Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Olen siinä käsityksessä että: Niinhän sen voi, mutta RAW-kuviin sitä ei anturiarvoihin tehdä (mulla on joku hämärä muistikuva jonkun kameran tekevän). Sen valinta välitetään kuvatiedostossa, mutta toteutus jätetään RAW-muuntimelle.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Ihan kummastelin kysymyksiäsi tässä, sillä käsitin että ekassa kuvaat muovin läpi tulevaa valoa ja viimeisessä ihmettelet ettei samasta muovista heijastunut ole samanlaista. Itse kysyisin mieluummin, millä periaatteella voisi olettaakaan jonkin pinnan läpi tulevan valon olevan samanväristä kuin siitä heijastuneen?
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Olivatko nuo pinnat siellä valolaatikon sisällä? Onko histogrammit tehty RAW:sta vai RAW-muunnoksen jälkeen?
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Ykköskuvahan on otettu samoin kuin negatiivi kuvataan, valolaatikon kansi kiinni. Testikuvissa 2 ja 4 pinnat oli valolaatikon sisällä, mutta päällystetty mustalla kartongilla ja valolaatikon kansi poistettu. Valolaatikon oma maalipinta oli kaytössä vain testikuvassa 2, ja siinäkin vain sisäpohja, jota nimenomaan kuvasin. Testikuvassa 3 on valolaatikon kannen alapuolta kuvattu (ilman mustia kartonkiseiniä). Ilmeisesti Lightroom näyttää histogrammi-datassaan "demosaic" toiminnon ja gammakorjauksen jälkeiset arvot. Se myös asettaa valkotasapainon käskettyyn arvoonsa ennen kuin tekee ruudulla näytettävän kuvan. Myös histogrammi lasketaan tästä datasta. Mutta yo. ei ole faktaa, vaan mun luulottelua.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen 1) Ykköskuva on kuvattu valolaatikolla, kuten negtiivitkin on tarkoitus kuvata. Valoa tulee siis aika suurillakin kulmilla valoaukkoon. Kuva on otettu vielä ilman valolaatikon sisäistä vastavalosuojaa, joka tulee (tulevaisuudessa) rajoittamaan heijastuneen valon tulokulmaa valoaukkoon aika paljon. Fotonit kulkee kuitenkin vain kerran harmaan muovin läpi. 2) Sen sijaan loput testikuvat on otettu niin, että salama on ollut aivan objektiivin vastavalosuojuksen vieressä, joten heijastus on ollut melkein 180-asteen kulmassa, kun valo on lähtenyt palaamaan kameran objektiiville. a)Harmaan muovin tapauksessa (testikuva 4) suurin osa valosta (luulisin) menee muovin läpi sen alla olevaan pintaan (valkoiselle pohjamaalille) ja heijastuu siitä, palaten muovin läpi. Muovi siis absorboi sekä mennessä että palatessa osan fotoneista. Vaikutus on siis kaksinkertainen. b) Muissa tapauksissa (2 ja 3) vain heijastuneet fotonit saavuttavat kameran. Mitä tuosta ajattelisin: A) Ykköstapauksessa menee valo harmaan muovon läpi vain kerran. Mutta valoa tulee kulmissa 0-85 astetta muovin pintaan. (Ja jos/kun myöhemmin asennan laatikon sisään vastavalosuojan, niin 0-70 astetta) B) 2a tapauksessa, kun harmaa muovi on valolaatikon pohjalla ja salama osoittaa siihen melkein suoraan ylhäältä, menee valo kaksi kertaa muovin läpi. Mutta valoa tulee kulmassa n. 180-astetta muovin pintaan. C) Testikuvissa (2 ja 3) salaman valo osuu suoraan testattavaan pintaan n. 180-asteen kulmassa ja heijastuu takaisin. Kaiken kaikkiaan: Minusta tilanteet ovat vertailukelpoiset muuten paitsi valon tulokulmien suhteen.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Onko sulla parempaa tietoa? Halusin vain tähdentää, että en ole varma, mutta ei se täysin omaa mutua ole. Muttei myöskään Adobe:lta saatua tietoa (julkaisevat tällaisia aika nihkeästi). Huomautukseni asettaa kuitenkin lukijan kartalle, missä mennään tiedon luotettavuuden/oikeellisuuden suhteen.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Minä en valitettavasti pystynyt seuraamaan selostusta enkä tajunnut onko vain ykkösessä kuvattu harmaa muovi negan paikalla ja nelosessa se onkin vain siellä laatikossa. Näin oletin. Mutta ei se mitään, turha tuota on lisää selostaa. Ilmeisesti muutoksia oli enemmänkin, kansi pois tai jotain. Itse sen näet paremmin. Toivottavasti hoksaat syyn tuloksiin ja kerrot joskus kun on valmista, miksi päädyit mihinkin rakenteeseen, maaleihin, muotoihin, mitoituksiin ja järjestelyihin.