On kaksi pulloa rodinalia, toisen ostin joskus N vuotta sitten ja toisen alkuperää en muista. Vasemman puoleinen rodinal tuotti laakafilmillä kokeillessa erittäin laimukasta jälkeä - ehkä peräti ko. rodinal on mennyt pilalle (jota rodinalle ei legendojen mukaan pitäisi tapahtua). Purkit ovat erilaisia, osaako kukaan kertoa milloin vasemmasta mallista (oletettavasti vanhempi malli) siirryttiin tähän oikealla olevaan? Varmuuden vuoksi ensi kerran jos rodinalilla kokeilen jotain niin hankin täysin tuoretta ainetta... Nämä jääköön museoitaviksi.
Vs: Kuinka vanhaa rodinalia? Tästä ei suurta apua ehkä ole, mutta vuonna 2007 ostamani pullo oli samanalinen kuin tuo oikeanpuoleinen. Viimeiset tipat siitä käytin tänä kesänä. Pullon pohjalla oli jo kidekokkareita ja väri kauniin tumma. Mutta hyvin se toimi. En huomaa mitään eroa, kun nyt avasin uuden tuoreen pullon... Ja jos rodinal vanhenee, niin onko lopputuloksena laikukkuus vai kehitteen puhdin (EI) menetys..?
Vs: Kuinka vanhaa rodinalia? Se missä rotsku tummenee ja sakeentuu, toteutuu vanha viisaus: Veri on vettä sakeampaa... Veri on nyt vaan rotskua, eli kun sakenee, kompensoi se tuota pientä ikääntymistä. eikun trixiä purkkiin vaan ja rotskua perään.
Vs: Kuinka vanhaa rodinalia? Rodinalin säilymiselle nuo kidekokkareet ovat tärkeitä. Niitä pitäisi aina olla, mutta samalla pitää varoa ettei kiteitä pääse käyttöliuokseen... Tuota mäkin ihmettelen että katoaako puhti vai tuleeko laikukasta. Jälki nimittäin oli jotain järkkyä. Ehkä tää menee taas APUG-linjalle.
Vs: Kuinka vanhaa rodinalia? Väitän, että oikeanpuoleinen on vanhempi: siinä on vielä vanha Agfan logo. (AktienGesällschaftFürAnillinfabrikation)
Vs: Kuinka vanhaa rodinalia? Todellakin, googlen kuvahaku osoitti että 2008 myydyt rodinalit ovat olleet tuota vasemman puoleista. Eli sen on oltava uudempaa mallia. Ja silti äärimmäisen epätasaista... Tietysti pitäisi kokeilla toistakin pulloa mutta ei noita testejä oikein jaksaisi tehdä :x Syyhän voi olla niin monessa tekijässä - Käytin EFKE 25 -laakafilmiä joka voi itsessään olla jo syy, mutta en mä rupea tmaxeja uhraamaan kehityskokeisiin =)
Vs: Kuinka vanhaa rodinalia? Pannaanpa tähän pari samplea. Tässä ideana oli kokeilla että saako eräällä slosher-toteutuksella kuinka tasaista jälkeä... Yllätys oli suuri kun fail tuli pahana myös mun yksittäis-laakafilkoille käyttämällä kodakin agitaatiolla (negat saaneet identtisen valomäärän suurennuskoneen alla, joten valojakauma on tasainen). Ensimmäinen on slosher-yritelmällä (kamala), toinen on perinteisellä altaan kiikuttelulla kodakin ohjeiden mukaan (uskomattoman järkyttävä tulos).
Vs: Kuinka vanhaa rodinalia? Tarkoittaako tuo Kodakin tyyli allasta (kuin paperillekin) ja altaan toisen pään nostelua läpi kehityksen? Vian on oltava filmissä, sillä niinhän ei voi saada liikuttelun aiheuttamaa epätasaisuutta. Emulsiossa näkyy reikiäkin.
Vs: Kuinka vanhaa rodinalia? Mulla toimitollanen rotsku oikein hyvin. (vanhempaa kuin kuvissasi?) 1+25 ja Adox CHS 100 altaassa jatkuvalla liikuttelulla. Pullossa on oikein kunnolla rakeita rohisemassa pohjalla.
