Vs: Fieldillä kuvaaminen Joku tossa ei ole oikein. 1:1 suhteella tulisi tuon mukaan 1 aukko, ja pitäisi tulla 2.
Vs: Fieldillä kuvaaminen Mitä ihmettä, kirjasta katsoin. Siis kerroin 2 eli +1 aukkoa tulee tuolla tuolla ohjeella kun on 1:1. (etsin vielä kirjan ja kopsaan sen kohdan tähän kohta. että ymmärsinkö väärin.) edit. Joo kylläpä olin huolimaton! Onneksi en ottanut vielä lähikuvia. Jäi puolitiehen kirjan tutkiminen kiireessä kun olin ladannut filmit ja menossa ulos. Tuo jakolaskun tulos pitää katsoa vielä taulukosta joka on siinä vieressä ja kyllä tosiaan suurennoksella 1.0 valotuskorjaus on x4. Laitan vielä kuvan referointina hyvästä kirjasta. Michael Langford, Basic Photography, 7th edition, sivu 173. (Jatko-osa on nimeltään Advanced Photography) Figure 10.23
Vs: Fieldillä kuvaaminen Joo, sinarilla on semmoinen mittaperä P2:ssa jolla voi "tikuttaa". Se on ehdottomasti (huomaa sinar kuvaajan mainospuhe) paras metodi valon mittaamiseen isossa koossa.
Vs: Fieldillä kuvaaminen Jos en väärin muista, Sinarin tikku toimii joissain Minoltan mittareissa. Eiköhän sitä voisi käyttää fieldissäkin. Minulla on Minolta, johon tuli mukana kuvun tilalle laitettava tasainen valkoinen osa. Jos työntäisi koko mittarin sinne sisään. ;D (Tähyslasi on vaarassa.)
Vs: Fieldillä kuvaaminen Flashmeter III:ssa toimii tuo, en usko että monikaan olisi innostunut myymään P2:n mittaperästä sitä tikkua. Sillä tikulla on ihan oma valotiivis rakonsa, ei avata tähyslasin jousia sitä varten, kun vuotaa. Siinä minoltassa se tasainen kupu on luximittausta eli pintakirkkausmittausta varten, vähän turhan suuri spottailuun. Tuosta kuvantamissuhteesta / vetämän kompensaatiosta, noissa tulee todella helposti laskuvirheitä, eikä tuo kaava ota falloffia huomioon. Piirtokyvyn muutokset pitkin piirtoympyrää myös on yksi visuaalinen tekijä joka olisi hyvä tiedostaa.
Vs: Fieldillä kuvaaminen No itseasiassa, mä olen käyttänyt x-tol + rodinal yhdistelmää, nyt kun muistutit, niin pelkällä rodinalilla ei tule hyvää. PItäs kokeilla tuota D-76:sta, kun sitä nyt tuossa on 2x5l kuivat kemiat odottelemassa. Sitä kun en ole koskaan käyttänyt. Mites kun mulla on toi Jobon pyörittäjä, pitääkö siinä lyhentää aikaa kun käyttää D-76:sta ?
Vs: Fieldillä kuvaaminen Kyllä saatte tuon kuvaamisen kuullostamaan hankalalta Kohta latailen filkat kasetteihin ja pitää lähteä katsomaan onko se tosiaan noin hankalaa. Miten sen eilisen rodinalin kanssa, uskallanko sillä kehittää, vai pitääkö varmuuden vuoksi tehdä uusi satsi?
Vs: Fieldillä kuvaaminen Rotaattoreissa aina kannattaa ottaa stokkiajasta vähintään se 10% pois jos ajelee vähänkään isommilla vauhdeilla (joka on tasaisen jäljen vuoksi suotavaa).
