..tai paremminkin siihen valmistautuminen. Eräänlaisena vastaiskuna digijärkkärin ostokyselyitä vastaan kyselen, mitä tarvitsisi pitää silmällä kun lähtee ostamaan käytettyä filmijärkkäriä ja mitä tarkistaa ennen lopullista ostopäätöstä. Koska olen tälläinen digiajan pullamössökakara ja valokuvaus-skenen keltanokka, kysynkin teiltä suuret ja mahtavat gurut. Mitkä ovat niin sanotulla tarkastuslistalla, kun ostaa filmikameraa?
On etua jos: -Peili nousee ja laskee kun painaa laukaisinta -Suljinajat (ja tietenkin suljin, johon et sitten koske!) ovat kunnossa - testaile räpsimällä toistuvasti kaikkia aikoja ja kuulostele -Kamera (camera obscura) on valoaläpäisemätön laatikko. Varmista, että kamera siis ON valoa läpäisemätön laatikko -Objektiivin himmennintä voipi tesmailla vääntelemällä sitä vipua, joka himmentää laukaistessa -Jos kamerassa lukee objektiivin yläpuolella jotain muuta kuin "Pentax" tai "Minolta" -pistä takaisin hyllyyn ----ja sitten ne samat asiat kuin digirunkojenkin kanssa, eli mitä säätömahdollisuuksia haluat. Itse suosittelisin täysmanuaalirunkoa, koska ne ovat kaikista parhaita.
No, kaikkea ei voi tarkastaa pelkästään hipelöimällä, mutta jos saa ottaa rullan kuvia niin tietää jo enemmän. Kuten mm. vuotaako takakansi valoa? Naarmuttaako kamera filmiä? Valottaako se oikein? Toimiko filminsiirto? Jos kamerasta ei kuulu virityksen ja laukaisun yhteydessä mitään ylimääräistä ääntä, peili ei jää ylös eikä ole värjääntynyt vaimennusaineesta, etsinkuva on vaaterissa, filmikannen tiivistys vaahto ei ole tarttunut kanteen, eikä varise, sulkimessa ei ole painumia, taitteita, eikä paikallisia kulumia, mittari esittää samanmoisia lukemia kuin vertailukamera ja himmennettäessä aukon, muttuu mittarinäyttökin aukon, jos vitka toimii, jos syvyysterävyysnappi toimii, jos jalustakierre on suorassa, jos salamakisko on suorassa jne. Mutta kuten sanottu; vähintään rullan aikainen palautustakuu kannattaa pyytää. Yksityisenhän sitäkään ei tarvitse myöntää. Tosin jonkin vian korjaaminenkaan ei ole välttämättä iso asia. Ei rahallisesti eikä ajallisesti. Huollettu kamera on toki turvalinen, mutta itse huollattamansa on varmasti huollettu. Itse ostelen myös sikoja säkissä, mutta kärsin myös hairahdukseni kuin koira. vuh.
Jos siinä lukee Konica, uskaltaa sellaisenkin ostaa. Tuttavallani on ollut jo yli 20 vuotta useita Konican jarjestelmärunkoja ja Hexar AR optiikkoja. Kaikki toimivat edelleen moitteetta. Harmi, ettei hän myy niitä. Itselläni on haave joskus vielä omistaa Konica Hexar RF, useilla vaihto-optiikoilla. Sitä ennen nautin Konica Hexar AF:lla kuvaamisesta.
Ekan vastauksen luettuani päätin vastata "tarkista että merkki on Konica" En ehtinyt. autoreflex T puuttuu tuosta.
Tällä hetkellä vanhat ammattimallit, F5, EOS1N, EOS1V on sen verran huokeita kapistuksia, että minä ainakin panostaisin siihen, mihin tavan filmikuvaajalla ei ollut mahdollisuutta 10v sitten.... tai ehkä halua. Eli hyvälaatuinen ammattirunko. Näistä ehkä harkitsisin 1V:n ja 1N:n välillä pitkään, sillä N:ää tuntuu saavan 400€ tietämiin ja 1V:tä alimmillaan jonnekin F5:en, eli 7-800€ tietämiin. Eräs, mitä järkästä vois hakea on se filmikoko, eli siirtyä keskikoon järkkiin. Sieltä löytyy jotain Mamiya AFD:tä, Hassela H2:sta jne, johon sitten kyllä saa aikanaan sen digiperänkin. Kalliita ovat vaan ryökäleet. No johan se on Nikonkin ilmoittanut, että F7:aan ei tule.
