Vs: Mitenköhän Kodakin käy? Kännykkä sekosi, siksi tuo edellinen. Niinpä, ymmärrykseni on aina ollut tunnetusti vajavainen. kapa
Vs: Mitenköhän Kodakin käy? 70 mm:n formaattia ei leffakäytössä ole enää vuosikausiin käytetty kuin harvinaisesti. Viimeinen täyspitkä ohjaus tolla formaatilla on Kenneth Branaghin Hamlet v. 1996. Informatiivisesti siis tuo väite on melko sama kuin sanoisi että Turun ja Porin välillä kulkee vieläkin arkipäivisin höyryjuna... Melko selkeä tuo Kodakin muutos vv. 1997 - 2011 eli: "Vielä vuonna 1997 Kodakin markkina-arvo oli noin 31 miljardia dollaria, kun eilen perjantaina arvo oli enää 210 miljoonaa dollaria. " Eli yrityksen markkina-arvo on pudonnut 99,33 prosenttia...
Vs: Mitenköhän Kodakin käy? Aivan äskettäin julkaistiin Ron Fricken Samsara. The official site for the films SAMSARA and BARAKA
Vs: Mitenköhän Kodakin käy? ilfordin hinnoittelu olikin syy miksi (työttömämä) siirryin halvempaan kodakiin. Aika näyttää. Ilford on kovasti selitellyt korotuspaineiden tulleen hopean hinnan noususta. Vaan epäilen, että tuossa on menossa myös profiloituminen kalliiksi laatumerkiksi vastavetona etenkin euroopassa pyörivälle filmien uudelleen leimaamis-rumballe. Delta 400 kun sais laakana ilman vuotuista spesiaalierää... Nää filmimarkkinat.. Kunnianosoitus sille, joka kertoo mitä filmiä agfa ct100 precisa on tällä hetkellä (vinkki, menossa jo ainakin kolmas eri filmi, samalle nimelle leimattuna). Diakuvaajia kodakin lässähdys kyllä söisi. Olkoonkin, että fujilla on dioissa tekninen etumatka, niin se ei paljoa naurata fujin dumpattua viimeisen kuluttajadian (sensia) ja viimeisen sensian ohella neutraalisti toistaneen filmin, astian. Proviasta ei mun mielestä ole yleisfilmiksi, joten kodakin e100g lie tämän hetken ainoa yleisfilmi kinokoossa. Isommille formaateille mm. Astiaa on vielä varastot täynnä. Jos olisi 5 vuotta sitten kysytty, että kummat katoavat nopeammin, diat vai negat, olisin heti vastannut että negat. Diahan on jotain mikä on aina ollut värikuvan aatelia. Värinegoihin aloin tutustumaan niinkin myöhään kuin 2008, kun tajusin että niillekin saa pelkän kehityksen ikman pakollisia kymppikuvia. Ja kotikehitys on helppoa ja kuva skannaus + ra4 -ketjusta. Vaan ei värinega ole täysin kolahtanut vielä tämän jo 3 vuotta kestäneen kokeilun aikana. Dia on vaan.. Jotenkin makeampi.
Vs: Mitenköhän Kodakin käy? Juu vähän ihmettelen tuon ilmarin syvällä asiantuntemuksen rintaäänellä lausuttuja "totuuksia"'Onko kukaan kuullut leffasta nimeltä "TITANIC" ??? ehkä merkittävin 70mm raina ja milloinkas se tehtiinkään...
Vs: Mitenköhän Kodakin käy? Olen kuullut "Titanicista". Se on kuvattu Super 35:lla, ja vaikka toi Super kuulostaa hienolta, ei se kuitenkaan tarkoita vielä 70 mm leveää filkkaa millään tavalla: Super 35 - Wikipedia Tuo Fricken joskus ehkä laajemmin julkaistava taide-elokuva "Samsara" on kuvattu tosiaan 70 mm:llä (siinä koossa esityskopioita ei tulla kyllä esittämään), mutta tämä kertoo enemmän kuin osuvasti miten "uskomattoman paljon" tuota 70 mm:n filkkaa nykyään leffapuolella menee...
