pyrocat-HD:n tärkeimmät ominaisuudet ja edut. Kehite soveltuu kaikenlaisille kehitystavoille ja laimennussuhdetta ja liikuttelua muuntelemalla voidaan erityisesti korostaa ääriviivaterävyyttä ja/tai kontrastin tasausta. Kehite koostuu kahdesta kantaliuoksesta. Normaali laimennussuhde on 1+1+100 eli yksi osa kumpaakin kantaliuosta ja sata osaa vettä, joten kehite on varsin riittoisaa. Varsinaisen kehiteaineen (katekolin ja fenidonin) sisältävä A-liuos on glykolissa, minkä vuoksi se ei vesiliuosten tapaan juurikaan hapetu ilman vaikutuksesta. Liuokset säilyvät avatuissakin pulloissa käytännössä useampia vuosia. Normaali pakkauskoko on 2x250ml, mutta tarvittaessa saa myös pienemmän, 2x100ml:n erän jos haluaa ensin vain kokeilla. Olli hopeavedos.fi
Vs: Tmax Dev uudelleenkäyttö Kiitokset informaatiosta. Taidanpa laittaa Ollille tilauksen kunhan tuo D-76 gallona vähän vajoaa. Ja Kalakille pahoittelut threadin kaappauksesta. Nyt siis takaisin Tmax devin uudelleenkäyttöön.
Vs: Tmax Dev uudelleenkäyttö Hehe, eipä tuo mitään. Sainhan jo tarvimani infon tuon Tmaxin käyttöön. Ja ihan mielenkiintoista juttua sait tuolla kaappauksellasi aikaan Mä kyl sit niin diggaan teistä kotilaboratoriosankareista, kun tulee niinkin usein jeesaavia vastauksia "tyhmiin" kysymyksiin. Kiitos.
Vs: Tmax Dev uudelleenkäyttö Varastoliuos näyttää säilyvän myös kuukausia, vaikka sillä samalla kehittää sellaisenaan (aikaa lisäten). Käytössäni on ID-11 (D-76) ja Microphen kehitteitä, joita hankin 5 tai 10 litran erissä, mutta olen myös jakanut jauheita vaa'alla yhden tai kahden litran osiin. (sekoittaen jauheet avaamattomissa pusseissaan ennen jakamista mahdollisten kerrostumien tasaamiseksi) Säästäväisyys on hyve riippumatta hinnasta. 1+1 ei lainkaan samoin säily - hyvä jos seuraavaan päivään! Kehitteen ominaisuuksien muuttuminen sen kulumisen myötä tuo oman muuttuvaisen lisänsä kehitystulokseen, ja kehitysajan pähkäileminen valotusherkkyyden, filmin, lämpötilan ja kuluneisuuden mukaan on kivaa sopivan yksinkertaista aivojumppaa. Uutta kehitettä suosin varsinkin prässäämiseen. ____________ Vielä sellainen juttu, että vesijohtovedet vaihtelevat paljon kaasupitoisuuksissaan. Se vaihtelee ihan talokohtaisesti. Veteen on liuenneena ilmaa (mm. typpeä ja happea) ja koska vesi on putkistossa ilmakehää suuremmassa paineessa, kaasuja on liuenneena "ylimäärä". Siksi kehite on hyvä sekoittaa riittävän pitkään vapaassa ilmanpaineessa seisseeseen veteen, josta ylimääräinen kaasu on poistunut vedestä (meneillään olevan poistumisen näkee siitä, että astian pinnoille muodostuu ilmakuplia). Sekoittaminen nopeuttaa ylimäärän poistumista. Tosin juuri noita stock-liuoksia olen tehnyt ihan suoraan vaan, mutta pullossa sekoitteluvaiheessa sitten availlut korkkia ja kopistellut, jotta ylimääräkaasut nousevat ylös. Paras olisi käsitellä vesi ennen sekoitusta, ja näin minimoida kehitteen hapettumista. Jos löytyisi joku kemisti, olisi kiva kuulla paljonko litrassa on enemmän happea viiden ilmakehän paineessa, ja täten saada vihiä siitä onko tällä koko pointilla käytännöllistä merkitystä. ---------------- Jotkut sekoittavat tislattuun veteen (akkuvesi). Itse en ole nähnyt sitä vaivan arvoiseksi, vaan pelkästään vesijohtoveden suodatus on riittänyt. ----------------------- Monista tässäkin mainitsemistani aiheista on omat ohjeensa valmistajilla. Niihin kannattaa tutustua ensin, ja vasta sen jälkeen soveltaa ja itse miettiä, mikä on ehdotonta ja missä kohtaa piilee vain suuntaa antava totuus. Ei valmistaja voi tietää, minkälaista on kunkin käyttämä vesi.