Vs: Fieldillä kuvaaminen Pasin alleviivaama tarkkuus on varmasti relevanttia kun aletaan valottamaan diafilmiä. Toki diallakin on valotusvaransa ja oikea valotus on siinäkin näkemys, mutta kukapa ei (harrastelijakin) ottaisi sitä täydellistä (etukäteen haluttua) valotusta jos valittavana on sinnepäin ja täydellinen. Laakafilmin parhaimpia etuja on mahdollisuus jokaisen valotuksen kehittämiseen erikseen. Altaassa suoritettuna kehitys ei edes vaadi suurta kehitemäärää. (Riippuen kehitteestä ja sen laimennoksesta/ käyttötavasta kehitemäärällä on enempi tai vähempi merkitystä.) Erikseen kehityksellä voidaan esimerkiksi tarkistaa syntyvä tulos, ja käyttää kohteiden mukaista valotus/kehitys yhdistelmää yksittäisiin otoksiin (N-2, N-1, N, N+1, N+2 Adamsin kehittämin termein ja enemmän tai vähemmän kalibroiduin prosessein. Yleensä vähemmän eli Zone systeemiä vain hieman sovelletaan, sinne päin, mikä on oikein mainio juttu.)
Vs: Fieldillä kuvaaminen Mikä olisi hyvä kohtuuhintainen kehite+stop+fix vaikka tuolta macrotekistä tai Suomesta tilaamalla?
Vs: Fieldillä kuvaaminen Jos ei taulukkoa ole, niin se kertoimen laskukaava on (1+M)^2 (siis toiseen potenssiin). Luultavasti Langfordista löytyy sekin versio.
Vs: Fieldillä kuvaaminen Joissain kehitteissä (esim. ilfordin HC) mainitaan tuo rotaation vaatima kompensointi. Kyttäiles fact sheetti läpi, jos sattuisi olemaan tarkempaa arviota. Toki jokaisella on negalle oma valotustyyli, jolloin kehitys täytyy joka tapauksessa kokeilla.
Vs: Fieldillä kuvaaminen Kyllä sieltä kuvaa tulee, mustavalkonegalla saat vedellä ihan hatusta ja silti kama on suurennettavissa. Lähinnä oman workflown pähkäilyjä nuo olivat, digiperällä tuo valottaminen on vähän kuin dialla, mutta mieluusti vielä tarkempaa optimaalisen tuloksen saavuttamiseksi. Pistä kuvaa laukkuun kun saat kehiteltyä.
Vs: Fieldillä kuvaaminen vetokompensaatiosta: Ite olen käyttäny seuraavaa tekniikkaa, otetaan kätevästi esim. 110mm optiikka muutetaan päässä f11:a, kompensaatio alkaa hivuttautua yli 110mm vedolla, eli jos taas kätevästi vetoa 160mm (->f16) saadaan tulokseks 1 aukon lisävalotus, väliluvut löytyy pähkäilemällä eikä ole mv-ssa niin kriittistä, mielummin yli ku ali Anders
Vs: Fieldillä kuvaaminen Juuri tuohon ideaan linkittämäni quickdiskit ja muut perustuvat. Niissä vain ei tarvitse muuta kuin heittää tähyslasille valmiilla korjaus-asteikolla varustettu 'mitta' ja näkee heti suurennussuhteen ja valotuskertoimet. Paljon helpompaa kuin esimerkiksi kukan mittaaminen mittanauhalla ja sitten saman mittaaminen tähyslasilta.
Vs: Fieldillä kuvaaminen Täähän on ihan mielenkiintoinen säie, aloittelijaa opetetaan ystävällisesti ja seikkaperäisesti ison negakoon taitoihin ja saloihin. Hyvin mielenkiintoista. Alkaa jo itselläkin taas ko homma himottamaan, mutta mistä löytyisi tuollaiseenkin aikaa. Hyvä pojat! Alkaako tästä uusi laakafilmille kuvausbuumi?
Vs: Fieldillä kuvaaminen Älä ny..... uusi aika on koittamassa. Vuoden päästä syksyllä kirjastojen seinät ovat näyttelyaineistoa mustanaan. Mullakin tuo Aero-Ektar hyllyssä vaan säteilee turhaan odotellessaan sopivan etulevyn värkkäämistä.
Vs: Fieldillä kuvaaminen Onko nämä kätevät ohjeet? http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/valokuvaus/kehitys_kehittaminen_1.html