..taisi myös ilmoittaa joskus ettei kinokennokameraa tule, mutta F7:n puute on helppo valhe oikaistavaksi, vaikka julkaisemalla F6H:n, F8:n, tai G6:n. En itsekään usko etä semmoinen tulisi, mutta onko joku nähnyt F6:ia myynnissä käytettyinä, halpoina ja houkuttelevina? Se että suositellaan ammattilaitetta digikuvaajille on vähän tottumattomalle järkytys, kun vastaan voi tulla paljon huonoja puolia: isoja, liian suuri ja kirkas etsin, painava, liian hyvä ote, liian varma jne.
Mä oonkin edesvastuuton tunnelietsinkuvaaja digitaalisesta maailmasta =) Onneks luo tuo RZ hivenen tasapainoa siihenkin ongelmaan
Olympuksen OM järjestelmän oston yhteydessä on hyvä kuunnella pidempiä suljinaikoja. asiastahan ei mitään ymmärrä mutta tuleepa asiasta myyjän kanssa keskusteltua ja mietittyä asiaa että onko sekuntti " yk - si " jne. Jos OM-4Ti on ollut kovin ammattimaisessa käytössä ts. siinä on lommoja ja muita käytön jälkiä tarkoittaa se että sitä on heitelty ja viskottu eli siinä voi olla muutakin paskaa -> jätetään hyllyyn. valotiivisteet näkee silmällä peilin ja takakannen reunuksilta että onko ne murentuneet, ja samalla voi jutella rungon huoltohistoriasta. Pokerinaama on hyvä pitää ja kameraa tyhjänä laukoa. Jemiä sulle Kangasalan Toivo.
Todella hienoja kameroita näytät omistavan! Itselläni on seuraavat Konican kamerat: Auto S3, C35V ja Hexar AF.
No on sulla siellä taustalla hyvä kahvikuppi... ei tarvii juoda enää kuin 1 kuppi aamutuimaan, eli kahvikuppimäärässä on kahvinjuonti vähentynyt =)
Muut tuolla yllä ovat antaneet hyviä vinkkejä. Lisään jotain ja toistan jotain. - Sopiva hinta-laatu-suhde - Kameran historia ja kunto - Käyttöaukolle himmentäminen ja peilin ylösnosto pitää löytyä. - Omaan käyttöön ja omiin tottumuksiin hyvin sopivat valonmittaustavat + valonmittaus puoli- tai kolmannesaukoittain - Valotuskorjailun täytyy olla etsimen läpi katsottaessa olla helppoa - Hyvä ote kuvatessa - Yhteensopivuus olemassa oleviin värkkeihin iiiiiso plussa - Hyvä jos kameran toiminnot voi säätää itselle sopiviksi (vaikkapa sulkeutuvan aukon täsmäys, tosta napista tapahtuu tuota...) - Nykyisin on hyviä halvalla niin että mielummin sellainen kuin rimpula melkein ilmaiseksi - Laittaisin tarkastuslistalle myös sen, että onko mahdollisuus skannata riittävän hyvällä filmiskannerilla halutessaan kuvat tiedostoiksi vai ei sekä sen millaiseen pimiötyöskentelyyn oikein on mahdollisuus. - Katsoisin vielä silmämääräisesti sulkimen ja peilin nähdäkseni ovatko ne kolhimattoman näköisiä. - Etsisin kireettömästi määritelmällä "virheetön" ja laittelisin ostoilmoituksia nettiin. Lisäksi tietenkin vastailisin myynti-ilmoihin. Jos suunnitelmissa on mustavalkokuvaamiseen panostaminen niin sitten kyllä tuntuisi keskikoko paremmalta ajatukselta kuin kinokoko. Kinokoossa kyllä itse huomioisin Canoneista myös kolmosen ja viiskymppisen. Edellinen on aika unelma ja jälkimmäisiä saa lähes ilmaiseksi eli suunnilleen satasella.
Heräsi nyt vain semmonen kysymys että mikä digi kamera sulla on? Järjestelmä? Jos niin sitten kannattaa varmaan hankkia sellainen joka ottaa samat kakulat vastaan. Itse Aikoinaan omistin Canonin Eos 10d:n ja sen rinnalle Eos 33. Nyt on 10d vaihtunut 350d mutta kakulat käy vielä päin. Eos 33 on kyllä jäänyt niin vähälle käytölle että taitaa joutaa myyntiin, varsinkin kun sain käsiini yhden Olympuksen OM10 joka on ihan käypä peli mun filmien räpsimiseen.
