Vs: Kuplamittarin käyttö Ihan nyrkkisääntönä, että jos se päävalo, aurinko tai mikä tahansa, tulee sivulta, niin kohteesta se kupu sinne kameran ja päävalon puoleenväliin. Ja kun sulla on nyt se 120-rullaa kuvaava, niin uhraa yksi diarulla kokeiluun. Laita ne yleisemmin käyttämäsi valot kohdalleen ja mittaa sitten 12 eri tavalla. Valopöydällä näkyy haluamasi asiat. kapa
Vs: Kuplamittarin käyttö Mutta korostaisin sitä, että mä ainakin mittaan diat ja negat eri tavalla. Siis diat tosiaan sieltä valosta, tai vähän sivuun. Negat sitten taas sopivasta varjosta. Ei ehkä just ihan tummimmasta kohtaa, ettei liian reilu valotus tuu, mutta kuitenkin selkeästi tummemmasta kuin diat. Itse kun yleensä kuvaan suht "nopeita tilanteita", en kohteen luo mene mittaamaan, vaan pyrin vain arvioimaan miten saan paikaltani lukemat mahdollisimman samanlaisesta valosta, kuin mitä kohteen luona on. Yleensä pystyy myös aika hyvin etukäteen mittaamaan ja kameraan arvot laittamaan ja sitten voi kuvailla niillä kunnes valo selkeästi muuttuu (tai tilanteen tullen vaikkapa silmämääräisesti arvioimalla nopeasti korjata valotusta suuntaan taikka toiseen).
Vs: Kuplamittarin käyttö Ok. Tänks neuvoista. olen nyt paljon viisaampi, pitää tosiaan dialla pari rullaa kuvailla. T Jukka
Vs: Kuplamittarin käyttö Luonnollisesti nuo mitataan eri tavalla, kun se tiheyskäyräkin on toisessa toisinpäin. Eli positiivi valosta ja negatiivi varjosta, kun siitä käyrästä ei saa liikuteltua kun toista päätä kehittämällä, valotuksella pitää sitten määritellä sen toisen pään paikka.
Vs: Kuplamittarin käyttö Sääli että ei olla mun alkeiskurssilla, siellä asia selkiäisi parissa minuutissa. Tässä jo todettiin että mittariin joka on tarkoitettu KOHTEESTA HEIJASTUVALLE VALOLLE, asetetaan valkoinen kupu tai levy eteen jolloin SUORAAN VALOLÄHTEESTÄ TULEVA VALO vastaa suunnilleen 18% harmaakortista mitattua lukemaa.Tämä on hyvä yleisohje,vikana vain että valon kontrastista ei saada mitään lukemaa. Se onnistuisi harmaakortin kanssa. Mutta kuka kulkee harmaakortin kanssa, kun kameroiden räpläämisessä on jo ihan kylliksi ? Harmaakorttia vastaa (noin suunnilleen) tavallisen valkoihoisen valokuvaajan kämmen. tavallisella heijastavan valon valotusmittarilla mene kohteen osaan johon keskiverto valoisuus kohdistuu, ota lukema, käännä kättäsi niin, että varjo muodostuu kämmeneesi, ota toinen lukema (yleensä pari aukkoa ali) tästä saat "valon kontrastilukeman" Kun ohjeena on "valota varjojen mukaan ja kehitä valokohtien mukaan", kontrastilukemasta on hyötyä suunniteltaessa valotusta. Sitten on tuo studiotyöskentely erikseen. Olen tullut siihen tulokseen että jos on käytössä digikamera johon flassisynkka, unohdan valotusmittarin kokonaan, käytän digiä "polaroidina".
Vs: Kuplamittarin käyttö Oikeesti en mittaa enää ollenkaan, oon teipannut vakioasetukset kiinni ja kuvaan vain silloin kun tuntuu että nyt natsaa...