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Toki kerron. Olisin kyllä lukenut mielelläni myös sinun näkemyksiä, oivalluksia, ihmettelyä, neuvoja tai mitä nyt mieleen tuleekaan vastakin. Vai kimposiko "luovuttavan oloinen" kommentti syystä että olet lotrannut kehitteiden kanssa Heijastumisella ja läpäisyllä ei fundamentaalisti ole mitään eroa: Siinä vaan elektronit virittyvät fotonista, kunnes taas emitoivat fotonin. Sekä heijastuessaan, että kulkiessaan muovin läpi. Tulo ja heijastuskulmat rajapinnoissa ovat kuitenkin riippuvaisia nopeudesta väliaineessa. Mikä puolestaan on riippuvainen fotonin väristä.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen En nyt ainakaan tunnusta kehitelleeni, ainakaan lotraukseen asti! Syy on yksinkertaisempi: en ehkä ymmärtänyt selostusta ja nyt tuo jatkoselostus tuntui siihen päälle, kun alkuperäistäkään en ehkä oikein ymmärtänyt, turhan monimutkaiselta seurata. Miksi tuota muovia ylipäätään on otettu mukaan? Mutta tuohon viimeiseen, minä en usko tuota. ( Aivan samoin en edelleenkään usko kun sanoit toisaalla aiemmin että värinegassa oranssi maski olisi jotenkin erikoisesti vaihteleva eri kohdissa kuvaa. Miten olisi silloin mahdollista edes korjaus oikeanväriseksi värisuotimilla, kuten pimiössä paperia valottaessa on. Ei sitä kyllä pystyisi kuvankäsittelyssäkään korjata.) Minusta on aivan luonnollista, että heijastus voisi tapahtua pinnassa tai lähempänä pintaa joillain materiaaleilla ja näin väritkin olisivat toisenlaiset kuin materiaalin läpi pääsevässä valossa.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Ohhoh, on maailmankirjat sekasin Tarkoitus oli sanoa että suoraan osuu pintaan ja pompaa takaisin. Tullut 180-astetta väärään kohtaan lausetta.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Harmaa muovi on negatiivin paikalla, jotta siihen muodostuu (testi-)kuva käytetystä valokentästä juuri negan tasossa. Jos muovia ei ole, niin kameran objektiiviin tulee vain osa tuon muovin vangitsemista fotoneista. Valokentästä olen kiinnostunut kahdesta syystä: <LIST type="decimal"] <LI> Intensiteetin vaihtelut: Kentän on oltava mahdollisimman tasainen intensiteetiltään koko negatiivin ruudun alueella.</LI> <LI> Valon väri: Valkotasapainon on oltava optimi negakuvaukselle, jotta kameran dynamiikasta saadaan optimi/maksimi irti.</LI> </LIST> Tuon muovin tulee korvaamaan mattalasi (Pelkästään siis testikäytössä. Kun negatiivi pidikkeineen on paikallaan, mitään lasia ei ole). Mattalasi on siis samanlainen kuin noissa ison formaatin kameroissa on kasetin paikalla kun kuvaa rajataan.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Tunnustan että viimein jopa tajusin, että salamavalon viisto tulokulma on voinut sotkea värejä. Eihän sen valo saa tulla lainkaan suoraan negaan. Enhän minä arvannut ettei laatikko ole siltä osin vielä valmis. Laita ihmeessä tasaharmaa nega siihen testailuun. Mitä sitä mitään mattalaseja kokeilemaan ja taas kenties yllättymään.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Ei mulla ole niin isoa negaa. Eikä sen puoleen tarvittavan isoa neagpidintäkään. Haluan ton tasasen alueen kuitenkin isommaksi kuin mun 6 x 6 negat on, jotta niiden asemoinnin kanssa ei mene tupakkaa. Mattalasi on jo tilattu HM:ltä. Yllätykset on poikaa Parasta mitä matkanteossa on. Yleensä
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Taitaa olla ison kameran rakentaminen mielessä. Mutta niin, luulisin että negaa korvaamaan olisi paperiarkki hyvä.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Jos noin on, niin tietoisella puolella tällaisia ajatuksia ei ole juuri ollut. Mitä nyt korkeintaan jotain lievää. Paperiarkkeja mä olen kokeillut. Katselin jopa huushollista löytyneitä valoa vasten läpi ja totesin että optisesti aika onnettomia. Niiden tiheys/kuiturakenne tms. vaihtelee ja lampun valo näkyy niissä läikikkäänä (läikät säilyy samoissa paikoissa paperia vaikka sitä kääntää 90-astetta).