Vs: Kuinka vanhaa rodinalia? Kodak tarkoittaa kutakuinkin tuota. Prosessi lie kuvattu jokaisessa kodakin filmi/kehitepaperissa, esimerkiksi tässä (kohta Agitating Sheet Film in a Tray). Pelkkä yhden pään liikuttelu aiheuttaa helposti epätasaisuutta, kodak-tyylisen kolmelta suunnalta nostelun pitäisi tuottaa ihan ok-jälkeä (ainakin se mulla on normaalisti tuottanut). En vain pidä tuosta jatkuvasta huljuttelusta - tylsää touhua verrattuna pakan pläräämiseen kehitteessä. Siksi kokeilen näitä slosher-juttuja... Nuo reiät tuskin ovat emulsio-ongelmia, vaan johtunevat juuri aiemmin mainituista kiteistä. Tämmöistä testiä varten en viitsinyt suodatella rodinaalia normaaliin tapaan vaan imin suoraan nesteen yläpinnasta injektioruiskulla sen testissä tarvittavan 8ml (jolloin sain 1+50 - tai tarkalleen ottaen 1+49).
Vs: Kuinka vanhaa rodinalia? "gently rock the dish from side to side taking care to avoid any spillage" Tämä on lyhykäisyydessään Ilfordin ohje liikutteluun allaskehityksessä. Tai ainakin yksi Ilfordin ohje, joka löytyy tästä: http://www.ilfordphoto.com/Webfiles/200621612182416.pdf Alan olla entistä epäluuloisempi toistuviin juttuihin kehityksen tasaisuuden ongelmista. (ja tuo että yhdeltä reunalta nostelu aiheuttaisi jotakin vikaa on taas lisäsyy siihen) Kerron kyllä sitten kun jollain menetelmällä saan aikaan epätasaista. 8) Alkaa vaan tuntua siltä, että J. Vuokolle pitää antaa läikkäkehitysmestarin arvonimi, kun jo altaassakin on ongelmaa. Muistelisin aiempia selostuksia ongelmista ainakin Jobon kanssa pyörittäen ja Jobon kanssa suuremmalla kehitemäärällä. (Onhan sinulla varmasti runsaasti kehityskokemusta laakojen kanssa kertynyt ja saatat olla nytkin oikeassa. Minulla ei kuin muutama laakakehitys 90-luvun alussa ja nyt se alkaa jatkua uudestaan. Kun foorumia aiheissa selaa, yksi asia tuntuu toistuvan: J.Vuokon selostukset epätasaisesta jäljestä erilaisilla kehitysmenetelmillä. En tietenkään unohda sitä, että moitteettomat kehitystulokset eivät näissä aiheissa näy - ne ovat hienojen kuvien muodossa galleriassa). Meinaat siis että Rodinalin kiteet tekisivät emulsioon reikiä, siis kirkkaita kohtia? (Kuvissasi on kai positiivi.) Vaikka liikuttelit läpi kehityksen. Hyvä ajatus on se, että haluat varmistaa ennen päätelmiä että kehite oli kunnossa. Kuitenkin minä kokeilin vanhaa rotskua ihan vaan kääntelemällä pulloa ylösalaisin (isot kiinteät klöntit kolisivat ja rohisivat) , jotta se olisi tasaista, ja kaatamalla siitä sitten tarvittavan määrän. Mutta voisikohan kehite olla kerrostunutta, kun päältä imit ruiskulla? Miten ihmeessä ne kiteet sinne siinä tapauksessa olisivat tulleet. ??? Myös filmi pitäisi varmistaa. Entäpä jos pääosa aiemmistakin epätasaisuuksista onkin filmiperäisiä... huhuu. Kuvaparin erot tosin nyt näyttävät ainakin osin epätasaisesta kehittymisestä. Onko kehitysaika kovin lyhyt eli valotus myös runsas? (Slosher ei sano minulle mitään.)
