Minne puu kaatuu?

Puhdas arvaus. Vihreän nuolen suuntaan.

 

Jos vaan tuolla punaisen puolella on tervettä niin sillä puolen voisi olla myös elävät ja painavimmat oksat, joten ehkä sinne.

 

Minusta sinisen nuolen puoli on aivan hötöä ja saattanut painua kasaan puun alla, jolloin puu olisi kaatunut sinisen suuntaan. Jos painopistekin on vielä ollut hötöpuun päällä, niin se on pyrkinyt viemään sinisen suuntaan.
Koska tuuli on ollut osallisena, niin vanhana purjehtijana en aliarvioi kuitenkaan tuulen voimaa. Koska Suomessa vallitsevin tuuli tulee lounaasta, niin puu kaatui koiliseen.

Meillä oli joskus mökillä kuusi kallellaan lähellä porttia järvelle päin, josta tuuli jonkin verran. Kuusi siis tavallaan nojasi tuuleen. Portin takana kulki tie ja sähkölinja. No ei tarvinne kertoa mihin puu kaatui. Onneksi linja ei kuitenkaan katkennut.

 

Punainen on kovaa pitopuuta, kun sinne päin tuulee niin se toimii saranana ja puu kaatuu. Siniseen päin ei kaadu kun pitopuu pitää kiinni. 2 muuta suuntaa on mahdollisia.
Mutta kun 1 pitää valita, niin saranan suuntaan kaatuu.

 

Oli itätuuli, kaatui siis länteen....

(Jos veikata pitäisi, niin kallistuisin asiantuntijan arvion puolelle, siis nimimerkki RB:n näkemyksen.)

 

Hmmm...

Jos maassa on lauta pystyssä, se toimii kyllä saranana ihan samalla tavalla kumpaankin suuntaan.

Pitopuu pitää kummassakin tapauksessa kiinni. Ero vääntösuunnissa on se, että höttöön päin väännettäessä se pitopuu toimii tosiaan saranana, mutta puristuva höttö jäykistää puuta sen kallistuessa. Toiseen suuntaan se höttö venyy, jolloin sen "jousivakio" koko ajan pienenee ja lopulta, höttö murtuu ja sarana murtuu.

...Puissakin on aina kyse kokonaisuudesta...

 

Taitaa tosiaan olla niin, että sen höttöpuun "jousivakio" on pienempi venytettäessä kuin kokoonpuristettaessa.

 

--

 

Höttöpuu on sama kuin olis sahattu puuta poikki, puristusta kestää vähän mutta ei juurikaan vetoa.
Katumissuunta riippuu tietenkin kokonaisuudesta, puun painopisteestä ja tuulen suunnasta.
Kuvasta ei voi päätellä painopistettä eikä tuulen suuntaa, pitää vain päätellä ja arvata loput.

 

Normaalistihan puu kaadetaan näin sahaten:

Ensin sahataan tuo kaatosuunnan määrittävä kolo ja sen jälkeen puun takaa, hieman kolon pohjaa ylempää sahataan viilto, jolloin puu katkeaa siististi ja kaatuu saranan (nuoli) määräämään suuntaan.
Mutta kuten edellä sanottu: puun painopiste ja tuuli on mukana kuviossa vahvasti.

Sanoo mökillä hehtaarin metsää moottorisahannut kaupunkilainen. Usein ne kaatui sinne minne halusinkin).
Sain muuten neuvoja oikeilta metsätyömiehiltä, ettei ole hyvä jäädä kaatuvan puun viereen kun se katkennut tyvi saattaa tehdä melko laajan ja nopean liikkeen puun iskiessä maahan.
PS. Kovaa hommaa oli moottorisahan kanssa heiluminen ja vaatii hyvää kuntoa. Isompaa kuusta mä en jaksanut ​yhdellä rupeamalla kaataa, oksia ja katkoa pölleiksi. Mutta tykkäsin metsätöistä kun vielä siihen aikaan poltin tupakkia: oli pahuksen mukava ja eufoorinen hetki istahtaa tupakkitauolle ja katsella kättensä jäkiä. Kun sitten tein tupakkalakon -87, loppui myös metsätyöt. Enkä ole polttanut sen jälkeen.

 

Kaatokolon yläsahaus pitää sahata ensin, ja sitten tarkistaa ettei tule piilosahausta jotta jää hyvä pitopuu,

 

Itte oon tottunut sihtaamaan kaatoraudalla, vänkärillä,kääntösuunnan.
Ei Sthilli paha oo, mulla on ollut Huskuja. Ennen ammattisahoja mutta nykyään vain muovinen harrasteprutku.

 

Taipunut puu, esim. lumen taivuttama, saattaa kimmahtaa myös taaksepäin. Sivulla on kuitenkin turvallisempaa kuin takana.... No, oksien iskiessä maahan tyvi voi ponnahtaa minne vain, joten puun alkaessa kaatua on hyvä siirtyä riittävän etäälle – ja katsoa etukäteen selvä reitti jo valmiiksi.