Vs: Kuplamittarin käyttö Ei tuo pidä paikkaansa! Viittaan edellä kirjoittamaani, jossa asia on hyvin selostettu. Muutkin aihetta sivusivat. Nimenomaan valon kontrastista saa tiedon, mutta kohteesta heijastuvasta ei. Lisäksi valkoinen kupu (tai valkoinen levy) asetettuna mittariin nimenomaan vastaa harmaakortista mittausta - mittari on vain tilanteessa toisin päin. Ja tuon kuvun kanssa heijastuvan valon mittarista tulee kohdistuvan valon mittari. Sitä en epäile, etteikö kurssillasi asia selviäisi.
Vs: Kuplamittarin käyttö Nyt kun saatiin histogrammimies mukaan keskusteluun, niin miten ihmeessä sä sen 1/4 aukon eron katsot sieltä kameran ruudusta. Mä olen tätä monelta kysynyt, mutta nuo ei vaan suostu kertomaan mulle salaisuuttaan. Tahtoisi kanssa oppia tuon, niin ei tarvisi sen mittarin kanssa pelata.
Vs: Kuplamittarin käyttö Eikö sentään polamies. Mistä tuon histogrammin tähän vetäisit? Samalla tavalla kuin polasta? Että toimiiko valotus ja kuva!! Yksinkertaista eikö totta.
Vs: Kuplamittarin käyttö Jep. Näissä ollaan jo alkeissa pitkällä. Ja riittävät nuo vaatimukset toisinaan myös vaikka kuinka pitkällekin. Riippuu jo sitten aivan materiaaleista ja tarpeista - mitä ollaan tekemässä ja mihin.
Vs: Kuplamittarin käyttö Joko et pese käsiäsi tai sitten olet todella suurpiirteinen. Ero on 1 - 1,5 aukkoa. kapa
Vs: Kuplamittarin käyttö Jep, ainakin zone system oppaat listaava vaalean ihon +1 aukkoa vaaleammaksi kuin keskiharmaa. Ja täällä pohjolassa kun ollaan niin kalpeita niin menee varman tohon 1,5. Itellä on tuntunu että kyllä se +1 kuitenkin ainakin aika lähellä on, kun ottaa kuvun pois ja vertaa lukemaa kädestä (siihen kuvulla saatuun).
Vs: Kuplamittarin käyttö Toisinaan Fjällrävenin vihreä tms. on oikeasti lähellä. Itselläni taitaa olla yksi Nikonin laukku hyvin lähellä. Tarkistaa tällaiset toki kannattaa jokaisen. Harmaakorttikin itseltäni löytyy. Miten muuten tarkistaisi muuten? Lienee sopiva kysymys alkeisiin. Lisään heti yhden vastauksen. Verrataan kohdistuvan valon mittarin lukemaa heijastuvan valon mittarilla mitattuun tuosta materiaalista. Rautalangasta käytännössä: Kupumittari esimerkiksi tuon mainitun kameralaukun päälle laitettuna ja toinen mittaus heijastuvan valon mittarilla kohdistettuna siihen laukkuun. (Ja se kupu siis ylöspäin tai poispäin, valoon päin, siitä pinnasta tai harmaakortista!! Kaikkea sitä on tullut nähtyä, niin tämäkin on kai vielä sanottava. )
Vs: Kuplamittarin käyttö No räplään välillä turborelluani, ja mulla on ranskalainen isoäiti, ehkä mun kämmät on sitten lähempänä tota Kodakin harmaata. Mutta jos aletaan hiuksia halkoon: Otteko kalibroinut mittarinne koskaan. Meillä studiossa oli 3kpl minoltan "aika hyvää" mittaria, mutta kerran sitten tultiin ajatelleeks verrata niitä, kun heitetyt aukkoarvot ei oikein natsanneet. Voi Vee, melkein aukon ero näillä ! Sitten testattiin Linssit ja niiden aukot: hasseli on näköjään kalibroinut linssit tehtaalla, mutta muut (lähinnä kinolinssit/zoomit) aivan mitä sattuu ! Ottakaa jollain suositulla zoomilla valotesti harmaakorttin ja sitten irtomittarilla samaan läpyskään ja naurakaa ääneen !