Vs: Kuinka vanhaa rodinalia? Altaassa pitää olla sopiva määrä kehitettä. Sitä voi demota vedellä etukäteen: sellainen määrä, mikä altaan päätä nostaessa aiheuttaa hyvän vauhdikkaan tsunamin läpi altaan. Ei siis liikaa nestettä. Ei varmasti ole pahitteeksi nostella eri päistä ja eri puoliltakin. Jos altaan pohjalla on syvät urat kuten esim. Patersonin paperialtaissa, nekin periaatteessa aiheuttavat tasaisemman agitaation tarvetta. (Ainakin jos filmi pysyy jotakuinkin paikoillaan, on vaikkapa altaan kokoinen)
Vs: Kuinka vanhaa rodinalia? Kyllä minusta tässä alkaa olla aika käsittämätöntä tekstiä: Mustat reunat, jotka ovat kasetista, siis kuva skannattuna negasta positiiviksi Mustat pisteet negassa, jonka ympärillä asteettaista häipymistä mutta musta piste. Musta piste on kehittämätöntä siis roska, ei suinkaan rodinaalin kokkare, joka olisi ylikehittynyt. Jossakin mättää: kehite niin sontaista että ei leviä tasaisesti. Miten on noi aaltoilevat alueet ymmärrettävissä ? säästätkö kehitettä niin paljon että se ei leviä filmin pinnalle tasaisesti ? Mikset laita syvään kulhoon ja niin paljon kehitettä että nega lilluu siellä vapaasti. "Lapsuudessani" ortho kehitykseen oli lasisia neliskanttisia syviä kulhoja ja niihin pino negoja, joita sitten suojakäsineet kädessä heiluteltiin sinne tänne, kehite kaadettiin pois ja vettä tilalle ja niin edelleen. Riitti kunhan oli vaan tarpeeksi kehitettä ja sitten fiksiä. aivan ehdottoman tasaista tuli.
Vs: Kuinka vanhaa rodinalia? Minä veikkaisin, että vika on filmissä. En ymmärrä miten edes huolimattomalla kehityksellä voisi saada tuollaista jälkeä aikaan. Ja toisaalta on vaikea uskoa, että J.Vuokko olisi huolimaton kehittäjä - päinvastoin! Punavalon alla on tullut jonkun verran testailtua orthoa laimeassa rodinalissa. Olen kokeillut ihan perstuntumalta ja spontaanisti erilaisia tapoja liikutella: altaan heiluttelua, vähäistä heiluttelua, negan nostamista jne. Koskaan ei ole tullut epätasaista, vain kontrasti on muuttunut. Sitten on nuo kummalliset pisteet. Miksi roskien ympärillä olisi tuollaisia haloja. Eivätkä mahdolliset rodinalkiteet varmaan tarttuisi negan pintaan kehitysvaiheessa (ja ne kiteet ovat lisäksi painavia ja pullon pohjalla)...
Vs: Kuinka vanhaa rodinalia? Hyvin mahdollista että vika on noissa efke/adox chs 25:ssa eikä itse rodinaalissa. Kuten totesinkin, vastaava heiluttelutapa on käytössä yhdistelmillä tmy2 + d76, hp5+ ja d76, fp4+ ja d76.... Ongelmitta. Kehitettäkin on tarpeeksi. No löysin onneksi pakan "sädehoidettua" tmy2-laakaa, sillä saa ainakin testattua ilman efke-muuttujaa. Negan halki kulkeva sädetykin viiva ei tämmöistä koetta haittaa... Se, että mulla vaikuttaa olevan näitä erilaisia epätasaisuuksia paljon, johtuu varmasti siitä että yritän hienosäätää prosesseja usein käyttämällä koemateriaalina mm. suurennuskoneella suoraan sopivaan tiheyteen valotettuja negoja joissa todella näkyy heti kaikki epätasaisuus. Ja tietenkin epämääräisistä jutuista tulee kirjoitettua/kysyttyä paljon enemmän kuin onnistumisista. Toistan tämän tmy2 + d76 1+1 -yhdistelmällä. Jos (kun) oletettavasti jälki on paljon tasaisempaa niin sitten kokeilen tmy2 + rodinal...