Ei oo omaa, mutta isän EOS 300D:llä oon kuvaillut (joka sinänsä vähän noloa ;(( ). Eikä siihen ole kuin kitti, pikkutele ja 50/1.8, joten ei niiden takia kannata eos-sarjassa pysyä. Suunnitelmissa ollut että filmirunkoon nokalle kiinteet 50mm ja ehkä 30~35mm.
Kannattaa siis ensin miettiä mitä ominaisuuksia kameraltaan vaatii ja tämän pohjalta valita malli tai pari, jota/joita lähtee metsästämään. 70- ja 80 -lukujen runkoja ainakin on kohtuudella liikkeellä, eivätkä hinnatkaan ole pahoja. Jos runko on ollut kohtuu vähäisessä harrastekäytössä, niin 30 vuotta vanhalla huoltamattomalla rungolla kuvaa vielä mainiosti. Näin ainakin omien kokemusten pohjalta. Paljon on jo tässäkin ketjussa mainittu ominaisuuksia, jotka on oltava. Päätä niistä mielummin itse. Osta sellainen kamera josta pidät, ei merkkien välillä lopulta suuria eroja ole. Muutamaan suurempaan merkkiin on tarjolla optiikkaa ja lisälaitteita vähän paremmin. Vanhan rungon rikkoutuessa huollettavuudella ei niin ole väliä, korjaus kun kuitenkin maksaa liikaa. Tietysti voi tehdä myös kuten minä ja ostaa ensin 'sokkona' joku kamera ja lähteä sen tuomien kokemusten perusteella hakemaan parempaa. Niin, rahaa (ja aikaa) ainakin menee ja kohta kaapit on täynnä erimerkkisiä runkoja ja optiikkaa. Lopulta olisin sillä Nikonin FG-20 rungolla pärjännyt mainiosti.
Olettaisin, että suunnitelmissa on viisaasti käytetyn hankkiminen - eihän "uusia" oikeastaan enää saakaan. Tässä on jo mainittu pitkä lista asioista, joita voi ostopäätöstä tehtäessä miettiä. Jos haluaa pitää kulut kurissa, kannattaa huomioida, että pahinta hintainflaatiota ovat kärsineet tuotteet/objektiivit, joita ei saa digirunkoihin. Tällaisia ovat mm: Canon FD Minoltan "MC/MD" Olympus OM - varauksin Konica ja muut eksoottisemmat (Fuji, Mamiya, yms) ja miksei myös Contax ja R-Leica Kaikki ovat toki manuaalitarkenteisia, mutta ketäs se haittaa Kaikilta löytyy lukuisia runkoja, joiden etsimet on yleensä kunnossa. Ja esim. 50 millisellä en oikein ymmärrä, miksi pitäisi olla AF. Verrattuna esim. etenkin Nikonin, mutta ehkä myös Pentaxin objektiiveihin, noiden mallistojen vastaavat lasit ovat yleensä huomattavasti halvempia. Ja optiikan laadusta ei tarvitse tinkiä tuumaakaan.
Manuaalitarkennus on mukavaa vastapainoa digillä ruiskimiselle. Ennakkoperitytin hiljattain itselleni vanhan kehäraakin, merkki on täysin tuntematon ja objektiivit surkeita, mutta kyllä sillä kuvia saa. Laukusta löytyy vielä 28mm ja 135mm kuvassa näkyvän pullonpohjan lisäksi. Made in Japan, toimii.
Oma ehdotukseni on jokin 80-luvun ammattijärkkäri, eli Canon F-1N, Pentax LX tai Nikon F3. Kaikissa tukeva rakenne ja kosteussuojaus, hyvä etsin, mittaava käsisäätö, jne. Noita myytiin kohtuullisesti kotikäyttöönkin, joten ei liene vaikeaa löytää hyväkuntoista käytettyä. Myös käytettyjä objektiivejä liikkuu kohtalaisesti, ellei nyt jotai erikoisempaa tarvitse. Jos et moottoria/virititä kaipaa niin sähköntarve on pieni, et tarvitse repullista varapattereita. Itselläni on Canon F-1N AE-etsimellä (yleisin malli, etsimessä aukon esivalinta-automatiikka). Sen ohjaamoergonomia pesee kirkkaasti nämä nykyiset LCD-valikko-monsterit, olen vuoden verran EOS 20D:llä kuvannut.