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Sitten ehkä lasia meinaat hyödyntää tässä jotenkin muutenkin. Ehkä olet siitä jossain kohtaa kertonutkin. Niin tosiaan, tässä mulle tuli tavallaan kokenut olo yleensä foorumille selostamisista. Jossain vaiheessa huomasin, että se on oikeastaan harvinaista, jos joku seuraa tarkasti ja pääsääntö on enemminkin että kommentteja tulee enimmäkseen ihan vaan lonkalta heittäen ja vanhasta muistista ilman kovin tarkkaa yhteyttä jo selostamaasi. Tai vain vastauksena joihinkin yksityiskohtiin selostuksessasi. Näinpä tarkkojen raporttien ja joka ajatuskäänteiden selostamisella usein tuntuukin olevan enemmän merkitystä itselle muistiinpanojen tapaan. Ovatpahan vaan sitten muittenkin luettavissa, jos jollekulle joskus hudaa. Vaan paperista vielä, siinähän on sopivahkoa tekstuuriakin jopa objektiivien testaukseen ja eikö sentään hyvälaatuinen kopiopaperikin ihan tasaista ole laadultaan niin että siitä tarpeeksi suurta palasta voi vertailla keskiarvona. Joko olet päättänyt tehdä paspispahvista negapitimet? Kyl maar kun leikkurinkin hankit.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Tarkoitus on näillä näkymin hydyntää mattalasia vain valon intensiteetin tasasuuden mittaamiseksi. Mutta en myöskään myy sitä, kun valolaatikon testaus on ohi. Sille saattaa olla muutakin käyttöä Kiitollisuudella otan vastaan kommentit, en kuitenkaan oleta ihmisten lukevan, ilman spesifistä tarvetta, kovin ajatuksella kirjoituksia. Enemmän nää on mulle itselleni tässä kehitysvaiheessa, muistiinpanoja kuten mainitsitkin. Mutta on siinä sekin mahdollisuus, että joku alkaa rakentaa omaansa ja kenties saa näistä jotain hänelle tärkeää informaatiota. Mun kopiopaperit ei ehkä ole tarpeeksi hyvälaatuisia tai sitten liian paksuja läpäistäkseen valoa. Laikukkuus on kokeilluissa sen kokoista, ettei niistä saa edes suodattamalla hyvälaatuista mittaus-dataa. Objektiivien testaus on eri maata: "sopivahkoa tekstuuriakin jopa objektiivien testaukseen" lyö korville "optisesti sopivan tasasasta valokentän testaukseen". Paspisleikkuri on ihan vaan aukkopahvien tekoon, siis noille mustille pahveille jotka laitetaan valolaatikon kannelle negapitimen alle, jotka päästävät kuvausaukosta vain negan ruudun verran valoa. Leikkurille on sitten muutakin käyttöä ihan paspistenkin tekoon. Negapitimet on 120 ja 135 osalta hommattu ja 110 koon osalta tilattu Saksasta. Tosin näihin on ehkä tehtävä joitain modifikaatioita, joten tarina jatkunee tuolla negapidin-säikeessä.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Selailin vanhoja viestejä, ja ihmettelin pahvilaatikon kanssa tehtyjä testejä. Niissä kuvan pystylaitoihin (salamoiden puoleisille sivuille) tuli valoaukkoon punertavan krannut. Tektissä mietiskelin kuinka tuotantoversion kanssa käy, kun laatikon kannen paksuus on luokkaa 2cm (pahvilaatikko oli 3-4mm). Aukon reunat näytti tältä, kun valolaatikossa ei ole suojaa (alotusviestissä käytän nimitystä "Heijastussuoja"), joka estää salaman suoran valon, sekä kovin viiston valon: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Suojaton.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 1: Heijastussuojaton valolaatikko Kun asensin laatikkoon suojan, oli testikuva tällainen: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Suojallinen.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 2: Heijastussuojallinen valolaatikko Heijastussuojattomassa on yli koko kuvan heikkoa punerrusta ja valoaukon pystyreunoilla vahva punertava krantu. Sen sijaan heijastussuojallisessa testikuvassa punainen krantu esiintyy pystylaidoissa enää ohuena ja heikompana ja muuten kuvausaukko on vaaleampi. Kuten vielä tekstissä mainitsen, heijastussuoja on hieman liian matala, ja salaman alareunasta pääsee hieman valoa suoraan kuvasuaukkoon. Tekstissä tosin epäilen punertavuuden johtuvan pahvilaatikon sisäseinien punertavan ruskeasta väristä. Mutta onko se niin, vai tuleeko punertavuus viistosti osuvasta salaman valosta. Tarkotus on testata nykyinen valolaatikko heijastusuojan kanssa (ja ilman) hetimiten uuden mattalasin valmistuttua. PS. Yo. kuvissa näkyy hyvin aiemmissa viesteissä mainittu paperin laikukkuus.