Vs: Kuplamittarin käyttö Rupes toi kalibrointiasia kiinnostamaan, sillä siitä on yli 10 vuotta kun viimeksi tsekkasin harmaakortilla (en kämmenellä), tulos: Miniolta III mittari #1 harmaakortista 400 asa 1/30 sek aukko 2,8 +4 päälle Minolta III mittari #2 == == = = == aukko 2,8 ja +7 päälle D2H nop 400 asa Sigma 30mm 1,4 valotus 1/30 kohdistaen korttiin aukko 4 F5 == == sigma 30mm 1,4 == 1/30 == == aukko sama 4 F5 == == Nikkor 50mm 1,4 == 1/30 == == aukko 2,5 D2H == == == == == 1/30 == == aukko 5,6 ( muistin laittaa oikeat "non CPU Lens datat" Mielenkiintoista. Ekana panin noi minoltan mittarit ruotuun, taidan visiteerata JAS tekniikassa lähiaikoina...
Vs: Kuplamittarin käyttö Yllättäviä nuo optiikkojen erot. Runkojen valotusmittareissa sen sijaan saattaa ollakin jo tarkoituksella omalaatuisia kalibrointeja. Esimerkiksi Leicoissa tapaa dialle sopivaa kalibrointia ja ero moniin Nikoneihin on lähes aukko. En osaa sanoa, mitä kaikkia malleja tämä koskee, mutta totta se on Putuksenkin sanomana ja laitteellaan todennettuna. (Ja taisipa Esko nimenomaan sanoa että Leicat, tarkoittaen kaikkia, ovat säädetty dialle.) Oma vertailu oli R3 - F3, jossa dialla (samaan rullaan) Nikon valotti selkeästi vaaleampaa. Kummassakin oli kyseessä keskustapainotteinen kokoalan mittaustapa, joten ero ei syntynyt mistään monimutkaisemmasta ohjelmoidusta valotustavasta. Ero on siis nähtävissä myös tasaisesta kohteesta mitattuna ja käytti sitten käsisäätöä tai valotusautomatiikkaa.
Vs: Kuplamittarin käyttö Mulla on tuo Gene Nocon:in kirja.Jätkä on pilkunviilaaja pahimmasta päästä. On dymolla teipannut joka Hasseli ja nikon kakkuloihin korjausarvot. En oikein käsitä tuota EP:n ajattelua, valotus on oikein kun se on OIKEIN. Niin vanha frendinikin Ilmari Kostiainen sanoi: jos mittari näyttää eri kuin hänen fiilis on, on mittari väärässä ! Sillai se meillä dinosauruksilla on perstuntumassa. En ole vielä sellaista mittaria tavannut, joka kertoo kohteen olevan satiinia, joka imee valoa ja vaatii jopa yli aukon korjauksen, tai sitten siinä on kromia kiiltämässä joka taas vaatii oman säätönsä. Nikonilla tuli yksi malli, oliko se nyt sitten tuo F5, johon oli ajettu satoja vaihtoehtoja valotuksesta. Kun se tunnisti valkoista lunta- japsichippi päätteli: Jee, ollaan suomen lapissa ja vähän tuunataan tota valotusta. Jos taas oli etupäässä kuusimetsän vihreätä niin taas Hokkaidonpoikien compuutteri ehdotteli uusia juonia... JA PASKAT ! aivan umpisokee järjestelmä. Mun kökkänen handu linssin eteen ja arvot siitä, no worries...Ai niin, mittari jota edelleen en voi olla ilman on värilämpötilamittari. Digiaikana sekin on automatisoitu, mutta ei seautomaattinen mittaus onnistu aina. Esim jossakin kämpässä on senveran sekavaloa, että mitarin kanssa kun dallailee, aika äkkiä huomaa, missä kannattaa potrettia kuvata. Silmaä ei kyllä havaitse mitään eroja.Katsokaa joskus illalla kämppien valoja ulkoolta: Toisilla aivan keltainen, toisila taas sairaan purppura huonojen energiasäästölamppujen vuoksi. Mulla on ittellä vaihdettu "täys spektrin päivänvalo putket" kaikkiin mahdollisiin, tai siten sekaan oikeata hehkulamppua. Muuten saan päänsärkyä.