Vs: Mitenköhän Kodakin käy? Vähän OT:ta mutta jos tuo Samsara on yhtään samaa luokkaa kuin saman tekijän Baraka, niin paljon on lupa odottaa paljon. Fricke oli myös mukana Koyaanisqatsi ja Powaqqatsi -elokuvissa. Leffoja jotka on antaa paljon valokuvaharrastajillekin.
Vs: Mitenköhän Kodakin käy? Njoo, OT:tä tämäkin, mutta linkkaan vielä tuosta hyvälaatuisen version Chronosista (720p toimi ainakin mulla hienosti):
Vs: Mitenköhän Kodakin käy? Onks toikin ihan skeidaa: Titanic (1997) - Technical Specifications - IMDb [QUOTE> [/QUOTE] terv Peksilli
Vs: Mitenköhän Kodakin käy? Koska filmiä on vallan helppo leikata erilaisiin formaatteihin, ja koska 65/70mm formaatissa matskua kuluu niin helvetisti, niin jo yksittäinen lyhyehkökin elokuva riittää siihen, että Kodak leikkaa sitä tarpeeseen. Tosin, ainakin kun viimeksi n. vuosi sitten tarkistin niin sitä oli kataloogissakin varastotuotteena eli kyllä sitä kai sitten täytyy ainakin about kerran vuodessa jonkun ostaa. Täsmennyksenä että kameraformaatti on 65mm vaikka sitä välillä 70-milliseksi kutsutaankin.
Vs: Mitenköhän Kodakin käy? Onko tuosta 'blowup' -käytöstä isoa hyötyä? Jos 35mm originaali-kuva duplikoidaan (tai mikä onkaan elokuvateknisesti oikea termi) 70mm filmille, niin saavutetaanko sillä muuta kuin teoriassa vähäisempi vaatimus projektorien optiikalle? (ja ennenvanhaan helpommin lisää äänikanavia)
Vs: Mitenköhän Kodakin käy? Saattaa tuossa 35 mm formaatin reproamisessa isompaan kokoon olla tiettyä laadullista hohtoa, muttei ero ole ihan järisyttävä. Itse olin Lontoossa keväällä v. 1997 ja siellä olisi voinut nähdä tuon Kenneth Branaghin Hamletin, ihan aitona 70 mm:n versiona. En kummiskaan mennyt, leffa on munsta kuitenkin melko pitkäpiimäinen (tais kestää vielä 4 tuntiakin), mutta varmasti olisi ollut näyttävää katseltavaa. Suomessa edesmenneessä Bristolissa oli maan viimeinen 70 mm projektori, mutta enpä tiedä mihin tuo joutui. Ääniongelmia noilla formaateilla kyllä oli, magneettiraita kun happani ja kopiot oli kiven alla. Njoo, näemmä löytyy vielä maasta pari muuta 70 mm projektoria, Oulun Tietomaassa ja Helsingin Bio Rexissä. Voipa jollain kotonakin moinen lojua, leffateattereita kun on lopetettu melko ankarasti viime vuosikymmenet. Matskua noihin on tosiaan vaikea saada.
Vs: Mitenköhän Kodakin käy? Kyllä sita siellä samassa puodissa on mistä ton Double X ja eastman 5205 ja 5219 rainan ostin, en ihan tuhannen jalan satsiin viitsi investoida. Seuraavaksi tulossa Fujin Tungsten leffarainaa C-41 prosessiin.
Vs: Mitenköhän Kodakin käy? Paljon enemmän valoa filmistä läpi ilman että lämpörasitus filmiin kasvaa. Lähinnä siis jätti-isoissa teattereissa tarvitaan, kun kuvakin on iso ja lampun teho liikkuu kymmenissä kilowateissa. Noissa 35mm filmi yksinkertaisesti palaisi tai kuva olisi liian himmeä, kun miettii että sellainen stadionin valaisuun riittävä valoteho pistettäisiin parin peukalonkynnen kokoiselta alalta, vaikka vain 1/24 sekunniksikin. Olennaista terävyyseroa tms. ei ole, kun alkuperäinen kamerafilmi on kuitenkin "vain" 35 mm, ja printtifilmit (alle ISO 10) ovat huomattavasti kamerafilmiä terävämpiä. "70 mm" tarkoittaa vielä yleensä normaalia 70-millistä, jossa filmi kulkee pystysuuntaisesti. IMAX käytti 70-millistä vaakasuuntaisesti eli siinä kuva oli vieläkin paljon isompi.