Vs: Kuinka vanhaa rodinalia? Mä olen ainakin havainnut tuollaisia samanlaisia pisteitä juuri vanhemmissa Efken filmeissä. Muualla ei olekaan tullut vastaan.
Vs: Kuinka vanhaa rodinalia? Efken huonosti kovetetuissa filmeissä on raportoitu pinholeja hyvin emäksisten kehitteiden (Rodinal) sekä karbonaattikehitteiden ja happostopin yhdistelmällä. Olisin valmis veikkaamaan että syy pinholeihin on Efkessä, mutta epätasaisuuteen tuskin. Muuten olen kyllä taipuvainen uskomaan, että J.Vuokkoa vaivaa joku tasaisuuskirous. Kukaan muu ei valita juuri koskaan epätasaisuudesta, ja kyllä monet muutkin tekevät testejä ja ovat tarkkoja laadusta.
Vs: Kuinka vanhaa rodinalia? Jukka, kerroit käyttäväsi suurennuskonetta negojen valottamiseen. Onko mahdollista, että epätasaisuus johtuu valon heijastumisesta esim. suurennuskoneen valolähteen tuuletusraoista tai jopa pimiöön oven raosta lirvahtavasta ulkopuolisesta valosta? Hidas asa 25 filmi on sekin aika nopeaa verrattuna paperiin... Ainakin oman jobo c6600 suurennuskoneen valosekoittajasta 'vuotaa' erinäisistä raoista ja negapitimen välistä valonsäteitä.
Vs: Kuinka vanhaa rodinalia? Kyllä suurennuskone on tuottanut ihan kivan tasaista jälkeä kun olen noita stoufferin kiilan kanssa tehtyjä pinnakkaisia valotellut negoille. Toki voi olla että vuodot korostuvat tässä, muutenkin tuo rodinal + efke näyttää aika katastrofaaliselta yhdistelmältä. Muistin että mulla on noita Naritan pommiskannerin "merkkaamia" filmejä pussillinen, joten otin sieltä tmy2-laakaa jossa menee sädetykin jälki ikävästi - ei haittaa kuitenkaan tämmöistä tasaisuustestiä, sillä jälki on selvärajainen ja sen ulkopuolella ei koskaan ole lisähuntua. Tulokset D-76 1+1:n kanssa olivat ihan jotain muuta kuin efke/adox ja rodinal. Tasaista, ainakin riittävän tasaista taivasosuuksiinkin. Huonoiten tuossa pärjäsi Kodakin altaan-keinuttelu -metodi, jonka olen kuitenkin todennut ihan hyväksi normaaleilla maisemakuvilla. Positiivinen yllättäjä tuli takavasemmalta, Orbital-tankki toimii vesihauteessa kelluvana slosherina todella loistavasti! Sainpas näille käyttöä Eikä jobon purnukkakaan niin pahaa jälkeä jättänyt kuin mm. rodinalin ja pyrocatin kanssa kokeillessa. Ehkäpä D-76:n suosiolle on joku syykin olemassa. Katsokaa kiinnostuneet. Kohteena oli harmaakortti joka ei ollut ihan tasaisesti valaistu, vasen laita oli puoli aukkoa vaaleampi kuin oikea. Joten sellainen lievä sävyliuku kuuluu asiaan, laimut tms. eivät: <IMG src="http://jukkavuokko.com/linkatut/lf/devtest-d76-tmy2-min.jpg"]</IMG> P.S. Mulla ei ollut mitään ongelmia tasaisuuden kanssa ennen viimevuoden elo/syyskuuta. Silloin ne pamahtivat pahan kerran päälle - yhtenä tekijänä melko varmasti Turun vesi johon saatiin silloin vahvistus vesilaitokseltakin. Muita tekijöitä sitten? Onnettomat yhteensattumat + ehkä 24°C lämpötila tuo kaiken radikaalimmin esille sekä ehkä materiaalit + filmit eivät olleet parhaiten yhteensopivia. Iso keltainen taitaa olla se mikä vie eikä vikise.
Vs: Kuinka vanhaa rodinalia? On niitä muitakin, mutta noi itämaan tietäjien taikatemppumatskut taitaa olla puristille huono vaihtoehto.