Juu, tokihan minä tuon ymmärsin. Mutta, meitä oli Konekomppaniassa joukko komennusmiehiä, siis ihan tavallisia varusmiehiä mekin 8 kk palvelusajalla, kun varsinaisilla konemiehillä palvelusaika oli 11 kk. Kuten jo kerroin, itse olin sorvaaja/koneistaja. Tupakavereina minulla oli mm. se piirtäjä, joka työskenteli ruokalarakennuksessa ja välillä kuljeskeli kamera kaulassa kuvailemassa milloin mitäkin. Sitten oli hitsaaja, ponttoonivaraston hoitaja, puhelinkeskuksen hoitaja, polkupyörämekaanikko, asesepän apulainen jne. Osallistuimme Konekomppanian sotilaskoulutukseen, mutta emme varsinaiseen konemieskoulutukseen. Noin kuukausi ennen siviiliin pääsyä jouduimme ns. siviilikomppaniaan, jossa oli sitten sitä ”ryynäämistä” ja leirejä yms. eli samaa kuin aivan alussa alokaskomppaniassa. Siinä keskivälillä oli sitten ajanjakso, joka oli kuin työssäkäyntiä, joskin kerran viikossa oli joitakin sulkeisia yms. No niinpä näkyy ruokala puretun! Talohan oli rakennettu 1959, eli ei hirveän vanha, mutta jos käyttöä ei ole niin sitten sitä ei ole. Talohan oli kuitenkin melko suuri, joten sen lämmössä pitäminenkin olisi jotain maksanut. Onneksi sain siitä nuo kuvat otettua vuonna 2017, niin jää jonkinlainen muisto siitäkin paikasta.
Mullahan oli varusmiespalveluksen aikaan käytössä valtion puolesta Zenit ja siinä bokehnaattori. Voi aikoja. Omaa ME Superia jollain normizoomilla kuljetin mukana, kun en noita arvostanut. Sittemmin pv:lle ja Senaatille jotain konsulttihommia tein. Hyvät muistot ja asiansa osaavaa porukkaa. Minulta ei mitään tietoja noihin saa.
Jos ruokala on kerran purettu, niin laitetaanpa vielä yksi kuva toisesta kulmasta. Vasemmassa reunassa näkyy se elokuvateatterin paikka ja ulkopuolella olevat portaat johtavat teatterin konehuoneeseen.
Katselin tuon Pioneeripuiston kehittämisestä järjestetyn arkkitehtikilpailun voittajaksi valitun esityksen sisältöä ja siitä hiukan lainausta: Ruokala on esitetty purettavaksi ja korvattavaksi asuinkorttelilla, joka toimii välittävänä elementtinä pientaloalueen ja kasarmin välillä. Myös Upseerikerhon lähistölle sijoittuvat uudisrakennukset ovat mittakaavaltaan ja sijoitukseltaan onnistuneita. Sotilaskodin kehittäminen alueen ravintolaksi Ruokalan sijaan on alueen tulevan käytön sekä Sotilaskodin säilymisen kannalta hyvä ratkaisu. Muista poiketen on Pioneerikoulussa otettu asuntojen käyttöön myös rakennuksen aulatilat. Tämä helpottaa asunnoiksi muokkaamista, mutta on samalla johtanut varsin massiivisiin uusiin porras- ja hissirakenteisiin suojellun rakennuksen julkisivussa. Hienovaraisempi ratkaisu olisi ehkä tarpeen. Eli jos tuolla vielä haluaa saada kuviin alkuperäistä tunnelmaa edes vähän, niin kannattaa pitää kiirettä. Alue tulee varmaan jossain vaiheessa muuttumaan varsin paljon (??).
Ei kulttuurihistorialliset arvot kiinnosta ketään edelleenkään. Ovat lähinnä riesa. Malmin lentokenttä hyvä esimerkki. Yleiskaava tehtiin siinäkin jo noin 20 vuotta sitten.